Kriisistä kriisiin

Juhannusviikonloppuna kuuntelin Kansanradiota. Puheet oikeasta tavasta sitoa vihta ja suomalaisten mansikoiden erityislaatuisesta pyöreydestä hauskuuttivat. Yksi aihe nousi yli muiden: ruoan hinta tuntuu ihmisten arjessa kipeällä tavalla.

Henkilökohtaisen talouden lisäksi ihmisiä huolettaa julkinen talous. Kriisit vaikuttavat niin mielialoihin kuin inflaation kiihtymiseen. Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät pitkään.

Keskikesän valoa voisi suunnata myös optimismiin. Suomessa työllisyys on ennätyskorkealla ja julkisen sektorin velka putosi peräti neljä prosenttiyksikköä viime vuonna. Julkisen sektorin velka oli vuoden lopussa 65,8 %, joka on muihin EU-maihin verrattuna merkittävästi keskiarvoa alempi.

Puheet vastuuttomasta valtiontalouden hoidosta ovat vailla totuuspohjaa. Politiikan kaikilla laidoilla myönnetään, että koronakriisin ja Ukrainan kriisin aikana tehdyt taloudelliset panostukset ovat olleet välttämättömiä.

Huoltovarmuudelle tärkeät panostukset energiaomavaraisuuteen vievät Suomea eteenpäin myös ilmastotoimissa. Tämä on välttämätöntä, jotta ensi talvena kaikilla olisi lämmin koti ja tulevina vuosikymmeninä meillä olisi myös asuttava maapallo.

Kansainvälisten kriisien nostamia hintoja on vaadittu kompensoitavaksi laskemalla tuloveroja. Se olisi ekonomistien ja Suomen Pankin mukaan huono vaihtoehto tilanteessa, jossa inflaatiota tulisi hillitä. Veroale olisi kallis ja kiihdyttäisi inflaatiota – ja hyödyttäisi eniten suurituloisia, ei energiaköyhyydestä kärsiviä.

Viisaampaa on helpottaa niiden tilannetta, joiden pienet tulot uppoavat asumiseen ja ruokaan. Onneksi hallitus päätti Vasemmistoliiton vaatimuksesta ylimääräisestä indeksikorotuksesta, joka tulee kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin.

Lisätoimia tarvitaan. Olen eduskunnassa ehdottanut, että indeksitarkistus olisi tehtävä neljästi vuodessa ja lapsilisät tulisi sitoa indeksiin. Perustuslaki velvoittaa turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille.


Kriisistä kriisin kulkeva vuosikymmen on todistanut, että sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee remontin. Yksi tärkeimmistä uudistuksista olisi perustulo.

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Keski-Uusimaassa 2.7.

+2
pialohikoski
Vasemmistoliitto Kerava

Kansanedustaja, Uusimaa
Eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Keravan kaupunginhallituksen jäsen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu