Göteborgissa nähtiin mikä Malmia odottaa

Seurasitteko televisiouutisia, ja niistä Göteborgista pohjoiseen tapahtunutta maanvyörykatastrofia, siitä kaikilla kanavalla esitettyä mittavaa kuvamateriaalia? Ellette, jäitte näkemättä vuosisadan ilmeisesti mahtavimman kuvauksen siitä, kuinka valuva ja liikkeelle lähtevä savinen maapohja sateen aiheuttamassa vyörymässä tuhoaa kilometrein moottoriteitä, rakennettuja tai rakenteila olevia teollisuusalueita, tonttipohjaa. Aiheuttaa aineellisia vahinkoja, joitten korjaaminen kestää lukuisia kuukausia jos onnistuu sittenkään, ja maksaa ennakkoarvioitten mukaan miljardin toisensa perään.

Miksi näky oli tärkeä suomalaisille, helsinkiläisille varsinkin, sekä tulevan sähköisen lentoliikenteen tulevaisuudelle eritoten. Malmin maaperä on juoksevaa ja liikkuvaa savea kuten on Ruotsin tapahtumapaikallakin. Jo nyt on Malmilla nähtävissä pohjavesien nousu maanpinnalle, maanpohjan vakava painuminen, kuten kentän terminaalirakennuksen edessä on jo tapahtunut ja jonka vaikutukset viikon päivät sitten nähtiin kaivinkoneen sekä sitä nostamaan tulleen toisen vajoamisena savivelliin.Tämä pakottaa toteamaan, että Ruotsin Göteborgista tapahtunut katastrofi antaa esimakua siitä, mikä Malmin kenttäaluettakin odotta – ja samalla sille rakennettavaksi pakkokeinoin ajettavaa asuntotuotantoa.

Nyt on aika pysähtyä. On aika ymmärtää ruotsalaistapahtuman merkitys ja laajuus. On siis viimeinen hetki pelastaa myös Malmin lentokenttäalueen tulevaisuus. Kiitoradat sinne mahtuvat ja ne kestävät hyvin rakennettuina savipohjan – siitähän voi sanoa vain itäpolitiikan termein: Maantieteelle emme mitään voi.

Mutta kaikki rakennnushankkeet ja maankäyttösuunnitelmat on nyt pantava uuteen sataprosenttiseen harkintaan. Korkeitten virkahenkilöitten – apulaispormestarista alkaen – on mielellään nimettömänä pysyvän alemman virkakoneiston kanssa tunnustettava, että Malmin lentokentän tuhoaminen on virhe ja alueen palauttaminen alkuperäiseen tarkoitukseensa välttämättömyys.

Tosiasiat on nostettava haihattelun ja vuosia kestäneen politikoinnun edelle – sitä vaatii niin valtakunnan kuin Heösingin ja lentoliikenteen etu. Hartaasti toivon, että siellä korkeimman vallan kukkuloilla asia nyt oivalletaan ja vastaanhangoittelijat pannaan ruotuun.

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos teos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu