Kirjallinen kysymys järjestäytyneestä rikollisuudesta
5.10.2020 jättämäni kirjallinen kysymys hallitukselle järjestäytyneestä rikollisuudesta:
Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu on ollut merkittävää 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa vakiintuneita järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioita oli Suomessa kolme ja osastoja kahdeksan. Keskusrikospoliisin arvioiden mukaan nykyään on seitsemän vakiintunutta organisaatiota, joilla on 75 osastoa ja 800 jäsentä. Kasvua on vauhdittanut myös ulkomaalaisten rikollisjengien rantautuminen Suomeen. Ulkomailta tulevat rikollisryhmät tuovat mukanaan myös entistä väkivaltaisempaa toimintaa. Kilpailevien jengien määrän kasvu johtaa myös yhä kiihtyviin jengien väkivaltaisiin välienselvittelyihin ja reviirikiistoihin.
Suomessa järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy samalla kun se ulottaa lonkeronsa yhteiskunnan eri tasoille. Samaan aikaan poliisin kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Kentällä partiot takavarikoivat luvattomia aseita lähes päivittäin ja kotietsinnöillä niitä löytyy lisää. Vuonna 2018 poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useampia sarjatuliaseita. Suomen poliisiliiton alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan järjestyspoliiseista lähes 70 % on joutunut kohtaamaan fyysistä väkivaltaa kahden viimeisen vuoden aikana ja työturvallisuuden on koettu myös heikentyneen viimeisten kahden vuoden aikana.
Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ei näy vain poliisin työssä, vaan myös vankiloissa, missä on yhä suurempi määrä rikollisjengien jäseniä. Nämä henkilöt pyörittävät huumebisnestä vankiloiden sisällä ja jopa kiristävät ja pakottavat muita vankeja ja heidän omaisiaan rikoksiin. Lisäksi on jopa luvattu palkkioita Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) vankilaturvallisuudesta vastaavien esihenkilöiden pahoinpitelystä. Viimeisen reilun vuoden aikana jopa 17 vanginvartijaa onkin joutunut jengiläisten väkivallantekojen kohteeksi niin muurien sisällä, kuin ulkopuolellakin. Riihimäen vankilan vartijoista uhreiksi on joutunut lähes joka kymmenes. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on myös kiinnittänyt huomiota tarkastuksillaan vankilaturvallisuuteen mm. Sukevan vankilan osalta.
Järjestäytynyt rikollisuus ei ole uhka vain kansalliselle turvallisuudelle vaan sen kasvu muodostaa keskeisimmän uhan koko EU:n sisäiselle turvallisuudelle. Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
- Miten hallitus aikoo torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja heikentää sen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassamme?
- Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hallitus aikoo parantaa poliisin ja vankeinhoitoviranomaisten työturvallisuutta?
- Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hallitus varmistaa, että Rikosseuraamuslaitos pystyy varmistamaan, ettei jengiläiset pääse jatkamaan rikollista toimintaa vankilasta käsin?
- Miten hallitus aikoo estää sen, ettei Suomessa synny alueita, joille kasautuu huono-osaisuutta kuten Tanskassa ja Ruotsissa on käynyt?
Yksinkertainen keino jolla saamme horjutettua paljon j-rikollisuutta on ottaa huumemarkkinat heiltä pois. Eli lopetetaan kieltolaki.
Ilmoita asiaton viesti
”Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljoonaa euroa vuodessa.”
Taitaa kuitenkin olla miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Just meinasin kommentoida samaa, koska pelkästään mafia ja camorra pyörittävät miljardibisnestä Italiassa ja sen lähialueilla.
Eräs suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden erityispiirteistä on kuitenkin se, että kotimaiset rikollisjärjestöt eivät kohdenna väkivaltaa juurikaan poliisia kohtaan, vaikka niillä on mittavat asevarastot aina konetuliaseita myöten. Ne ymmärtävät sen, että Suomen suurimmalla liivijengillä, eli sinivuokoilla, on yli 7000 aseistettua jäsentä ympäri Suomenmaan ja vieläpä oikeus käyttää aseitaan rikollisia vastaan ja jos 7000 sinivuokkoa ei riitä, voidaan avuksi kutsua rajoja kyttäävät pienet vihreät miehet.
Jännityksellä odotan, mitä uutta ulkomaiset rikollisjengit tuovat mukanaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Jännityksellä odotan, mitä uutta ulkomaiset rikollisjengit tuovat mukanaan?”
Ei mitään hyvää. Outlaws on jo ottanut Suomessa jalansijaa ja Helvetin Enkelit ovat vihollisia. Varmaan jotain kahinaa, sitten Satudarah ja muut maahanmuuttajista koostuvat alatason jengit jne, ei tämä kehitys hyvältä näytä. Olen kyllä ihmetellyt, miten siellä Suomessa homma on pysynyt noinkin rauhallisena, pahoin pelkään ettei tilanne kauaa näin jatku ja Ruotsin menoa kohti mennään.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen jengit ja niiden chapterit ovat henkilömääriltään vielä niin pieniä, että jo muutaman jäsenen vankilaan joutuminen jäädyttää koko jengin toiminnan jopa vuosiksi.
Lisäksi osa jengiläisistä on henkisiltä kyvyiltään melko lailla rajattuja toimimaan oma-aloitteisesti. Jos heiltä häviää johtaja, niin nämä reppanat eivät kykene kuin juopottelemaan keskenään.
Tästä syystä toiminta on pysynyt rauhallisena ja suurelle yleisölle näkymättömänä.
Ruotsissa tilanne on toinen. Sillä jengiläisten lukumäärä on kymmenkertainen verrattuna Suomeen ja jengien johtajat pysyttelevät rikosten tekemisen ulkopuolella, jolloin he eivät joudu vankilaan. Toiminta on kuten armeijassa. Jalkaväkeä on aina varaa menettää, mutta kenraaleja ei.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen jengit ja niiden chapterit ovat henkilömääriltään vielä niin pieniä, että jo muutaman jäsenen vankilaan joutuminen jäädyttää koko jengin toiminnan jopa vuosiksi.”
Vankiloistahan osaksi jengejä johdetaankin, ei ne kalterit sitä estä, esim. täällä Kataloniassa isoin jengi Latin Kings on jenkkien vankiloista johdettu. Harvoin myöskään oikeita pomoja kiinni saadaan, enemmänkin näitä alatason pikkupomoja, Nacceja, Nikoja ja Vilhusia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten hallitus aikoo torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja heikentää sen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassamme?
-Kokoomus ja RKP yksissä tuumin estivät talousrikosten tutkinnan tehostamistoimenpiteet. Talousrikollisuus on yksi järjestäytyneen rikollisuuden kulmakivistä, minkä Keto-Huovinen syyttäjänä hyvin tietää.
Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hallitus aikoo parantaa poliisin ja vankeinhoitoviranomaisten työturvallisuutta?
-Siihen ei jatkuvien säästötoimenpiteiden johdosta ole mitään mahdollisuuksia. Henkilökunnan kannalta vaaralliset rikolliset tulisi hajasijoittaa eri vankiloihin ympäri Suomea. Ikävä kyllä säästöjen johdosta erityisen vaarallisille vangeille sopivia laitoksia ei Suomessa ole enää kuin pari. Niihinkö heidät sitten hajasijoitetaan?
Poliisin turvallisuutta ei ole tarpeen parantaa, koska eräs suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden erityispiirteistä on kuitenkin se, että kotimaiset rikollisjärjestöt eivät kohdenna väkivaltaa juurikaan poliisia kohtaan. Jos halutaan, niin ainahan voidaan poliisi määrätä pitämään virka-asetta mukanaan 24h. Se tosin saattaisi lisätä väkivallan määrää entisestään.
Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hallitus varmistaa, että Rikosseuraamuslaitos pystyy varmistamaan, ettei jengiläiset pääse jatkamaan rikollista toimintaa vankilasta käsin?
-viittaus kohtaan kaksi.
Miten hallitus aikoo estää sen, ettei Suomessa synny alueita, joille kasautuu huono-osaisuutta kuten Tanskassa ja Ruotsissa on käynyt?
-Nykyisellä hallituksella ei ole minkäänlaista aikomustakaan estää kyseisten alueiden syntymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Saattaisahan tuohon auttaa jos vuokrattaisiin vankilapaikkoja tuolta itäisestä naapurista. Uusi innovatiivinen vientituote……..
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen on tehnyt hyvän KK:n. Katsotaan, mitä ministeri vastaa.
Ilmoita asiaton viesti