Raiskauslainsäädäntö saatava pohjoismaalaiselle tasolle

Suomessa n. 50 000 henkilöä kokee vuosittain seksuaalista väkivaltaa. Tämä tarkoittaa lähes 140 seksuaalista väkivallan tekoa joka ikinen päivä. Luvut ovat pöyristyttäviä. Yhtä surullista luettavaa ovat Tilastokeskuksen tiedot, joiden mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2018 yhteensä 3779 seksuaalirikoslainsäädännön rikosta, joista 1393 oli raiskauksia, 1373 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja 1013 muuta seksuaalirikosta. Vuonna 2018 tuomioistuimissa (KO) luettiin 371 syytettä seksuaalisesta väkivallasta vastaajan syyksi ja vuonna 2017 langettavaan tuomioon johti 209 syytettä 358:sta raiskaussyytteestä.

Tämä tarkoittaa, että langettavaan tuomioon päätyi vaan 0,7 prosenttia seksuaalisesta väkivallasta. Eikö tämän pitäisi viimeistään soittaa hälytyskelloja? Luvusta näkyy selkeästi se, että kynnys ilmoittaa rikoksesta on suuri. Keinot, joilla voidaan vaikuttaa ilmoituskynnyksen madaltamisen ovat ehdottomasti tarpeen. Maissa, joissa on avattu keskustelu siitä, mitä seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa ja raiskaussäännös on muutettu suostumusperusteiseksi on poliisille tehtyjen ilmoitusten määrä kasvanut.

Raiskauksen tunnusmerkistön lisäksi samassa yhteydessä on mietittävä vakavasti rangaistustasoa. Suomessa rangaistustaso on alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Seksuaalirikoksissa normaali rangaistuskäytäntö on johtanut siihen, etteivät törkeät ja vähemmän törkeät teot enää erotu tarpeeksi. Erottavana tekijänä on lähinnä se, onko tuomittu rangaistus ehdollinen vai ehdoton. Muissa Pohjoismaissa seksuaalirikoksista ei juurikaan tuomita ehdollisia vankeusrangaistuksia. Norjassa, jossa tuomioistuimet eivät korottaneet rangaistuskäytäntöä käydystä keskustelusta huolimatta, päädyttiin korottamaan rangaistusminimi kolmeen vuoteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei teoista voi tulla ehdollisia tuomioita. Mielestäni tätä tulee harkita myös Suomessa, jotta tunnustamme seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja sukupuolten tasa-arvon myös sukupuolisuhteissa.

Koska lait eivät synny vain tyhjästä, on meidän mietittävä arvojamme ja kuunneltava myös kansalaisten ääntä lakeja tehtäessä. Arvoissa tapahtuneet muutokset muokkaavat rikoslainsäädäntöä. Lainsäädäntö on merkittävä muutosagentti yhteiskunnassa: se ei pelkästään heijasta vaan rakentaa oikeudellista todellisuutta.

Pihla Keto-Huovinen

Äiti, kansanedustaja, kihlakunnansyyttäjä ja valtuutettu. Koiraharrastaja ja kuntoliikkuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu