Päästökaupan ja Fit for 55 -hankkeen ongelmista

Olen alusta lähtien ollut sitä mieltä, että päästökauppa on ongelmallinen järjestelmä – ei siis Euroopan unionin ja sen komission nykyisen Fit for 55 -hankkeen alusta vaan koko päästökauppajärjestelmän alusta.

Kyse on kapitalistiseen säädeltyyn markkinajärjestelmään liittyvästä jiposta, jolla pörssimekanismi hivutetaan myös tähän sääntelymekanismiin. Ja koska kyse on kapitalistisiin markkinoihin liittyvästä asiasta, sen viimekäden maksumiehiksi ja -naisiksi päätyvät pahnanpohjimmaiset; mitä lähempänä pohjaa olet, sitä todennäköisemmin maksajaksi joudut juuri sinä.

Mutta niin, että maksajapohjaa laajennetaan yhä enemmän myös sille alueelle, jota nykyään kutsutaan ”keskiluokaksi”, jonka nykyterminologiseen piiriin pääsee jo varsin vaatimattomilla tuloilla. Ja jo pitkään on tiedetty, että kun keskiluokkaa rasitetaan tai ahdistetaan liikaa, se suuttuu, millä on ollut erinäisiä ongelmallisina pidettyjä seurannaisvaikutuksia.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen totesi tänään 15.7.2021 Ylen aamutelevisiossa, että Euroopan unionin komission nyt ehdottamasta paketista painetta tulee kohdistumaan maatalouteen, liikenteeseen ja asumiseen niin, että se tulee näkymään jo seuraavassa budjettiriihessä.

Kaikki ovat tärkeitä osa-alueita, myös kotimaisen ruoan ja metsien tuotokset sekä hinta, jonka kansalaiset niistä maksavat, mutta tämän kirjoituksen näkökulmasta etenkin liikenne ja asuminen ovat niitä alueita, jotka koskevat suoraan meitä kaikkia.

Liikenteen ja etenkin autoilun rasittaminen kohdistuu laajasti myös harvaan asuttujen kaupunkialueiden väestöön; eilen Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoi Ylen A-studiossa, että eurooppalaisittain erityisen harvaan asutussa Suomessa 80 prosenttia työmatkoista tehdään autoilla.

Rasitteesta tulee ongelmia myös isommissa kaupungeissa, koska nykymenon puitteissa edistetään kahta toisiaan korville lyövää tavoitetta, nimittäin laajamittaista ulkomaalaisten maahantuontia ja joukkoliikenteen suosimista.

Ulkomaalaisten osalta ongelma painottuu ei-eurooppalaisiin ja olen aika lailla varma siitä, että mitä enemmän joukkoliikenteen käyttäjäkunta ei-eurooppalaistuu, sitä suurempi osa kantaväestöstä vaihtaa joukkoliikenteen autoiluun, kaksipyöräisiin moottorivälineisiin, polkupyöräilyyn ja ehkä jopa kävelyyn.

Näin ollen, ja muutenkin, moottoriliikennevälineisiin kohdistuvat hinta- ja kustannuspaineet tulevat vaikuttamaan myös isommissa kaupungeissa asuviin.

Asumisen hintaan liittyvät paineet ovat aika selviä, maassa jossa kasvukeskusten – ainakin viimeaikoihin saakka – asumiskustannukset nousevat ja haja-asutusalueiden laskevat; jälkimmäisiä autoilun kustannukset rasittavat ikävästi samalla kuin asunto-omaisuuden arvo laskee.

Hinnan lisäksi asumisen rokottaminen näkyy myös siinä, että halutaan rakentaa ”älytaloja”, jotka rakennetaan niin tiiviiksi, että hengittäminen käy hankalaksi ja sisäilmaongelmat muutenkin lisääntyvät. Ja sitten koti on täynnä ”ratkaisuja” ja laitteita, joiden toimivuus on kyseenalaista, ja joihin voi etähakkeroitua ja joita voidaan etävalvoa.

Petri Minkkinen

P.S. Äskettäin uutisoitiin, että vuokra-asumisen suosio on lisääntynyt suhteessa omistusasumiseen. Siihen vaikuttanevat monet asiat, ja se saattaa olla myös suhdannekysymys, mutta jos trendi jatkuu, silloin maailmankapitalismin sosiaaliset insinöörit – joita suomalaiset pikkusosiaaliset insinöörit komppaavat – ovat saavuttamassa tavoitteen, jota he ovat jo pidempään toivoneet, koska oletus on, että vuokralla asuvat ihmiset liikkuvat helpommin työn perässä; myös maan toisessa kulmassa olevien töiden, mahdollisesti kehnosti palkattujen ja työolosuhteiltaan kyseenalaisten.

Kuvan lähde: PositiveMoney Europe, ”The Truth is Out: the ECB Cannot Run Out of the Money” (Stanislas Jourdan), January 6, 2021; https://www.positivemoney.eu/2021/01/ecb-cannot-run-out-of-money/?gclid=EAIaIQobChMI1tLi2Ofk8QIVkqkYCh3pWQZXEAAYASAAEgKEzfD_BwE.

Euroja, euroja…

Sivuilla todetaan, että “This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 3.0 Unported License. EU Transparency Register N°224435319949-22”.

+3
pminkkin
Sitoutumaton Helsinki

Valtiotieteiden tohtori, tutkija, tietokirjailija ja Tiede- ja taideyhdistys KAKTUS ry:n puheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu