Nuorten asuntovelallisten toive: Älä nosta ohjauskorkojasi, Euroopan Keskuspankki!

Vastaaan ensin, miksi älä nosta, ja sen jälkeen perustelut. Siksi, että nyt on osattava preferoida, asettaa tavoitteet ja keinot tärkeysjärjestykseen, ja muistettava sellainenkin sana kuin inhimillisyys. Ja tätä kautta vastaus: Useimmat asuntovelalliset, varsinkaan nuoret, eivät enää lisäkuluja kestä! Heihin korkojen nousu vaikuttaa välittömästi eniten.

Tottakai EKP on kahden tulen välissä, tai kahden pahan. Sen on ensinnäkin torjuttava inflaatiota, hintojen nousua. Rahanarvopolitiikkahan on sen keinoista tärkein, tosin sekin nykypäivään sovellettuna. Ennen keskuspankkien yleisenä tavoitteena oli nimittäin inflaation torjunta, rahan arvon pitäminen vakaana varsin yksiselitteisesti. Nykyään Euroopan keskuspankki sen sijaan suorastaan tähtää 2 prosentin hintojen nousuun, inflaatioon, kuten sen tehtäväkenttään on kirjattu.

Mutta kuinka korkopolitiikka tilanteeseen soveltuu. Jos ensi torstaina kerrotaan ohjauskorkoja nostetun, eräänä selityksenä on kysynnän hillitseminen ja hintojen nousun vaimentaminen tätä kautta. Näin voi olla. Mutta entä jos vallitsevissa olosuhteissa koron noston toiset vaikutukset, tuotannon ja erityisesti uusien investointien kustannusten nousu, lisäisikin inflaatiotendenssejä? Entä jos ne samalla myös laimentaisivat kasvua, jonka ylläpito tai vauhdittaminen on elpymispolitiikan kannalta keskeistä! Pahimmillaan ajauduttaisiin tällöin tilanteeseen, jossa ohjauskorkojen nosto sekä lisäisi inflaatiopaineita että lamauttaisi elpymistä. Olisiko ohjauskorkojen jättäminen nyt ennalleen vaikeista vaihtoehdoista kaikkein paras? Näin siksikin, että viimeisimmät tiedot inflaatiokehityksestä – mm. Suomenkin osalta – kertovat vauhdin hiljentyneen!

Viittasin asuntovelallisiin ja varsinkin nuoriin ensiasunnon hankkineisiin. Ei siitä kauaa ole, kun näitä päätöksiä tehtiin nollakorkojen olosuhteissa. Ja varsin moni luotti olosuhteiden jatkuvuuteen – myös asuntolainan korkojen osalta. Nyt yhtä moni tuntee itsensä pettyneeksi; kylmät realiteetit ja olosuhteitten muutos inflaatiopaineineen ovat yllätyksiä. Kestääkö kuukausibudjetti, joudutaanko tinkimään muista menoista, kaventamaan elintasoa jota kuviteltiin nostettavan omistusasuntoon siirtymällä?

Juuri näitä kysymyksiä toivoisi EKP:n johdon nyt vakavasti harkitsevan. Yritysmaailma ymmärtää paremmin ja osaa koron muutoksiin paremmin myös sopeutua. Mutta juuri siksi se sana asuntovelallinen toivottavasti painaa tärkeysjärjestyksessä, preferoinnissa, eniten yhdessä humanitääristen, inhimillisten tekijöitten kanssa. EKP:n toivoisi ymmärtävän myös tämän, sillä ymmärtämättömyys saattaa hyvinkin johtaa tilanteeseen jota tulisi välttää: Poliitikkojen puuttumiseen entistä herkemmin rahapolitiikkaan, jonka itsenäisyyttä keskuspankkien tulisi kaikin keinoin suojella.

raimoilaskivi

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Ilaskivellä on ollut useita eri suuryritysten hallitusten tai hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ja seuraava tieteellinen teos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimi kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu