ASO-laki uudistuu, mikä muuttuu? Kuusi kysymystä ja vastausta asumisoikeutta koskevasta lakiuudistuksesta

Asumisoikeusasumista (ASO) koskeva lakiuudistus on herättänyt aktiivista keskustelua ja huolia, joten päätimme avata useimmin esille tulleita kysymyksiä ja vasemmistoliiton näkemyksiä.

 

1.Mikä ASO?

Asumisoikeus on asumismuoto, jossa henkilöllä on kertaluontoisen asumisoikeusmaksun maksaessaan pysyvä asumisoikeus. Asumisoikeusasuntoja on Suomessa noin 50 000 kappaletta ja niissä asuu noin 100 000 asukasta. Asumisoikeusasunnot muodostavat noin 1,5 prosenttia Suomen asuntokannasta.

 

2.Miksi asumisoikeuslakia uudistetaan?

Selvityksen mukaan talojen vanheneminen, korjausvelan kasvu, talojen pysyvät rajoitukset sekä toimijoiden välinen epäluottamus ovat kasvaneet ASO-järjestelmän haasteiksi. Hallituksen tavoitteena on, että ASO-asuminen olisi kohtuuhintaista ja houkuttelevaa myös tulevaisuudessa. Uudistuksen tavoitteena on kohtuuhintaisuuden lisäksi järjestelmän läpinäkyvyyden, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja asukasvalinnan kehittäminen. ASO-lain uudistuksesta on tullut paljon palautetta asumisoikeusasukkailta. Esitys on herättänyt keskustelua ja huolia. Kritiikkiä on aiheuttanut varsinkin ASO-talon ”rajoituksista vapauttaminen” eli luopuminen ASO-järjestelystä vajaa-asuttujen talojen osalta. Lisäksi kritiikkiä on aiheuttanut muun muassa omakustannusperiaate, vastikkeet ja avoimuus.

 

3.Voiko ASO-asuntoni lähteä alta?

Lakiehdotukseen sisältyy säännös asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamisesta vajaakäyttötilanteissa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin lausui, että rajoituksista vapauttaminen on perusoikeuksien rajoittamista ja edellytti rajoituksista vapauttamisen poistettavaksi kokonaan. Vasemmiston mielestä on hyvä, että ASO-asujien ikuista asumisoikeutta suojataan, ja rajoituksista vapauttamisesta luovuttiin kokonaan. Eli asumisoikeutesi on suojattu, eikä ASO-asunto voi lähteä alta jatkossakaan.

 

4.Ollaanko omakustannusperiaatteesta luopumassa?

Huolta on myös kannettu siitä, ollaanko omakustannusperiaatteesta luopumassa. Valtion tukemien asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella eli vain talojen kohtuulliset pääoma- ja hoitokustannukset on mahdollista periä asukkailta käyttövastikkeissa. Omakustannusperiaatteeseen ei ehdoteta muutoksia lakiesityksessä.

Asumisoikeuslaissa on omakustannusperiaatteen lisäksi säädetty myös yläraja käyttövastikkeille, mitä yksittäisen asumisoikeusasunnon käyttövastike ei saa ylittää. Nykyisessä laissa säädetään, että käyttövastikkeet eivät saa ylittää yleistä vuokratasoa. Lakiesityksessä ehdotetaan tätä pykälää tiukennettavaksi niin, että käyttövastikkeiden on alitettava yleinen vuokrataso. Omakustannusperiaate säilyy ASO-järjestelmän keskeisenä asukkaalle tulevia kuluja ohjaavana periaatteena. Muunlaista ASO-uudistusta vasemmisto ei olisi hyväksymässä.

ASO-järjestelmään kuuluu myös keskeisesti tasaus. ASO-asuminen on yhteisöllinen asumismuoto, ja ASO-taloon muuttaessaan hyväksyy tasausperiaatteen. Siten käyttövastikkeet saadaan pidettyä kaikissa yhtiön omistamissa ASO-taloissa lain vaatiman maksimin alla.

Tilastojen mukaan ASO-asuntojen käyttövastikkeet alittavat useimmiten myös ARA-vuokrat. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan vain kahdessa kaupungissa ARA-vuokra ylittyy hieman, mutta käyttövastikkeiden taso on kuitenkin selvästi alle markkinavuokran.

Vasemmisto haluaa, että asuminen on lähtökohtaisesti kohtuuhintaista. Erityisesti ARA-kohteet ja ASO-asuminen on tarkoitettu kohtuuhintaiseksi asumiseksi ja edellytämme, että näissä asumismuodoissa aito omakustannusperiaate toteutuu jatkossa. Myös ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota mietinnössään omakustannusperiaatteen toteutumiseen ja asukkaiden tiedonsaantioikeuteen tasausperusteista.

 

5.Mikä on ASO-järjestelmän avoimuuden ja asukasvalinnan tulevaisuus?

Asumisoikeusasumisen kustannusten avoimuus on herättänyt kritiikkiä. Nykyisellään vastikkeiden tarkkoja käyttökohteita ei ole avattu. Asukkaat eivät tiedä mistä maksetut hallintokulut koostuvat. Vasemmistoliitto on ajanut perusvastikkeen avaamista siten, että talouden avoimuus toteutuu tosiasiassa ja että asukkailla on mahdollisuus aidosti vaikuttaa taloyhtiön talouteen.

Avoimuutta parantaakseen säädetään asukkaiden ja omistajan yhteistyöelin. Asumisoikeuden haltijoiden edustusta hallituksessa vahvistetaan lisäämällä asukasedustajien hallituspaikkoja siten, että asumisoikeuden haltijoilla olisi aina vähintään kaksi edustajaa. Asukashallinnon vahvistamisen tarkoituksena on parantaa talojen kunnossapitoa, lisätä asumisviihtyvyyttä ja siten asukkaiden pysyvyyttä, mikä vähentää kustannuksia. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen käyttökustannusten kehittymisen seurannassa edistää toimijoiden välistä luottamusta. Asukasedustajille taataan laajat tiedonsaantioikeudet.

Nykyisin kunta vahvistaa asukasvalinnat omistajan ehdotuksesta. Asukasvalinta annetaan lakiuudistuksen myötä asumisoikeusyhteisön tehtäväksi. Virkavastuusta säädetään erikseen eli valinnat tehdään jatkossakin virkavastuulla.

 

6.Mitä ASO-prosessissa tapahtuu seuraavaksi?

Eduskunta hyväksyi lain 24.3. Lain on tarkoitus tulla voimaan osissa, alkaen 1.1.2022.

Mai Kivelä ja Pia Lohikoski

0
pialohikoski
Vasemmistoliitto Kerava

Kansanedustaja, Uusimaa.
Valtiovarainvaliokunnan jäsen.
Keravan kaupunginhallituksen vpj.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu