Runkkarin käsikirja ja sen harhat: miksi lasta pitäisi opettaa olemaan seksikäs??

HS julkaisi torstaina artikkelin Ina Mikkolasta ja tämän tuoreesta kirjasta Runkkarin käsikirja. Mikkolan mukaan porno on olennainen osa ihmisen seksipositiivisuutta, ja etenkin nuorten pornolukutaitoa tulisi kasvattaa. Mikkola myös painottaa, että  “olennaista on tajuta, että porno on fantasiamaailma”. 

MTV:n artikkelissa Mikkola puolestaan heittää ilmaan absurdin ajatuksen, jonka mukaan “Pornolukutaito on osa seksuaalista älykkyyttä ja pornoa kuluttamalla voi kasvattaa Sex ÄO:taan”. Mistä lähtien pornonkulutus on lisännyt kenenkään älykkyyttä?? Pornoriippuvaisten kanssa terapiatyötä tehdessäni olen huomannut, että älykkyyden sijaan pornonkulutus näyttää lisäävän lähinnä ahdistusta, masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia.

Pornosta väitöskirjaa tekevänä tutkijana, siitä tietokirjan kirjoittaneena (Voihan Porno! Aikuisviihteen vaietut vaikutukset 2018), sekä ihmiskaupan ja pornoteollisuuden uhrien parissa töitä tekevänä asiantuntijana en pysty allekirjoittamaan ainuttakaan Mikkolan väitteistä. 

Miksi esimerkiksi vanhempien kannattaisi opettaa lastaan olemaan seksikäs?? Amerikan psykologiliiton raportti yliseksualisoituneesta kulttuurista ja sen vaikutuksista (yli 20 vuoden tutkimusdata) nimenomaan osoittaa, että pornon ja yliseksualisoituneen kulttuurin vaikutuksesta etenkin tytöt kokevat häpeää ja ahdistusta omasta ulkonäöstään, kärsivät syömishäiriöistä ja alhaisesta itsetunnosta, kokevat ahdistusta ja masennusta, sekä omaksuvat haitallisia uskomuksia suostumuksen roolista suhteessa seksiin. Osalla ilmenee myös seksuaalisen aktiivisuuden huomattavaa lisääntymistä, samoin kuin seksuaalisen väkivallan lisääntynyttä hyväksymistä.

Lisäksi lukuisat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että porno on kiinteässä yhteydessä naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan (Hald, Malamuth&Yue 2010, Foubert, Brosi&Bannon 2011) ja seksuaalirikoksiin (Karmakar 2010). Tutkimukset osoittavat myös selkeän yhteyden pornon ja seksuaalisen pakottamisen ja hyväksikäytön välillä nimenomaan nuorten välisissä seksisuhteissa (Stanley&al 2016, Kjellgren 2014, 2018). Siksi Mikkolan väite, että porno EI lisää nuorten vahingollisten seksuaalisten asenteiden kehittymistä tai vastuutonta seksikäyttäytymistä, on vaarallinen. Sanna Spišákin väitös, johon Mikkola viittaa, on täysin sivuuttanut ne lukuisat kansainväliset tutkimukset, jotka todentavat pornonkulutuksen lapsia ja nuoria vahingoittavat vaikutukset. Siksi on vastuutonta, suorastaan tyhmää väittää, että “vahingollisempaa lapsille kuin yksikään pornoklippi on aikuisten huolipuhe pornon ympärillä.”

Kansainvälisten tutkimusten mukaan lasten ja nuorten pornonkulutus on yhteydessä mm. vääristyneeseen näkemykseen seksuaalisuudesta ja sen roolista terveissä ihmissuhteissa. Lapset myös kokevat inhon, shokin, vihan, pelon ja masentuneisuuden tunteita pornon katselun jälkeen. (Amerikan lastenlääkäriliitto (2016). Pornon seurauksena sekä tytöt että pojat kokevat enenevissä määrin kehonkuvaan liittyviä ongelmia, kuten lisääntynyttä oman kehon tarkkailua ja esineellistämistä. Pornonkäyttö häiritsee myös lasten ja nuorten kehitystä, kun käytöstä muodostuu säännöllistä tai pakonomaista. (Quadara, El-Murrin & Lathamin (2017).  Lisäksi pornonkulutuksella on selkeä yhteys käytökseen ja sosiaaliseen kognitioon. Tästä johtuen jo vähäisemmällä, ei addiktion omaisella pornonkulutuksella voi olla vaikutusta aivojen rakenteeseen ja toimintaan. (Kühn&Gallinat (2014)

Pornonkuluttaminen ei ole merkki seksipositiivisuudesta – päinvastoin. Pornoa katsoessaan pornonkuluttaja tukee seksin pimeää puolta: globaalia seksiteollisuutta, jossa sadattuhannet naiset tulevat riistetyiksi, hyväksikäytetyiksi ja kaupatuiksi. Heille porno ei ole fantasiaa, vaan tuskaista todellisuutta: sillä todellisuus on eri kameran edessä kuin sen takana. 

Mikkola on oikeassa vain yhdessä asiassa. Siinä, että seksuaalisuuteen liittyvä häpeä on syvällä yhteiskuntamme rakenteissa. Häpeä ei kuitenkaan poistu rynnimällä pornouniversumiin, joka on täynnä tuhottuja pyllynreikiä, laajentuneita vaginoita ja sperman töhrimiä kasvoja. 

Seksuaalisuuteen liittyvä häpeä poistuu puhumalla ja opettamalla seksistä ja seksuaalisuudesta ikätasolle sopivalla tavalla, ihmisen omia rajoja kunnioittaen. Yhtä lailla se poistuu turvallisessa, rakkaudellisessa ja sitoutuneessa parisuhteessa, jossa voi yhdessä oman puolison kanssa etsiä ja kokeilla uutta, ilman pornoa tai kolmansia osapuolia. 

Todellinen seksi on jotain täysin muuta kuin porno, sillä porno ei ole lopulta mitään muuta kuin ihmisiä vahingoittava seksin vääristymä. 

Pia Rendic

www.rendic.fi