Erityislasten vanhempien kohtuuton taakka

Olemme erittäin huolissamme suomalaisten erityislasten vanhempien jaksamisesta.

Puhutaan, kuinka ruuhkavuosia elävät vanhemmat kuormittuvat työn ja yhteiskunnan paineista, kuinka ikääntyvät omaishoitajat jäävät usein yksin ja kuinka korona-aika on kurittanut ihmisiä taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Erityislapsiperheissä yhdistyy lähes poikkeuksetta kaikki nämä kuormitustekijät ja yhtälöön voi lisätä vielä monia muita asioita.

Kun perheessä on erityistarpeinen lapsi, aiheutuu vanhemmille aina huolta ja surua. Erityistarpeet vaikuttavat työssäkäyntimahdollisuuksiin sekä jaksamisen että ajankäytön kannalta.  Taloudelliset paineet kasvavat, yöunet kärsivät ja yksinäisyys vaivaa. Avioerot ovat hyvin yleisiä ja toimeentulo niukkaa.  Ongelmien kasautuessa on koko perheellä vaarana syrjäytyminen. Inhimillinen hätä on suuri.

Viimeaikainen uutisointi vammaisten lasten kaltoinkohtelusta laitoksissa lisää vaikeimmissa tilanteissa olevien erityislasten vanhempien huolta ja tuskaa: mistä löytyisi taho, joka voisi hoitaa lasta niin, että vanhempi voisi levätä? Niin, että hoito olisi turvallista ja lapsen tarpeet aidosti huomioivaa.  Monet erityislapsiperheet ovat lastensuojelun asiakkaita, osa sen vuoksi ettei yhteiskunnan rakenteet esimerkiksi psyykkisesti oireilevan lapsen kohdalla taivu muuhun tukeen. Lastensuojelunlaitoshoidosta on julkisuuteen noussut useita samankaltaisia otsikoita. Perheet joutuvat tilanteisiin, joissa on vain huonoja vaihtoehtoja.

Suomesta tuntuu liian usein puuttuvan lämmin välittäminen ja perheiden kokonaisvaltainen huomioiminen.  Apua joutuu hakemaan useista eri paikoista, eikä kukaan tule tarjoamaan sitä. Perheet jäävät todella yksin. Vammaispalveluiden toiminta on tehty sellaiseksi, että moni vanhempi kokee syyllisyyttä apua hakiessaan: monen erityislapsen vanhemman mielessä huijarisyndrooma nostaa päätään ja laissakin määrätty apu jää hakematta.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne perheet, joissa vanhemmat itsekin sairastavat, perheessä on useampi erityisen tuen tarpeen lapsi tai jossa lapsella ei ole selkeää diagnoosia.

Leijonaemot tarjoavat vertaistuen lisäksi konkreettista tukea Leijonapartion kautta. Viimeisen vuoden aikana Leijonapartioon on ottanut yhteyttä yhä huonommin voivia erityislapsen vanhempia, jotka ovat jääneet paitsi lähes kaikesta inhimillisestä avusta ja tuesta. Perheiden tilanne on selkeästi heikentynyt ja perheiden kokonaisvaltaista tukea ei ole huomioinut kukaan.

Maassamme on myös hyvin toimivia järjestelmiä, luotettavia hoitotahoja ja parhaansa tekeviä sosiaalityöntekijöitä, mutta valitettavasti nämä liian usein jäävät huonojen uutisten varjoon. Uutiset kaltoinkohtelusta ja välittämisen puutteesta ajavat monet tilanteeseen, jossa he eivät edes uskalla pyytää apua. Vanhemmat yrittävät jaksaa ansainta elantonsa, hoitaa vaikeavammaiset lapsensa ja jotenkin sinnitellä. Pitkällä tähtäimellä kukaan ei tällaista jaksa, jokaisella meistä on rajamme.  Jokainen huonosti kohdeltu lapsi tai perhe on liikaa. Hyvinvointiyhteiskunnassa on pidettävä huolta juuri heikoimmassa asemassa olevista.

Me Leijonaemoissa vaadimme, että erityislapsiperheiden tilanteita arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja perheille tarjotaan sellaista apua, josta he aidosti hyötyvät. Ennaltaehkäiseminen, vanhemmuuden tukeminen ja konkreettinen kotiapu ovat asioita, jotka varmasti maksavat itsensä takaisin. Palvelujärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että perheet saavat apua ja tukea ilman syyllistämistä ja kaikkia osapuolia kuluttavaa valituskierrettä sekä oikea-aikaisesti.  Laitosasumisen ja tilapäishoidon valvontaa tulee tehostaa. Tärkeintä on ottaa vanhempien esiin nostamat huolet aina asiaankuuluvalla vakavuudella ja selvittää yksittäiset tilanteet. Luottamus ja avoimuus eri osapuolien välillä tukee vanhempien jaksamista.

Meidän tavoitteenamme on paremmin jaksavat erityislasten vanhemmat. Tähän tavoitteeseemme tarvitsemme tueksi palvelujärjestelmän kaikkia osapuolia. Hyvä tahto ei nyt riitä. Erityislapsiperheet tarvitsevat konkreettisia toimia asioiden kuntoon saattamiseksi.

Pia Lemmetty
Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja

Kati Tiihonen,
Leijonaemot ry:n hallintokoordinaattori

+2
PiaLemmetty
Helsinki

Helsinkiläinen kolmen lapsen äiti, Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja, yrittäjä ja omaishoitaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu