Hallitus panostaa nyt koulutukseen ja hyvinvointiin

Kriiseissä koetellaan turvaverkkojen kestävyyttä. Niin on käynyt myös koronapandemiassa. Vahva hyvinvointivaltio on pitänyt huolta suomalaisten terveydestä ja toimeentulosta.

Korona on iskenyt kovaa kuntien talouteen, mutta hallitus on luvannut ottaa suurimmat iskut vastaan ja näin teemme myös ensi vuonna. Valtio, jolla on leveämmät hartiat, kantaa nyt enemmän vastuuta, ja hyvä niin.

Meillä ei ole varaa leikata koulunkäynnin avustajista, mielenterveyspalveluista, neuvoloista, tai muista tärkeistä ennaltaehkäisevistä hyvinvointipalveluista.

On ollut surullista nähdä, miten joissain kunnissa koronan varjolla pyritään ajamaan läpi leikkauksia ja palveluiden heikennyksiä. Se käy inhimillisestä näkökulmasta kalliiksi, mutta myös lyhytnäköistä talouspolitiikkaa.

Siksi ensi vuoden talousarviossa hallitus sitoutuu korvaamaan täysimääräisesti koronaviruksen hoitoon liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, potilaiden hoitoon sekä rokotteeseen liittyvät menot, niin kauan kuin tilanne sitä edellyttää.

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa. Hallitus sitoutuu muun muassa purkamaan akuutin kriisin aikana syntynyttä hoitovelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.

Jonojen purkaminen esimerkiksi mielenterveyspalveluissa ja terveydenhuollossa on välttämätöntä, jotta ihmiset saavat apua ajoissa.

Nyt tehtävä voimakas panostus kuntiin ja hyvinvointipalveluihin on selkeä viesti siitä, että hallitus on sitoutunut koronaepidemian hoitoon ja kriisin vaatimaan jälleenrakennukseen.

Suomalainen hyvinvointivaltio selviää kyllä tästäkin ja me teemme kaiken voitavamme, jotta ketään ei jätetä kriisin seurauksien kanssa yksin.

Elvyttävää talouspolitiikkaa

Samaan aikaan on ollut hämmentävää kuunnella oikeisto-opposition sekavia kannanottoja.

Heidän mielestään valtio ei saisi ottaa lainaa, mutta veroja pitäisi tässä tilanteessa alentaa. Yrityksiä ja kuntia tulisi tukea, mutta toisessa kädessä pitäisi silti olla leikkauslistat jo valmiina. Koronan jäljet pitäisi hoitaa, mutta siihen ei saisi käyttää rahaa.

Tällainen velkapopulismi on kriisin keskellä erityisen vastuutonta.

Vasemmistoliitto on alusta asti korostanut, että nyt tulee kaikin keinoin välttää 90-luvun laman virheet. Elvytys on pitkäaikaistyöttömyyttä halvempaa ja jokaisesta suomalaisesta on pidettävä huolta.

Onneksi hallitus on määrätietoisesti ja vastuullisesti rakentanut siltaa kriisin yli. Suomi saa tällä hetkellä miinuskorkoista lainaa jopa seuraavalle vuosikymmenelle.

Meille siis maksetaan siitä, että vahvistamme infraa ja rakennamme uusia asuntoja, sijoitamme lapsiin sekä torjumme sosiaalista kriisiä elvyttämällä.

Inhimillistä työllisyyspolitiikkaa

Elvyttävä finanssipolitiikka on tässä suhdannetilanteessa kaikkein tehokkainta työllisyyspolitiikkaa. Se ehkäisee konkursseja ja työttömyyden kasvua.

Hallitus on myös osoittanut, että keppien sijaan on löydettävissä positiivisia keinoja työllisyyden vahvistamiseksi.

Ensi vuonna osoitetaan 70 miljoonaa varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. Tämä parantaa työnteon kannustimia, samalla kun se helpottaa monien perheiden taloustilannetta ja mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Työttömyysturvan karensseja on myös vihdoin päätetty kohtuullistaa. Karenssien enimmäispituus laskee ja käyttöön otetaan huomautusmenettely, jonka myötä yksittäisen inhimillisen virheen seurauksena ei enää jatkossa putoa pois työttömyysturvalta.

On erittäin tärkeää, että työttömille suunnattuja palveluita on päätetty vahvistaa 70 miljoonalla eurolla. Työttömyydestä ei pidä rankaista. Sen sijaan yhteiskunnan on tärkeää auttaa uuden työn ja sen vaatimien taitojen hankkimisessa. Tässä yksilölliset palvelut ovat avainasemassa.

Panostuksia nuoriin, tulevaisuuteen ja ympäristöön

Jotta lapsillamme ja lastenlapsillamme olisi elinkelpoinen planeetta, olemme sitoutuneet olemaan hiilineutraaleja 2035 mennessä. Päätökset tällä polulla eivät aina ole helppoja, mutta ne on pakko tehdä.

Samalla kun rakennamme siltaa koronakriisin yli, on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Siksi hallitus panostaa ilmastonmuutoksen hillintään sekä lapsiin, nuoriin ja koulutukseen.

Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi luodaan uusi kolmiportaisen tuen malli, jonka toteuttamiseen varataan 15 miljoonaa euroa vuosittain.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaukseen ohjataan vielä 150 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan käytämme yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Aikuisväestön jatkuvaan oppimiseen käytetään ensi vuonna 40 miljoonaa euroa.

Koulutuspanostukset ovat koronakriisin aikana tärkeämpiä kuin koskaan. Kevään etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta kurotaan umpeen vain huolehtimalla lasten ja nuorten tuen riittävyydestä.

Aivan erityisesti iloitsen siitä, että oppivelvollisuutta nyt laajennetaan ulottumaan 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Kustannukset korvataan 100 prosenttisesti valtionosuudella kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille.

Suomen kaltaiselle hyvinvointivaltiolle ainoa hyväksyttävä tavoite on, että jokainen nuori onnistuu hankkimaan elämässä ja työssä tarvittavat taidot.

Tämä on yksi hallituksen tärkeimmistä työllisyystoimista, jonka puolesta liputtaa myös elinkeinoelämä. Oikeisto-oppositiolle tämä historiallinen koulutuspoliittinen uudistus ei kuitenkaan kelpaa, vaikka rakenteellisia uudistuksia niin kovasti peräänkuulutetaan.

Kohti tasa-arvoista ja kestävää talouskasvua

Laadukas ja tuottava työelämä, uudet innovaatiot ja teollisuuden vähähiiliset ratkaisut – nämä ovat tärkeitä rakennuspalikoita tasa-arvoisen ja kestävän talouskasvun tiellä.

Ne eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, niitä voidaan rakentaa vain korkealla osaamistasolla.

Liian pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten jälkeen Suomessa on nyt hallitus, joka ymmärtää koulutuspanostukset arvokkaina ja välttämättöminä investointeina tulevaisuuteen ja työllisyyteen.

 

Puhe eduskunnan täysistunnossa 7.10.2020

pialohikoski

Kansanedustaja, Uusimaa. Valtiovarainvaliokunnan jäsen. Keravan kaupunginhallituksen vpj.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu