Eläkkeitten leikkaus heikentää – ei vahvista – valtiontaloutta

Julki on tuotu laajaakin laajempi tutkimus, joka vastaa kansalaisille esitettyyn kysymykseen, tuisiko eläkkeistäkin leikata. Tulosten pohjana on ”mutu”, kansalaiselta tuntuu että pitäisi tai ei pitäisi. Tältä tunnepohjalta näyttävät pari professoriakin kantansa muodostaneet.

Kysymyksen pohja on kuitenkin toinen: Kun valtiontaloutta saneerataan, tarvitaan säästöjä ja lisätuloja. Mitä siis tehdä eläkkeille, ottaako mukaan vai jättääkö sivuun? Vastaan kysymyksenasetteluun tästä näkökulmasta, entisenä ekonomistina, 20 vuotta kansantaloustiedettä opettaneena emeritusdosenttina. Ja vastaukseni on ehdottoman kielteinen, kahdesta syystä. Ensinnäkin: Eläkkeitä on kahdenlaisia, keskikooltaa suuremmat työeläkkeet ja valtion maksamat pienemmät kansaneläkkeet ja muut sosiaalipainotteiset eläkkeet. Niitä ei voi kohdella saman kaavan mukaan.

Työeläkkeitten maksajina ovat työeläkeyhtiöt – ei valtio – joitten pääomat ovat suuruusluokkaa 255 miljardia euroa – ja ovat kavussa. Työeläkkeitten saajat ovat myös veronmaksajia. Jos työeläkkeitä leikataan, pienenevät samalla verotettavat työeläketulot – siis valtionkin tulot, joita päinvastoin piti saada lisää, jotta valtiovarainministeri Riikka Purra olisi tyytyväinen. Unohdetaan siis eläleleikkaukset ainakin työeläkkeitten osalta. Niitähän on sitäpaitsi jo vuosikymmenet leikattu vuosi vuodelta automaattisesti, viimeksi taitetun työeläkeindeksi avulla. Tätä kautta vanhimpien eläkkeensaajien, mm veteraanien työeläke on enää keskimäärin 40 prosenttia ns. eläkepalkasta kun sen tulisi liikkua alkuperäisten suunnitelmien mukaan 60 prosentin tasolla.

Entä ne valtion maksamat kansan- ym eläkkeet, pienemmät vertailutasoltaan? Valtion eläkemenoja leikkaus kyllä pienentäisi, mutta vastapainoksi saajille jouduttaisiin maksamaan jo pelkästään uhkaavan köyhyyden torjumiseksi lisää erilaisia asumis-, toimeentulo- ym tukia. Tulos olisi plus/miinus nolla, ellei valtiontalouden kannalta jopa negatiivinen. Kuka näinollen haluaisi näitä valtion maksamia eläkkeitä kaventaa, ellei suorastaan pässinpää olisi?

Kyselyt ova kyselyjä ja tutkimukset antavat jopa kateuspainotteisia tai siihen ”mutuun” perustuvia tuloksia. Taloudellinen analyysi kehottaa siten yksiselitteisesti unohtamaan eläkeleikkaukset tai korkeintaan korottamaan työeläkkeitä vaikka vuosien mittaan synnytettyä tasaalennusta korjaavalla kertaluonteisella tasokorotuksella – työeläkeyhtiöitten maksamalla. Se vasta valtiollekin verotuloja synnyttäisi ja hallitusta ilahduttaisi! Eläkeleikkaus siis yleisenä johtopäätöksenä heikentää eikä vahvista valtiontaloutta!

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu