Kirjallinen kysymys järjestäytyneestä rikollisuudesta

5.10.2020 jättämäni kirjallinen kysymys hallitukselle järjestäytyneestä rikollisuudesta:

Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu on ollut merkittävää 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa vakiintuneita järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioita oli Suomessa kolme ja osastoja kahdeksan. Keskusrikospoliisin arvioiden mukaan nykyään on seitsemän vakiintunutta organisaatiota, joilla on 75 osastoa ja 800 jäsentä. Kasvua on vauhdittanut myös ulkomaalaisten rikollisjengien rantautuminen Suomeen. Ulkomailta tulevat rikollisryhmät tuovat mukanaan myös entistä väkivaltaisempaa toimintaa. Kilpailevien jengien määrän kasvu johtaa myös yhä kiihtyviin jengien väkivaltaisiin välienselvittelyihin ja reviirikiistoihin.

Suomessa järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy samalla kun se ulottaa lonkeronsa yhteiskunnan eri tasoille. Samaan aikaan poliisin kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Kentällä partiot takavarikoivat luvattomia aseita lähes päivittäin ja kotietsinnöillä niitä löytyy lisää. Vuonna 2018 poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useampia sarjatuliaseita. Suomen poliisiliiton alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan järjestyspoliiseista lähes 70 % on joutunut kohtaamaan fyysistä väkivaltaa kahden viimeisen vuoden aikana ja työturvallisuuden on koettu myös heikentyneen viimeisten kahden vuoden aikana.

Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ei näy vain poliisin työssä, vaan myös vankiloissa, missä on yhä suurempi määrä rikollisjengien jäseniä. Nämä henkilöt pyörittävät huumebisnestä vankiloiden sisällä ja jopa kiristävät ja pakottavat muita vankeja ja heidän omaisiaan rikoksiin. Lisäksi on jopa luvattu palkkioita Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) vankilaturvallisuudesta vastaavien esihenkilöiden pahoinpitelystä. Viimeisen reilun vuoden aikana jopa 17 vanginvartijaa onkin joutunut jengiläisten väkivallantekojen kohteeksi niin muurien sisällä, kuin ulkopuolellakin. Riihimäen vankilan vartijoista uhreiksi on joutunut lähes joka kymmenes. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on myös kiinnittänyt huomiota tarkastuksillaan vankilaturvallisuuteen mm. Sukevan vankilan osalta.

Järjestäytynyt rikollisuus ei ole uhka vain kansalliselle turvallisuudelle vaan sen kasvu muodostaa keskeisimmän uhan koko EU:n sisäiselle turvallisuudelle. Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

  • Miten hallitus aikoo torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja heikentää sen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassamme?
  • Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hallitus aikoo parantaa poliisin ja vankeinhoitoviranomaisten työturvallisuutta?
  • Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hallitus varmistaa, että Rikosseuraamuslaitos pystyy varmistamaan, ettei jengiläiset pääse jatkamaan rikollista toimintaa vankilasta käsin?
  • Miten hallitus aikoo estää sen, ettei Suomessa synny alueita, joille kasautuu huono-osaisuutta kuten Tanskassa ja Ruotsissa on käynyt?
Pihla Keto-Huovinen

Äiti, kansanedustaja, aluesyyttäjä ja valtuutettu. Koiraharrastaja ja kuntoliikkuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu