Helsingin liikenneratkaisuja mietittäessä pitää muistaa laivamatkustamisen elinvoimavaikutukset

Helsingin Satama on investoinut Länsisatamaan 140 miljoonaa euroa ja kaupunki 20 miljoonaa euroa kymmenen viime vuoden aikana. Samaan aikaan Länsisatama sumputettiin kaavoituksellisesti nurkkaan ja asutus tuotiin liian lähelle. Sataman rekkajonot kiristävät ymmärrettävästi jätkäsaarelaisten hermoja.

On todella harmillista, että vain muutamia vuosia Länsisatama II -terminaalin valmistumisen jälkeen puhutaan jo satamatoimintojen siirrosta Vuosaareen kaupunkisuunnitteluvirheiden korjaamiseksi.

On selvää, että kokoojakadun kohtalosta riippumatta länsisuunnan ruuhkasumpulle tarvitaan heti lähivuosina ratkaisu. Pitkällä aikavälillä maanalainen kokoojakatu olisi kuitenkin ratkaissut liikenneongelmat.

Sataman kannalta ehdottomasti paras ratkaisu on, että terminaaleja kehitetään edelleen siellä, missä ne nykyään sijaitsevat.

Matkustajaliikenteen laajentaminen edellyttäisi Vuosaaressa metron jatkamista, meren täyttöjä, laitureita ja terminaaleja, joiden yhteishinnaksi arvioidaan puoli miljardia euroa. Vuosaari on jo täynnä tavaraliikenteen toimintoja. Ainoa tapa laajentaa Vuosaaren satamaa olisi meren täyttö, jolle onkin olemassa optio yleiskaavassa. Siinä yhteydessä jouduttaisiin rakentamaan Natura-alueen läheisyydessä. Pelkkä lupaprosessi vie arviolta 10 vuotta. Hanke voisi olla valmis aikaisintaan 2030-luvun lopussa.

Vuosaari ei myöskään ole matkustajaliikenteen kannalta houkutteleva vaihtoehto. On todennäköistä, että reittien määrä ja toimintaa harjoittavien varustamojen lukumäärä vähenisi nykyisestä. Vaatii varustamoilta melkoista taloudellista riskinottoa ryhtyä ennakoimaan, miten monet matkailijat olisivat jatkossa kiinnostuneita rantautumaan Vuosaareen. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että Värtan sijaitsee 5 km päässä Tukholman keskustasta, Vuosaari 16 km päässä Helsingin keskustasta.

Se, että matkustajia ja rahtia kuljetetaan yhdessä, on itse asiassa ympäristöteko. Niiden kuljettaminen erikseen lisäisi laivoilla ajettavia maileja ja siten päästöjä. Lisäksi se kasvattaisi kuljetuskustannuksia, jotka ovat suomalaisyrityksillä saarimaisen ja etäisen sijaintimme vuoksi jo nyt suuret. Rahdin kuljettaminen matkustajalaivoilla on tärkeää myös laivayhtiöiden taloudelle. Entä onko pohdittu rekkojen poistumista Vuosaaresta? Nykyisen liikenneverkon läpäisykyky ei riittäisi, vaan rekkaliikenne ruuhkauttaisi Kehä III:n. Se tosin jää pääosin naapurikaupunkien murheeksi.

Maanalaisen kokoojakadun taloudelliset seurannaisvaikutukset ovat jääneet selvittämättä tarkemmin. Yhtenä tekijänä tässä selvityksessä pitäisi ottaa huomioon 12 miljoonan vuosittaisen laivamatkustajan elinvoimavaikutukset Helsingin seudulle ja aivan erityisesti Helsingin ydinkeskustan kaupalle. Sataman teettämien tutkimusten mukaan Helsingin sataman kautta matkustavat ulkomaalaiset jättävät Suomeen lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa. Haluammeko riskeerata sen?

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu