Erityislapsi / aikuinen

Maanantain 15.1.2024 tervehdys lukijoille!

Ei ole vähättelyä sairaudet, mutta vuosien päästä todetaan suomessakin ketkä ovat niitä asioista oikeilla nimillä puhujia = rehellisesti / faktaa, miksi joku asia ohittaa toisen?

Niin,,,,,,,, eihän minulla pitäisi olla varaa puhua / kirjoittaa mistään sairauksista, kun lähihoitajan opinnotkin jäivät eri syiden vuoksi kesken, joka koulutus ei sitäkään vertaa tuo pätevyyttä tehdä arvioita jotain sairautta – jonka edessä pohdin, onko kaikki ihmiset ”oikeasti sairaita, kun johan jotkut ovat peruskoulusta päätyneet suoraan eläkkeelle”?

No mutta,,,,,,, oliko ennen paremmin,,,,, vai kun ei tiedetty,,,,,, vai kun tässä ajassa on ”sallittua” hakeutua jonkun diagnoosin taakse, johon ehkä joku ”vähemmistöasema liitetään mukaan”,,,,,,, vai että kun olemme länteen kuuluva maa, niin silloin sen perusteella sairausluettelo on mittava / lisäten listaan aina uusia sairauksia, jotka ovat ehdottomasti sitä, kun kerran joku maapallon vaikuttaja kertoo.

Voisivatko myöhempää aikuisikää / eläkeikä lähestyy hakea nimikettä ( eihän sitä kukaan estä ) erityiseläkeläinen, jonka sisällä olisi ne perus´sairaudet ja ehkä vastaanotolla itkettää, niin onko silloin erityisherkkä. Itse tulin itkuherkäksi kun nuorempi poikani kuoli, niin ”johan minut olisi pitänyt sairauseläkkeelle päästä ( kuten nykyisin ollaan sairauslomalla = kummallinen sana: Lomalla, jonkun erityisyyden vuoksi jne. ), niin eläke olisi myös kohtuulinen. En osaa / enkä halua kieroilla itseäni sairaammaksi kuin olenkaan ja johan tekisin itseni toisten silmissä sairaaksi, joten kohtelu olisi sen mukaista, niin miksi ihmiset eivät ole rehellisiä itselleen ja yhteiskunnalle / työnantajille, jotka toimeentulon antaa? Minulla on astama perus´sairautena, joka on hyvässä tasapainossa, ettei lääkitys ole vuosiin ollut käytössä, josta tulen siihen – että lääkäri ehkä olisi kieltänyt minun lääkkeitä jättämästä pois, mutta enkö itse ole paras asiantuntija, kun kerran hengitys kulki esteettä, en tuntenut tarvitsevani lääkitystä, verenpainelääkitys on kyllä käytössä.

Nykyajassa trendisana on erityisherkkyys? Aina on ollut herkkyyttä asioiden edessä, joka on bullistunut bullistumistaan, niin lasten vanhemmat roudaa lapsiaan lääkäriin – huomioimatta kuitenkin kokonais´kuvaa, tai huomioivat, niin siitähän tulee yhteiskunnan syy, minkä edessä vanhemmat eivät vaadi yhteiskuntaa hidastamaan vauhtia ( ei voida, kun suomen täytyy kiiruhtaa muiden eteen, että saadaan pidettyä maapallon Onnellinen kansa titteli jne. ), kun lapsetkin ovat sekaisin hoidossa / koulussa, jossa henkilökunta soveltaa sääntöjä sen mukaan – ”mitä kansallisuuksia oppilasaines sisältää”, niin vanhemmat jo siinäkin asiassa ovat hiljaa, ettei omille lapsille tule vaikeuksia. Miksi vanhemmat ”häpeävät” omia lapsiaan, etteivät oikeasti lyöttäydy kimppaan ja vaadi oikeasti lastenoikeuksia noudatettavan, siksi – kun eivät usein kotonakaan uskalla lapsiltaan mitään vaatia, onko lapsiaan kasvattava aikuinen sitten erityisherkkä?

Olen erityisherkkä – ainutlaatuinen ihmiskappale maapallolla, niin myös sinä lukija olet sitä!

 

 

 

Pirjo-MargitJauhiainen

Ihmisten/lastenhoitaja nuoresta lähtien, omat pojat joukon jatkona.
2:n tutkinnon käsityöläinen.
Köyhänä yrittäjänä, silloin poissa työtön työtön ketjusta.
Opiskelun nousukiito pysähtyny moniin muutoksiin.
En niin totinen, ettenkö voisi itselleni nauraa ;).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu