Katujen lait

Poliisi on jo pidemmän aikaa varoittanut viranomaisia jengirikollisuuden kasvusta ja se onkin saanut viimeisen vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja. Mukana on nimittäin aiempaa useammin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta. Nämä samat piirteet ovat olleet nähtävissä naapurimaassamme Ruotsissa, jossa tietyillä alueilla viranomaisen jalansija on heikentynyt ja on syntynyt vaihtoehtoisia valtarakenteita, jotka pitävät yllä omaa lakia ja järjestystä väkivaltaa kaihtamatta.

Suomessa katujengit ovat olleet otsikoissa, kun poliisi onnistui estämään jengiväkivallan teon Helsingin keskustassa ja kuinka Helsingin ja Espoon katujengit ovat ajautuneen väkivallan kierteeseen. Viime vuoden lokakuuhun mennessä oli rekisteröity 3800 nuoren tekemää väkivaltarikosta, joka on noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruotsissa saman ongelman kanssa on kamppailtu jo pidempään ja ruotsalaisten kollegoiden kanssa keskusteltaessa ensimmäinen neuvo oli aina, että ryhtykää toimiin heti, kun se on vielä mahdollista.

On selvää, että näiden ryhmien toiminta ottaa jatkuvasti vaikutteita erilaisista populaarikulttuurin esimerkeistä. Niistä poimitaan myös väkivallan ja laittoman toiminnan hyväksymisen tai jopa ihannoinnin ajatusmallit. Ongelmien juurisyy ei ole kuitenkaan populaarikulttuuri, vaan yhteiskunnallinen osattomuus.

Yhteiskunnallinen osattomuus yhdistettynä sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin altistaa nuoren tämänkaltaisen jengiliikehdinnän rekrytoinnin kohteeksi. Erityisesti sosiaalinen hyväksyntä, yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden tunne houkuttelevat nuoria. On myös tutkittu, että nämä samat tekijät johtavat helposti ryhmän muiden jäsenten ylilyöntien hyväksymiseen ja voivat houkuttaa osallistumaan myös oman moraalin vastaisiin tekoihin.

Tällä hetkellä jengirikollisuuden kasvu on valitettava tosiasia. Tähän ilmiöön vastaaminen vaatii meiltä yhtä lailla pehmeitä ja kovia keinoja. Tämä tarkoittaa kohdennettuja tukipalveluita ja eri toimijoiden yhteistyötä myös kuntarajojen yli. Lastensuojeluun on löydettävä tehokkaita keinoja puuttua niiden nuorten elämään, joilla on ”hatkaamista” ja päihdeongelmia. Tällä hetkellä karu totuus on se, että osa meidän nuoristamme, erityisesti vahvaa psykiatrista- ja päihdehuollontukea tarvitsevat, eivät saa apua silloin kuin he sitä tarvitsevat.

Ongelmia on myös tietojen vaihdossa viranomaisten välillä.  Tietosuoja ei saisi toimia lapsen edun vastaisesti niin, etteivät tarpeelliset tiedot kulje. Nuorten koulutusmahdollisuuksiin ja maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen on panostettava, jotta nuoret näkevät mahdollisuuksia elämässään, eikä jengi ole houkutteleva vaihtoehto.

On fakta, että laittomaan toimintaan osallistumisesta on myös tuomittava riittävän ankaria rangaistuksia. Mutta hyväkään lainsäädäntö ei riitä sellaisenaan ilman valvontaa ja resursseja. Viranomaisille on taattava työkalut, lainsäädännölliset mahdollisuudet sekä riittävät resurssit siihen, että jengirikollisuuteen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti, oikeusturvasta huolehtien sekä yhteiskuntaan palaamiseen kannustaen.

Erityisen vakavia väkivallantekoja voitaisiin ehkäistä tai vähentää, jos luvattomien ampuma-aseiden hallussapito julkisella paikalla tulisi rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena. Tästä aiheesta olen tehnyt yli sadan kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen, joka toivottavasti etenee, kun sisäministerikin on vihdoin kiinnittänyt asiaan huomiota. Toinen muutos, jota kokoomuksessa olemme ehdottaneet, on se, että rikoksen liittyminen jengien välienselvittelyyn säädettäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden parissa on saatu hyviä tuloksia niin sanotulla exit-toiminnalla ja tästä toiminnasta voisi ottaa mallia ja kehittää vastaava toiminta myös nuorten jengirikollisuuteen uppoutuneiden tukemiseksi. Näin pystyttäisiin ehkäisemään rikosten uusimista ja tukemaan yhteiskuntaan paluuta.

Tehokkaat toimet nyt ratkaisevat tulevaisuuden suunnan – noudatetaanko tietyillä alueilla katujen lakia vai säädettyä lakia?

Pihla Keto-Huovinen
Kokoomus Mäntsälä

Äiti, kansanedustaja, aluesyyttäjä ja valtuutettu. Koiraharrastaja ja kuntoliikkuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu