Kuntapolitiikan viikko 40/2022
Kaupunginhallitus vahvistaa toimitilojen sisäisen vuokrauksen periaatteet ja asukasvalintaohjeen. Kaupunginvaltuustossa vietetään iltaa valtuutettujen aloitteiden parissa. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Vattuniemen ja Kumpulanmäen asemakaavamuutokset ja maalämpöratkaisuohje. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee tarveperusteisen indeksin mallin (pd) uudistamista suomen- ja ruotsinkielisille peruskouluille.
Maanantai 3.10.
Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto
Tiistai 4.10.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Keskiviikko 5.10.
Torstai 6.10.
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto
Kaupunginhallituksessa määritetään Helsingin asukasvalintaohje ja arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnoissa noudatettavat periaatteet. Asia on jäänyt jo pariin kertaan pöydälle. Kiireellisimpinä asunnontarvitsijoina pidetään hakijoita, jotka ovat asunnottomia, joutumassa asunnottomaksi ilman omaa syytään, jolla on pysyvä esteettömän asunnon tarve eikä nykyinen asunto ole esteetön, joka asuu erittäin ahtaasti tai on muuttamassa Helsinkiin, jossa hänellä on työpaikka mutta ei asuntoa.
Kaupunginhallitus vahvistaa kaupungin toimitilojen sisäisessä vuokrauksessa noudatettavat pääomavuokrien määrittämisen periaatteet. Myös tämä asia näyttää muodostuneen hankalaksi asiaksi, sillä sekin on jäänyt jo pari kertaa pöydälle. Periaatteet ovat merkittäviä esim. koulurakennuksista perittävien vuokrien suuruuden kannalta. Sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta, maanvuokrasta, ylläpitovuokrasta ja kaupunkiympäristön toimialan yleiskustannuksesta eli hallintokulusta. Näiden lisäksi osana vuokraa peritään muita eriä kuten korvauksia käyttäjäpalveluista ja toteutetuista toiminnallisista muutoksista.
Kaupunginvaltuustolla on aloitekokous, eli luvassa on pitkä ilta. Aloitteiden teemoja ovat esim. sote-toimialan henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavat toimet, kaupungin johtoryhmän muistioiden julkistaminen, englannilla pärjäämisen helpottaminen Helsingissä, leikkipaikkojen lelulaatikot ja kaupunkilaisten nimikkopuiden rekisteröinti – kaupunginvaltuustolle ei mikään ole vierasta.
Keskustelua syntyy varmasti myös vuokrausperiaatteiden määrittämisestä asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2023 ja 2024.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Vattuniemen keskuksen asemakaavamuutosta. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaupunkirakennetta on tarkoitus täydentää nykyiseen katu- ja korttelirakenteeseen tukeutuen, eikä esimerkiksi viheralueita tarvitse rakentamisen seurauksena pienentää. Täydennysrakentaminen hyödyntää hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja parantaa jalankulun ja pyöräilyn reittiä Lauttasaaren metroasemalle. Alueelle on tulossa 3250 asukasta ja 2000-2400 uutta työpaikkaa.
Myllypuron (Kivensilmänkuja 2) asemakaavaa muutetaan. Myös tämä asia jäi viimeksi pöydälle. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi liike-, toimitilan ja asumisen toimintoja yhdistävä hybridikortteli, joka tarjoaa katutilaan liittyviä palveluja keskeiseen Myllypuroon. Asukasmäärän lisäys on noin 95.
Kumpulanmäen asemakaavaa esitetään myös muutettavaksi. Kaavaratkaisu koskee Kumpulanmäellä sijaitsevaa Helsingin yliopiston kampusaluetta sekä puisto- ja katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden toiminnoiltaan monipuolisen asuinalueen rakentamisen Kumpulanmäelle sekä viereisten puistoalueiden kehittämisen. Asukasmäärän lisäys on noin 1200.
Länsisataman Terminaali 1:n asemakaavaa on tarkoitus muuttaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa matkustajaterminaalin palvelutason noston ja sataman liikenneratkaisun yhteensovittamisen satamatunnelin rakentamiseen eri vaiheissa. Kaavaratkaisu on tehty, koska nykyinen terminaalirakennus ei enää vastaa henkilöliikenteen edellyttämää palvelutasoa ja on operatiivisen elinkaarensa päässä. Laajuudeltaan rakennus on riittämätön sataman keskittämisskenaarion mukaisen liikenteen sijoittumiselle Jätkäsaareen. Sijainniltaan nykyinen terminaalirakennus ei mahdollista tarkoituksenmukaisia liikennejärjestelyitä satama-alueella.
Rakennuskieltoa kantakaupungin alueilla esitetään pidennettäväksi. Rakennuskielto on esityksen mukaan tarpeellinen, jotta kaupunkirakennetta voidaan kehittää ja ylläpitää yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä turvata alueen kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöarvot. Tavoitteena on myös turvata muutoksen hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Lautakunta hyväksyy myös kiinteistö-, kortteli- ja aluekohtaiset maalämpöratkaisut Helsingissä -ohjeen, joka kannattaa lukaista, jos aihe kiinnostaa. Helsingin maalämpötavoitteeseen pääseminen (~15% Helsingin lämmitystarpeesta tuotetaan maalämmöllä vuonna 2030) edellyttää määrätietoista työtä ja uusia avauksia maalämmön toteuttamisen helpottamiseksi. Keskeisimpiä tunnistettuja keinoja tavoitteen edistämiseksi on suurempien kiinteistökokonaisuuksien saaminen maalämmön piiriin sekä nykyisten maanalaiset tilavarausten uudelleen tarkasteltu tonttivarauksiin vertautuvina ja määräaikaisina varauksina. Ohjeessa pyritään luomaan edellytyksiä kortteli- ja aluekohtaisten maalämpöjärjestelmien liiketoiminnalle.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on muun muassa osoitteeseen Paciuksenkatu 19 toteutettavien päiväkotitilojen tarveselvitys, joka jäi edellisessä kokouksessa pöydälle.
Lautakunnalle esitetään myös tarveperusteisen indeksin mallin uudistamista suomen- ja ruotsinkielisille peruskouluille 1.8.2023 alkaen. Helsinki haluaa tarveperusteisella rahoituksella ehkäistä aktiivisesti koulujen eriytymistä, vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kaventaa koulujen välisiä eroja taatakseen kaikille lapsille yhdenvertaiset lähtökohdat oppimiseen.
Helsingissä on jaettu segregaatiota ehkäisevää tukea eli niin sanottua pd-rahoitusta, peruskouluille vuodesta 1999 lähtien. Laskentamallia tarkastellaan säännöllisesti. Nyt laskentamallia uudistetaan siten, että taustamuuttujissa siirrytään aluepohjaisesta tiedosta koulukohtaiseen tietoon. Taustamuuttujina käytetään koulujen oppilaita ja heidän huoltajiaan kuvaavia keskiarvotietoja, kuten esimerkiksi työttömien osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuista tai vieraskieliseksi rekisteröityjen oppilaiden osuutta koulussa. Uusittu malli kuvaa koulujen tilannetta esityksen mukaan huomattavasti aiempaa luotettavammin. Uusitulla mallilla suomenkielisessä perusopetuksessa tukea saa yhteensä 34 koulua, Ruotsinkielisessä palvelussa tukea saa yhteensä 6 koulua.
Erinomaista alkavaa viikkoa!
Kommentit (0)