Alakoulusta elämään
Pohja lasten tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Pelkästään mekaaninen oppivelvollisuusiän pidentäminen ei oppimisvajeita paikkaa, mikäli nuorella ei ole riittäviä perustaitoja pärjätäkseen jatkokoulutuksessa. Puutteet perustaidoissa voivat pahimmillaan johtaa nuoren syrjäytymiseen.
Peruskoulun päättää vuosittain noin 6000 nuorta, joilla ei ole riittäviä luku- ja laskutaitoja. Perustaitojen puute ja osaamisen lasku on näkynyt jo monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa Suomi on pudonnut osaamisessa maailman kärkimaiden joukosta pois. Tämän pitäisi herättää ensinnäkin kysymään miksi — ja heti sen jälkeen kuinka korjaamme tilanteen. Nuorten tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää taata jokaiselle nuorelle laadukas opetus, jotta hän saa riittävät perustaidot — luku- ja kirjoitustaidon. Kysymys on nuorten tulevaisuuden ohella myös Suomen tulevaisuuden menestyksestä ja kilpailukyvystä.
Lasten ja nuorten perusosaamiseen panostaminen onkin mielestäni aito tulevaisuusinvestointi. Se on myös tämän hetken tietojen valossa välttämätöntä osaamistason nostamiseksi. Koulutuksella on suora yhteys työllistymiseen ja siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni suorittaa myös toisen asteen tutkinnon. Pelkän perusasteentutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun taas toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste on 70 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden yli 80 prosenttia. Eduskunnassa on yhteisenä tavoitteena taata jokaiselle nuorelle toisen asteen koulutus, mutta keinot sen toteuttamiseksi vaihtelevat. Lausuntokierroksella hallituksen esitys keräsi paljon kritiikkiä liittyen mm. aikatauluun sekä kustannuksiin ja erityisesti tässä talouden tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeää kohdentaa panostukset mahdollisimman tehokkaasti. Pelkät hyvät tavoitteet eivät riitä.
Jokaisen lapsen ja nuoren osalta on tärkeintä kouluissamme varmistaa, että oppilaalla on riittävä osaamistaso ennen kuin hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Perustaitojen, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka, opetusta on vahvistettava. Tällä tavoin paalutamme jokaiselle oppilaalle pohjan menestyä koulupolulla ja elämässä. Opetuksen laatu ja oppilaiden saama yksilöllinen tuki merkitsevät lopulta mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Toivon jokaiselle koulunsa tänä syksynä aloittavalle ja kouluaan jatkavalle oppirikasta syksyä ja riittävää tukea koko koulupolulle.
Aihealueeseen sopinee koronakommentti?
Oletan, että jos maskien käyttötapa ja syyt niiden käyttämiseen selkeästi kerrottaisiin kouluissa, niin juuri pienimmät koululaiset olisivat kaikkein tarkimpia ja huolellisempia oikeanlaisen käytön suhteen.
He veisivät tietoa myös koteihin. Neuvoisivat sisaruksia ja vanhempiaan.
Tekstissäsi toteat: ”Lasten ja nuorten perusosaamiseen panostaminen onkin mielestäni aito tulevaisuusinvestointi. ” – Juuri niin, myös koronan suhteen!
Ilmoita asiaton viesti
On hyvä nähdä, että kansanedutajatkin alkavat heräillä tähän ongelmaan. Opetusministeri kuvittelee, että jatkamalla oppivelvollisuutta saadaan huonosti menestyneet peruskoululaiset varustettua riittävillä tiedoilla ammattikoulutusta varten.
Se ei mene niin. Ne oppilaat, jotka eivät osaa kunnoilla lukea, kirjoittaa eikä laskea ovat entistä hankalampia tapauksia, jos oppivelvollisuus jatkuu.
Homma pitää tunnistaa ja hoitaa jo alakoulussa. Niille, joilla ei ole lukupäätä, pitää tuplata käytetyt tuntimäärät näihin perusaineisiin. Se tarkoittaa tasoryhmiä. Tarvittaessa jätetään luokalle niin kuin ennenkin. Huonon lukupään omaaville järjestetään käytännönläheisiä aineita yläkoulussa, jotta he voivat tunnistaa oman ammattialansa.
Lisäksi on muistettava, että kaikesta yleisestä höpsötyksestä huolimatta on runsaasti ammatteja, joissa tarvittava koulutus on minimaalista ja voisi tapahtua vanhalla oppipoika/kisälli-systeemillä heti peruskoulun jälkeen.
Kaksi sukulaistyttöä on kesätöissä, joissa homma opittiin parissa päivässä ja he ansaitsevat saman kuin sairaanhoitajat. Mitähän se kertoo?
Ilmoita asiaton viesti