Elvytyspaketti täydellinen talouskatastrofi

Ensin faktat. Ns. koronaelvytyspaketista Suomi saa 3,2 miljardia euroa ja maksaa 6,6 miljardia. Nettovaikutus on siis 3,4 miljardin verran negatiivinen. Elvytystähän tässä piti jakaa, mutta kun paketti Suomen kannalta vie tuon nettovaikutuksen verran, niin jostakin se pitää ottaa. Otetaanko omista resursseista eli siirretään niitä vaikkapa Italiaan. Ja ellei ole mistä ottaa, täytyy lainata. Velkavastuumme kasvavat. Omia toimintamahdollisuusiamme kaventavat siis siis molemmat vaihtoehdot, elvytyksen sijasta jarrutetaan. Ja kaiken lisäksi jäsenmaksumme seuraavana kautena ovat 5,9 miljardia, pois kotoisesta kysynnästä sekin.

Jo tästä pitäisi selvitä, ettei elvytyspaketti Suomea elvytä. Kun se vie resurssejamme, se kuristaa. Se päinvastoin vaikeuttaa Suomen elpymistä, jotta etelän maille voitaisiin jakaa kahmalokaupalla  elvytysrahaa.

Jos puhutaan vain elvytyspaketista ja unohdetaan jäsenmaksut, niin kannattaa pitää mielessä lähtökohta. EU lainaa ja rakentelee omaa verotusoikeuttaan. Näin jäsenmaille lainoina tai avustuksina jaettava elvytysraha kerätään. Ja jos kyse olisi kaikkia jäsenmaita koskevasta elvytyksestä, totaalisumma olisi jaettava kaikille bruttona eli siten, ettei keltään otettaisi vaan kaikki saisivat. Sitähän jo rahoitusrakennekin edellyttää. Italia ja Kreikka ja Espanja saisivat hivenen vähemmän mutta nettomaksajiksi nyt tulevat, Suomi niitten mukana, joko jäisivät ilman tai sitten suhteellisuus- ja solidaarisuusperiaatteen mukan saisivat oman osuutensa ilman mitään vähennyseriä. Ne kuuluvat jäsenmaksuihin, ei elvytykseen.

Elvytyspaketti on siten rakennettu täysin väärin, se on todellinen katastrofi. Se elvyttää taloutensa huonosti hoitaneita mutta kiristää hyvin hoitaneitten, mm. Suomen elpymistä. Ja tällaisen paaketinko me nyt olemme hyväksymässä? Sokaistuivatko silmämme, kun neuvottelijamme kertoivat saaneensa muutaman sata miljoonaa ssinne ja toiset tänne?

Miksi ei EU:n neuvottelupöydissä oteta lähtökohdaksi eroja eri jäsenmaiden omaehtoisen taloudenpidon välillä? Pohjoisten maitten kokonaisveroaste vuosina 1995-2019 on ollut pyöreät 53 prosenttia. Välimeren maitten 42 prosenttia. Jos etelässä olisi hoidettu taloutta pohjoiseen tapaan, omilla resursseilla, elvytyspaketin suuruuden tarve olisi ratkaisevasti pienempi ja sen jakoedellytykset hyväksyttävämpiä kuin mitä nyt on asianlaita.

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu