Helsingin kuntapolitiikan viikko 9/2024
Kaupunginhallituksen esityslistalla on Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman raportti. Kaupunginvaltuustossa on kyselytunti. Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään keskusta-alueen elinvoimaisuuden parantamista. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan listalla on tilahankkeita.
Maanantai 26.2.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Tiistai 27.2.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta
Keskiviikko 28.2.
Työterveysliikelaitoksen johtokunta
Torstai 29.2.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto
Rakentamispalveluliikelaitoksen (Stara) johtokunta
Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman raporttia. Helsinki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030, nollaavansa päästönsä vuoteen 2040 mennessä ja pyrkivänsä tämän jälkeen hiilinegatiivisuuteen (Kasvun paikka -Helsingin kaupunkistrategia 2021–2015). Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma vastaa hiilineutraaliustavoitteeseen, joka tarkoittaa sitä, että vertailuvuoden 1990 suorista päästöistä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 80 prosenttia ja loput (enintään 20 prosenttia) voidaan kompensoida. Vuonna 2022 Helsingin suorat kokonaispäästöt olivat 2 637 kt CO2 eq, eli päästöt olivat vähentyneet 25 prosenttia vertailuvuodesta 1990. Vuoden 2024 päästövähennystoimenpiteiden valmistelu alkaa keväällä.
Seurannan keskeisimpänä indikaattorina toimii kaupungin kokonaispäästökehitys. Tavoitteen etenemistä seurataan lisäksi seuraavien sektorikohtaisten indikaattoreiden kautta:
- kaukolämmön kokonaispäästöt;
- kaukolämmön ominaispäästökerroin;
- lämmön kokonaiskulutus;
- liikenteen kokonaispäästöt; sekä
- sähkönkulutuksen päästöt (sis. kulutetun sähkön määrä ja sähköntuotannon päästökerroin).
Kaupunginhallituksen konsernijaostossa kuullaan Helsingin sataman ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon ajankohtaiskatsaukset.
Kaupunginvaltuustossa on kyselytunti. Kyselytunnilla vastataan yhteen tai kahteen kaupunginvaltuutettujen ehdottamaan kysymykseen.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee pariinkin kertaan pöydälle jäänyttä lausuntoaan Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta koskien keskusta-alueen elinvoimaisuuden parantamista. Virkamiesten vastauksessa ei vastattu esitettyihin kysymyksiin, joten katsotaan, saadaanko tähän hieman parempia vastauksia.
Esityslistalla on myös liuta puistosuunnitelmia.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään jälleen lukuisia, sekä uusia kohteita että lakkautuksia:
- kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös päiväkodin tarveselvityksestä osoitteeseen Maurinkatu 1a
- päätös Yhtenäiskoulun perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvityksestä Käpylään osoitteeseen Louhentie 3
- päätös Pasilassa sijaitsevan päiväkoti Kasöörin toiminnan lakkauttamisesta 1.8.2024 alkaen
- päätös Kumpulassa sijaitsevan päiväkoti Marjalan toiminnan lakkauttamisesta 1.8.2024 alkaen
- lausunto kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle Stadin ammatti- ja aikuisopiston hius- ja kauneudenhoitoalan tilojen hankesuunnitelmasta Vallilaan osoitteeseen Nilsiänkatu 6
- lausunto kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle Punavuoressa osoitteessa Perämiehenkatu 13 sijaitsevan lasten päiväkoti Meripirtin hankesuunnitelmasta
Hyvää hiihtoloman jälkeistä viikkoa!
Kysymys.
kohdasta: ”Liikenteen kokonaispäästöt ”
Tiedätkö ja tietääkö helsinkiläiset siitä, että Helsingin liikenteen päästöt ovat seurausta valtion liikennepolitiikasta, jolla vuodesta 1990 alkaen tietoisesti tehty rannikkosatamat, Helsinki etunenässä, Suomesta lähtevän ja Suomeen tulevan tavaraliikenteen keskuksiksi, Suomen ikiomalla, EU sta eroavalla liikennepolitiikallaan.
Sellaisella, mikä voidaan kuvitella saadun 1600 luvulta, eli nykyaikaan tuodun tapulikaupungin , selkeine takamaa alueineen, joilta peritään liikenteen avulla veroa
Nykyajan tapulikaupungit ovat Suomeen rakennettu kuninkaan määräysten sijaan demokraattisesti lobatulla liikennepoliittisilla päätöksillä, jotka ovat eduskunnassa vahvistetut. Ja liikennejärjestelmä on budjettivaroin rakennettu.
Rakennettuna tapulikaupunkien tarvitsemana rajoitettuina liikenne infroina; pelkästään rautateinä ja maanteinä.
Niin, että Suomesta on tehty kuvitteellinen saari – liikennejärjestelmän avulla .
Saari, sen sijaan, että koko järvi Suomeen olisi toteutettu EU:ssa sovittu sisävesien alueellisen saavutettavuuden toteuttamiseksi laivaliikenne verkko, jonka avulla rannikkojen ja sisämaan välistä rekka liikennettä ei olisi tarvinnut kasvattaa tähän mittakaavaan, mitä se nyt on .
Nämä päätökset tehtiin vasta 2000 luvun vaihteessa Vuosaaren satama päätösten yhteydessä , poliittisena päätöksenä kun samaan aikaan toteuttamistavoitteena ollut Kymi kanava vaihtoehto jätettiin toteuttamatta. https://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITT%C3%84MINEN.pdf
Helsingin rekka liikenteestä pitäisi olla vuoden 2011 liikennestrategian ja vuoden 1992 EU liikenteestä annetun direktiivin 92/106 ETY mukaisesti pois vähintään 50% vuoteen 2050 mennessä . Ja eu tavoittelee vieläkin suurempia määriä poistettavan maanteiltä
https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-08
Mutta Suomessa, ei valtio eikä Helsinki ole vielä aloittanut minkään tason tutkimuksia eikä valmisteluja siitä, miten tuosta rekka liikenteestä 50% siirretään raiteille ja vesiliikenteeseen- EU direktiivien mukaisesti,
Mutta se tiedetään, että Suomen valtio on tehnyt vuonna 2010 eduskunnassa päätöksen liikennerevoluutiosta, mikä on johtanut tähän tilanteeseen, jossa vastakkain ovat Suomen kallis ja tehoton rekka liikenne ja EU ssa sovitut ilmasto energia ja liikenteen liikennemuoto ja liikenteen kustannusten jäsen valtio kohtaiset optimoinnit
Nyt Suomalaisille päättäjille tuli tietenkin puskista EU direktiivin – Intermodaali liikennettä koskeva muutos, jossa esitetään lisä vaatimukset hallinnolle niistä toimenpiteistä, tavoitteista ja tukimahdollisuuksista, joilla tehostetaan direktiivin tavoitteiden toteuttamista: rekka liikenteen siirtämistä raiteille ja vesille, jopa tilanteissa, joissa se olisi tilaajalle kalliimpaa, mitä nykymallin suorarekka ralli Helsingin ja Järvi Suomen välillä.
Tästä mallista eduskunta on aloittanut valiokunnissa työskentelynsä ja arviointien tekemisen siitä, miten maamme voi siirtyä EU aikaan 35 mustan vuoden jälkeen.
Milloinkahan Helsinki aloittaa updeittaamaan liikennepoliittiset tietonsa ja toiminta mallinsa
EU tavoitteisiksi. ?
lisätietoa ja tarkennuksia.
vaikkapa tuolta :
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/suomen-logistiikkaselvitys-huomioita-tekemattomista-paatelmista-suomen-ahdingon-lievittamisiin/
Ilmoita asiaton viesti