Sota

Se riehuu tälläkin hetkellä useassa paikassa, myös Euroopassa. Lähellä meitä.

Näin yöllä unta, että täälläkin oli sota. Oli liikekannallepano ja myös veljeäni etsittiin ja hänen olisi pitänyt lähteä sotimaan. Yritin piilotella häntä. Mutta viimein hän ilmoittautui vapaaehtoisesti. Enkä pystynyt häntä estämään tai auttamaan.

Aamulla oli outo, levoton olo. Mietin miten monet äidit, vaimot ja sisaret ja muut läheiset yrittävät oikeasti suojella rakkaitaan etteivät nämä joutuisi lähtemään sotaan. Ja miltä se oikeasti tuntuu kun ei voi tehdä mitään! Lähettää rukouksia ja toivoa että sota loppuisi ja kaikki olisi taas hyvin.

Itsestäni tuntuu että sota on vielä aika lähellä, ihan tuossa lähimenneisyydessä. Isäni ja monet sukulaiset joutuivat kokemaan sodan kauhut. Se vähä mitä he puhuivat, tai se että vaikenivat, kertoo siitä miten mieletöntä sotiminen on! Se jätti heihin ikuiset arvet.

Toivon ettei sotaa enää ikinä tulisi. Ettei kukaan joutuisi lähtemään eikä kukaan joutuisi pelkäämään ja luopumaan mistään. Toivon että kaikki maailman ihmiset saisivat elää onnellisen ja rauhallisen elämän.