Suomi-neidon monet kasvot

Suomi on tasa-arvon mallimaa. Me olimme ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Vuotta myöhemmin maailman ensimmäiset naiskansanedustajat aloittivat eduskuntatyön. Noista ajoista eduskunnassa on muistona hallituksen käytävän erikoisuus eli Eduskuntatalon viimeinen ”naistenhuone”, joita alun perin oli talossa kolme.

Sadassa vuodessa on toki päästy pitkälle mutta valmista ei ole tullut. Kun mallimaan pintaa raaputtaa hieman syvemmälle, paljastuu että meillä on vielä paljon tehtävää mm. työelämän tasa-arvon, samoin kuin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan saralla. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole maassamme saatu kitkettyä, vaan päinvastoin. Se on saanut uusia muotoja, kuten kunniaväkivalta ja verkossa tapahtuva väkivalta. Kaikkeen väkivaltaan niin fyysiseen kuin henkiseen on oltava yhteiskunnassamme nollatoleranssi.

Myös työelämän tasa-arvon osalta tilanne on ollut viime vuosina turhauttava – olemme junnanneet paikoillaan, tai ottaneet jopa askeleita taaksepäin. Naisten palkat ja palkkakehitys on jäänyt miehistä jälkeen. Naisten euro on kiikkunut vuosikausia 80 sentin tietämillä – viimeisin luku on 84 senttiä. Muutosta kohti palkkatasoa-arvoa ei ole juurikaan tapahtunut – luku on lähes sama kuin sata vuotta sitten. Nykyisellä tahdilla sukupuolten välisten palkkaerojen umpeen kuromiseen maailmassa menee yli 200 vuotta ja Suomessa palkkatasa-arvo saavutettaisiin vasta vuonna 2090.

Suomessa valtaosan määräaikaisista ja osa-aikaisista töistä tekevät naiset. He myös sijoittuvat miehiä useammin matalapalkka-aloille. Raskaussyrjintää ja rekrytointisyrjintää tapahtuu maassamme aivan liian paljon lähes alalla kuin alalla. Perhevapaista leijonanosan pitävät naiset, mikä vaikuttaa nuorten naisten työllistymiseen, mutta pitkässä juoksussa myös heidän eläkekertymiinsä. Tämän johdosta odotin perhevapaauudistukselta paljon enemmän ja jotain paljon kunnianhimoisempaa.

Lasikatot ovat yhä totta ja todellisia esteitä naisten urien etenemiselle. Työelämästä löytyy myös roppakaupalla tilanteita, joissa kohtaa sukupuolittunutta vallankäyttöä. Kesäkuussa 2019 julkaistussa Taking the Lead -tutkimukseen vastanneista 94 prosenttia uskoi, että naisjohtajat kohtaavat epäoikeudenmukaisempaa kohtelua kuin miesjohtajat. Johtotehtävät ovat myös sukupuolittuneen, sillä vain alle kolmannes johtajistamme on naisia.

Tasa-arvokirjaukset ja -selvitykset eivät auta vaan niiden on muututtava konkreettisiksi teoiksi. Nyt on syytä kääriä hihat – meillä on edelleen paljon tehtävää – Suomi ei ole valmis. Tätä työtä haluan omalta osaltani olla tekemässä, mutta meidän kaikkien on muistettava naistenpäivän kukkien antamisen lisäksi ylläpitää tasa-arvokeskustelua yhteiskunnassamme, joka on naistenpäivän perimmäinen tarkoitus. Hyvää naistenpäivää siis vuoden jokaiselle päivälle!

Pihla Keto-Huovinen
Kokoomus Mäntsälä

Äiti, kansanedustaja, aluesyyttäjä ja valtuutettu. Koiraharrastaja ja kuntoliikkuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu