Aivan selvinpäin!

Tästä tuli lentävä lause jo kauan kauan sitten.

Tämä tositarina sijoittuu lapsuuteeni. Oli pariskunta jossa mies oli vähän viinaan menevä. Vaimo yritti peitellä sitä. Kerran syysliukkailla mies kaatui ja kertoi siitä sedälleni. Hänellä oli ollut pullo povitaskussa ja kyljelleen kaatuessa pullo mursi pari kylkiluuta.

Setä tapasi parin päivän päästä miehen vaimon joka kertoi vähän toisenlaisen version. Oli ollut miehensä kanssa iltakävelyllä. Liukkaalla mies oli kaatunut ja mennyt muutama kylkiluu poikki. Oli vielä lisännyt että JA AIVAN SELVINPÄIN!