Toimeentulotuen uudistamisella parannetaan heikoimmassa asemassa olevien tilannetta

Vaikka Suomi on rikkaampi maa kuin koskaan, ei vauraus jakaudu tasaisesti. Vuonna 2020 lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui turvautumaan toimeentulotukeen. Köyhyys ja sen myötä pitkittynyt toimeentulotuen asiakkuus on yksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmentymä.

Vasemmistoliiton arvopohjassa keskeistä on heikoimman puolella seisominen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen tasa-arvon lisääminen sekä julkisten peruspalveluiden vahvistaminen. Yhteiskunta punnitaan sillä, kuinka se puolustaa heikoimpiaan. Meidän tulee hyvinvointivaltiona kyetä turvaamaan ihmisarvoinen ja hyvä elämä kaikille suomalaisille, ja sen eteen me Vasemmistoliitossa työskentelemme joka päivä.

Suomen perustuslain mukaan ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Onkin kysyttävä, kuinka voimme turvata ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan myös kaikista heikoimmassa asemassa olevien kohdalla?

Suomessa elää ihmisiä, jotka eivät osaa lukea kunnolla tai eivät ymmärrä Kelan hakemuslomakkeita, joiden prepaid-liittymässä ei ole puheaika tai joiden pankkitunnukset ovat hukassa tai niitä ei koskaan ollutkaan. Myös heidän oikeutensa välttämättömään toimeentuloon ja sosiaalipalveluihin tulee pystyä turvaamaan. Siksi lain vaatimus kiireellisen toimeentulotuen päätöksen saamisesta heti ja kiireettömän päätöksen saamisesta seitsemässä arkipäivässä ovat äärimmäisen tärkeitä viimesijaisen tuen elementtejä, joista meillä ei ole varaa joustaa.

Alun perin toimeentulotuki luotiin väliaikaiseksi viimesijaiseksi tukimuodoksi tilanteisiin, joissa toimeentuloa ei voi hankkia joko työllä tai muulla sosiaaliturvalla. Toimeentulotuesta on kuitenkin tullut monille pitkäaikainen, jopa elinikäinen tukimuoto. Joissain perheissä toimeentulotukiasiakkuus jatkuu sukupolvelta toiselle.

Myös pelkästään asumisen kalleus voi johtaa pitkäaikaiseen toimeentulotukiriippuvuuteen. Pieni palkka, sosiaaliturvan matala taso ja asumistuki eivät kaikilla riitä kattamaan elinkustannuksia. Asuntojen vuokrat ovat kohonneet tolkuttoman kalliiksi etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukaupungeissa. Asumiskustannukset haukkaavat liian suuren osan monen pienituloisen käteen jäävistä tuloista. Suomessa jokaisen on asuttava jossain. Siksi meidän on kyettävä vaikuttamaan myös juurisyyhyn, eli asumisen hintaan.

Toimeentulotuki oli aiemmin kiinteästi sosiaalityön työväline ja se haettiin sosiaalitoimesta. Etuuskäsittelijä pystyi kutsumaan asiakkaan joustavasti sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jos asiakas sitä hakemuksessaan pyysi tai käsittelijä arvioi sen olevan tarpeen. Tilanne muuttui vuoden 2017 alussa, kun perustoimeentulotuen käsittely siirrettiin Kelaan. Sosiaalityö ja toimeentulotuki eriytyivät toisistaan. Tämä oli hyvä uudistus sellaisten asiakkaiden kohdalla, joita vaivasi vain pienituloisuus. Vaikeammassa tilanteessa olevien kohdalla toimeentulotuen Kela-siirron on todettu osin epäonnistuneen.

Toimeentulotukea ollaan nyt uudistamassa tavoitteena vahvistaa toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena etuutena. Asiaa työstänyt työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja esitteli tuloksia Eduskunnan köyhyysryhmälle keskiviikkona. Varsinainen lakiesitys tulee kuitenkin eduskuntaan vasta vuonna 2022 ja alustavan aikataulun mukaan uudistus astuisi voimaan vuonna 2023.

On hienoa, että toimeentulotuen uudistuksessa aiotaan panostaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palvelujen ja tilanteen parantamiseen. Kelan ja sosiaalityön näkemykset nykytilan haasteista etenkin kaikista heikoimmassa asemassa olevien palvelujen saatavuuden osalta ovat yhteneviä. Toimeentulotukityöryhmän alustavat suunnitelmat tilanteen parantamiseksi kohdentuvat juuri näihin ongelmakohtiin.

Sosiaalihuollon näkökulman parempi huomioiminen kelan toimeentulotukityössä on erittäin tärkeä ja tarpeellinen kehittämissuunta. Avun tarpeessa olevat tulee tunnistaa nykyistä paremmin ja ohjata heitä sosiaalihuoltoon henkilökohtaisen avun äärelle. Uudistamistyössä on olennaista, että Kelan ja sosiaalityön yhteistyötä pystytään aidosti tiivistämään. Avuntarvitsijat on aidosti löydettävä ja byrokratiaa helpotettava.

Kun tehdään asiakasta koskevia päätöksiä, on todella tärkeää tuntea hänen tilanteensa. Kasvottomalta ja hieman byrokraattiselta vaikuttavaa nykytilaa on syytä korjata. Siksi sosiaalihuollon näkemyksiä asiakkaan avuntarpeesta ja tilanteesta otetaan jatkossa paremmin huomioon Kelan päätöksenteossa. Asiakkaat on kohdattava yksilöllisesti ja tieto heidän elämäntilanteistaan ja tarpeistaan on oltava saatavilla myös perustoimeentulotuen päätöksiä tehtäessä. Avun on aidosti oltava asiakasta auttavaa. Siksi on hienoa, että toimeentulotuen roolia sosiaalityön välineenä ollaan jälleen kirkastamassa.

(Teksti pohjautuu Eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa 9.6. pitämiini päätössanoihin)
+1
pialohikoski
Vasemmistoliitto Kerava
Ehdolla kuntavaaleissa

Kansanedustaja, Uusimaa.
Valtiovarainvaliokunnan jäsen.
Keravan kaupunginhallituksen vpj.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu