Maksuton toinen aste on yhdenvertaisuusteko

Tänä päivänä noin 16 % nuorista jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Millaisia nuoria he ovat? Tuskin ainakaan sellaisia, joiden kouluttaminen olisi Suomelle hukkaan heitettyä rahaa. Päin vastoin.

Pelkällä peruskoulupohjalla ei nykyisessä työelämässä enää työllisty. Oppivelvollisuutta uudistamalla parannetaan työllisyyttä, koulutuksellista tasa-arvoa ja puututaan kouluttamattomuuden periytymiseen.

Lasten taustan vaikutus oppimistuloksiin on alkanut taas kasvaa. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksen mukaan peruskoulun kyky tasata oppilaiden taustasta johtuvia eroja on heikentynyt.

Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin.

THL:n seurantatutkimuksen mukaan, jossa tutkittiin vuonna 1987 syntyneitä, niistä lapsista, joiden vanhemmilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, ilman sitä oli itsekin 38,1 %. Vastaava luku korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli 10,1 %.

Rahanpuute ei saa olla syy koulupudokkuuteen

Oppivelvollisuusuudistuksen ja maksuttoman toisen asteen tavoitteena on taata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys.

Toisen asteen suorittaminen on nyt kalliimpaa kuin muut koulutusasteet. Vertailukohtana voidaan nähdä esimerkiksi korkeakoulut, joiden yhteydessä on yleensä kirjastot, joista tenttikirjoja voi ilmaiseksi lainata.

Rahanpuute on yhteydessä koulupudokkuuteen sekä siihen, että ei voi vapaasti valita haluamaansa koulutuspolkua. Tämä kehitys on myös ylisukupolvista. Erityisesti kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret kuvasivat rahatilannettaan usein heikoksi.

Mahdollisuus ja oikeus oppimiseen kuuluvat kaikille. Maksuton toinen aste edistää lapsen oikeutta koulutukseen ja parantaa suomalaisen koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuutta.

Perusopetuksen jälkeen suoritettava ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto olisivat jatkossa tämän uudistuksen jälkeen täysin maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.

Vasemmisto kiittää laajaa uudistusta 

Uudistus ei ole pelkästään mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto, vaan laaja lakipaketti. Osana uudistusta mm. kohdennamme lisää pysyviä resursseja tukeen ja ohjaukseen sekä yläkoulussa että toisella asteella.

Suomi on ennenkin päässyt vaikeiden aikojen yli osaamiseen panostamalla. Nyt keskellä koronakriisiä meillä on käsissämme tämä on historiallinen uudistus, jolla päivitetään oppivelvollisuus vihdoin 2020-luvulle.

Nykyistä pidempi oppivelvollisuus on vasemmistoliiton pitkäaikainen ja tasa-arvoa edistävä tavoite. Olemme erittäin iloisia, että tämä tavoitteemme on vihdoin toteutumassa.

Puhe eduskunnan täysistunnossa 3.11.2020

pialohikoski

Kansanedustaja, Uusimaa. Valtiovarainvaliokunnan jäsen. Keravan kaupunginhallituksen vpj.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu