Byrokratia kukkii

Minulla on pitkä pinna, mutta aina ei ymmärrykseni yksinkertaisesti vaan riitä.

Naimaton ja perheetön serkkuni kuoli yllättäen. Kävi ilmi, että 89-vuotias äitini, jonka edunvalvoja olen, ja hänen äitinsä 85-vuotias sisko olivat hänen perillisensä. Sukulaisista kukaan ei ole lain mukaan velvollinen huolehtimaan hautajaisista tai perunkirjoituksesta, mutta eihän meillä olleet välit huonot ja onhan kohteliasta tehdä sentään jotain.

Niinpä hain käräjäoikeudelta toimitsijaa huolehtimaan pankkiasioista, hautajaisista, perunkirjoituksesta ja kaikesta, mikä kuolemaan normaalisti liittyy, eihän minulla ole tällaisesta mitään kokemusta.

Käräjäoikeus eväsi hakemuksen sillä perusteella, että en ollut heille toimittanut niitä papereita, joita varten olin heiltä toimitsijaa hakenut…

Päätin siis hoitaa asiat itse. Järjestin hautaustoimiston kanssa hautajaiset, ja koska serkkuni oli ollut seurakunnan jäsen, hautajaiset myös seurakunnan puolesta järjestyivät mallikkaasti.

Perunkirjoitus osoittautui työlääksi. Sukulaisia oli molemmilta vanhemmilta paljon ja kaikki olivat muuttaneet useita kertoja, joten paperia tuli sievoinen pino. Perunkirjoitukselle annettiinkin lisäaikaa runsaasti, tapaus ei kuulemma ollut ihan tavallinen.

Hoivakodista, jossa serkkuni oli viimeiset päivänsä viettänyt, lähetettiin hänen postinsa minulle. Kukaan ei missään vaiheessa kysynyt, onko minulla oikeus saada kyseinen posti.

Tällä välin alkoivat laskut erääntyä. Ilmoitin kyllä laskuttajille kuolemasta, mutta mitään muuta ei ollut tehtävissä. Ilman perukirjaa olin täysin kädetön.

Huolimatta siitä, että olin laskuttajille kuolemasta ilmoittanut, erääntyneistä laskuista alkoi tulla muistutuksia ja lopuksi vaatimuksia perintätoimistojen kautta.

Perunkirjoitus saatiin kuitenkin noin  kolmen kuukauden kuluttua valmiiksi, ja muutaman päivän kuluttua maistraatti vahvisti perukirjan osakkaiden tiedot oikeiksi. Pankit saivat paperit, S-pankki toimi heti. Myös OP-pankki sai paperit, ja oletin, että olisin voinut nyt vihdoin maksaa rästilaskut. Vaan sitäpä OP-pankki ei hyväksynytkään. Se halusi ensin tarkistaa, onko perunkirjoitus oikein tehty. OP-pankin lakimiehet nyt kaiketi tutkivat, onko maistraatti toiminut oikein…

Ulosottovirastokin ilmoitti, että if-vakuutuksen saatava – 21 euroa – on ulosotossa. Mutta edelleenkään en voi tehdä muuta kuin ilmoittaa, että kuollut on edelleen kuollut…

Jos en olisi tehnyt mitään, mitenkähän kauan edesmennyt olisi saanut maata sairaalan kylmiössä, olisivatkohan sairaalassa jossain vaiheessa asian huomanneet, ja kenelle tai minne toimittaneet?

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu