Entinen laki mahdollisti myös 500 milj. euron ylijäämän palauttamisen veronmaksajille

Otsikko palauttaa mieleen ensimmäiset askeleeni Helsingin kaupunginjohtajana, kun oli siirrytty 1980-luvulle. Silloin voimassa oli veroäyrin – tai nykysanonnan mukaan veroprosentin – määrittämisen ns. kaksihintajärjestelmä. Kun uudesta talousarviosta päätettiin, vahvistettiin samalla ns. ennakkoveroäyri. Sen mukaan kunnallisveroa sitten perittiin.

Kun koitti tilinpäätöksen aika, kävi ilmi, kuinka talousarvio oli toteutunut. Jos kaikki oli mennyt suunnitelman mukaan, ennakkoäyri vahvistettiin myös lopulliseksi. Jos oli syntynyt alijäämää, voitiin yhtenä vaihtoehtona lopullinen äyrin hinta vahvistaa korkeammaksi ja periä  veronmaksajilta lisää, jotta alijäämä voidaan kattaa. Ylijäämän syntyessä oli puolestaan yhtenä vaihtoehtona mahdollista vahvistaa lopullinen veroäyri ennakkoäyriä alemmaksi, jolloin erotus eli liikaa peritty taas oli mahdollista palauttaa veronmaksajille. Tämä järjestelmä teki mahdolliseksi joustavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden, kunnallisveron tason mukauttamisen talouden tosiasialliseen kehitykseen.

Vuoden 1979 tilinpäätös oli ylijäämäinen. Pohdin – kuten nykyisinkin on tehty – sen käytön eri mahdollisuuksia. Tuolloin oli nykytilanteesta poiketen siis mahdollista vahvistaa lopullinen äyrin hinta ennakkoon perittyä matalammaksi, ja tätä myös ehdotin. Helsinkiläiset saivat, kun valtuusto oli päätöksen tehnyt, veronpalautuksena itselleen puolen veroäyrin,  veroprosentin, verran maksamastaan takaisin.

Maksajat ottivat palautuksen vastaan tyytyväisinä. Myös media korosti sen tarkoituksenmukaisuutta ihan saksalaislehtiä myöten. Mutta maan hallituksen piirissä heräsi ääniä, että tällainen on poliittista kikkailua eikä muuta. Niinpä eduskunta sai kaikessa hiljaisuudessaan käsiteltäväkseen esityksen, ”Lex Ilaskiveksi” kutsutun, jonka mukaan veroäyrin kaksihintajärjestelmästä luovuttiin ja tilalle tuli yhden veroprosentin, siis ennakon ja lopullisen, mukainen järjestelmä. Samalla vietiin siis kunnallispäättäjiltä vapaus ja mahdollisuus harkita, palautetaanko liikaa peritty kokonaan tai osittain ja vastaavasti, mihin muihin ylijäämän käytön vaihtoehtoihin tilanne antaa mahdollisuuden.

Olisikohan nyt siis aika uudelleen harkita, olisiko veroprosentin kaksihintajärjestelmään paluu tarkoituksenmukaista. Päivän keskustelu Helsingin 500 miljoonan euron ylijäämän käytöstä valtuutettujen esiintuomien vaihtoehtojen oheen saisi tällöin lisämahdollisuuden, eurojen osittaisen tai kokonaisuuden palauttamiseen kaupungin veronmaksaajille.

+3
raimoilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Monien virkojen, toimien ja luottamustehtävien ohella Ilaskivellä on ollut useita eri suuryritysten hallitusten tai hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ja seuraava tieteellinen taos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimi myös kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu