EKP ja Christine Lagarde luovat stagflaatiota

Hieman olen yllättynyt Euroopan Keskuspankin ja sen pääjohtaja Christine Lagarden tuoreesta ilmoituksesta, jonka mukaan EKP nostaa välittömästi ohjauskorkoa ja tulee jatkamaan koron nostoja ainakin kahdesti lähikuukausina.

Miksi yllättynyt? Koron nostoilla taistellaan yleensä infaatiotendenssejä vastaan. Lamautumisen ollessa näköpiirissä ohjauskorkoja olettaisi sen sijaan alennettavan, jotta korkopolitiikka ensin tasoittaisi ja sitten elvyttäisi suhdanteita. Nyt myöhäissyntyisesti kyllä koetetaan tukahduttaa inflaatiota, mutta entä elvytys, laman torjunta?

Entä  korkopolitiikan lähihistorias? Inflaatiotendenssit ovat olleet havaittavissa jo kuukausikaupalla. Itsekin olen kirjoittanut niistä tällä palstalla kolmasti,  5.10.2021., 2.2.2022 ja viimeksi 30.3.2022, kaikissa ihmetellen inflaation vastaisten toimien, mm. koron nostojen puutetta.   Mutta vastaavaa ajatelua en ole Frankfurtista havainnut, siellä on hintojen ollessa vakaita,  jopa korostettu, että rahapolitiikan tulee pikemminkin tähdätä ainakin 2 prosentin inflaatioon – ei sitä torjua.

Nyt on siis rahanarvopolitiikassa havahduttu. Mutta samalla on talouspolitiikan haasteverkkokin muuttunut. Nyt epäillään lamautumistendenssien voimistuvan monista eri syistä, pakoitepolitiikka kenties päällimmäisimpänä. Meillä Suomessakin kasvuennusteita vedetään lähes jokaisessa suhdanne-ennusteessa alaspäin, lamaa odotellaan. Koron nostot eivät tähän  kasvun heikkenemisen kuvaan hyvin sovi. Ne nostavat kustannustasoa ja ovat sitäpaitsi rahapoliittinen signaali pikemminkin kasvua hidastavasta kuin sitä elvyttävästä vaikutuksesta. Jos inflaation torjunnassa myöhästyttiin, mistä nopeasti nousevat inflaatioprosentit ja samanaikaiset kasvunhidastumistiedot kertovat,   nyt ollaan myöhässä jos kasvua haluttaisiin tukea ja lamautumista vastustaa.

Jotakin on siis edessä. Kun inflaation torjunnassa on epäonnistuttu, se laukkaa ainakin hetken. Kun korkopolitiikka ohjauskoron nostoineen lisää kustannuksia, se lamauttaa elvytyksen sijasta. Joudutaan siis stagflaatioon, inflaation ja laman yhdistelmään. Kukapa EKP:lle tästä saavutuksesta korkeaa arvosanaa voisi antaa? Jo aikanaan, kun uusi pääjohtaja nimitettiin, hänen pätevyydestään heitettiin myös epäilyjä. Nyt varmaan moni kysyy, onko Christine Lagarde vieläkään ajan tasalla?

+6
raimoilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Ilaskivellä on ollut useita eri suuryritysten hallitusten tai hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ja seuraava tieteellinen teos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimi kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu