Göteborgissa nähtiin mikä Malmia odottaa
Seurasitteko televisiouutisia, ja niistä Göteborgista pohjoiseen tapahtunutta maanvyörykatastrofia, siitä kaikilla kanavalla esitettyä mittavaa kuvamateriaalia? Ellette, jäitte näkemättä vuosisadan ilmeisesti mahtavimman kuvauksen siitä, kuinka valuva ja liikkeelle lähtevä savinen maapohja sateen aiheuttamassa vyörymässä tuhoaa kilometrein moottoriteitä, rakennettuja tai rakenteila olevia teollisuusalueita, tonttipohjaa. Aiheuttaa aineellisia vahinkoja, joitten korjaaminen kestää lukuisia kuukausia jos onnistuu sittenkään, ja maksaa ennakkoarvioitten mukaan miljardin toisensa perään.
Miksi näky oli tärkeä suomalaisille, helsinkiläisille varsinkin, sekä tulevan sähköisen lentoliikenteen tulevaisuudelle eritoten. Malmin maaperä on juoksevaa ja liikkuvaa savea kuten on Ruotsin tapahtumapaikallakin. Jo nyt on Malmilla nähtävissä pohjavesien nousu maanpinnalle, maanpohjan vakava painuminen, kuten kentän terminaalirakennuksen edessä on jo tapahtunut ja jonka vaikutukset viikon päivät sitten nähtiin kaivinkoneen sekä sitä nostamaan tulleen toisen vajoamisena savivelliin.Tämä pakottaa toteamaan, että Ruotsin Göteborgista tapahtunut katastrofi antaa esimakua siitä, mikä Malmin kenttäaluettakin odotta – ja samalla sille rakennettavaksi pakkokeinoin ajettavaa asuntotuotantoa.
Nyt on aika pysähtyä. On aika ymmärtää ruotsalaistapahtuman merkitys ja laajuus. On siis viimeinen hetki pelastaa myös Malmin lentokenttäalueen tulevaisuus. Kiitoradat sinne mahtuvat ja ne kestävät hyvin rakennettuina savipohjan – siitähän voi sanoa vain itäpolitiikan termein: Maantieteelle emme mitään voi.
Mutta kaikki rakennnushankkeet ja maankäyttösuunnitelmat on nyt pantava uuteen sataprosenttiseen harkintaan. Korkeitten virkahenkilöitten – apulaispormestarista alkaen – on mielellään nimettömänä pysyvän alemman virkakoneiston kanssa tunnustettava, että Malmin lentokentän tuhoaminen on virhe ja alueen palauttaminen alkuperäiseen tarkoitukseensa välttämättömyys.
Tosiasiat on nostettava haihattelun ja vuosia kestäneen politikoinnun edelle – sitä vaatii niin valtakunnan kuin Heösingin ja lentoliikenteen etu. Hartaasti toivon, että siellä korkeimman vallan kukkuloilla asia nyt oivalletaan ja vastaanhangoittelijat pannaan ruotuun.
Tosiasioiden tunnustaminen ei ole vihreille mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kuvitteli vyörymän olleen pahimmillaan alle 50 metriä. Ja miten perustelen sen. Sähkötolpat ja linjat ovat kunnossa vyörymän molemmin puolin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen useaan otteeseen kommentoinut Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta ja tietysti turhaan. Tässä on kuitenkin yksi kommenteistani.
Toivottavasti tämä rakennusalan taantumaa antaa lisäaikaa, jotta Malmin lentokenttä säilytetään ilmailulle. Silloin ei ainakaan rakennettaisi suolle. Uskon, että Suomen nyt liityttyä Natoon lentokentällä saattaisi olla myös sotilaallista käyttöä mm. yhteyskoneille Nato-liikenteessä. Kanssakäyminen Suomen ja Natomaiden välillä tulee ilman muuta lisääntymään.
”Suo vastusti rakentajia. Senaikaisilla koneilla ja työkaluilla urakka oli näyttänyt mahdottomalta. Hevoset ja kärrypelit tuntuivat sopivimmilta ja ”rillirata” risteili pitkin ja poikin keinahtelevaa suota. Mies ja lapio nousivat arvoon arvaamattomaan, sillä pohjaton suo tuotti monenlaisia yllätyksiä. Alueen salaojituksesta ja viemäröinnistä muodostui peruskynnys koko hankkeelle.” Lisätietoa ei löydy oheisesta linkistä. Se on poistettu.
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malsalmi.htm
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa. Toivottavasti järki voittaisi ideologian jota ei kannata kuin pieni piiri.
Ilmoita asiaton viesti
Nooh, kannattaa odottaa ja saamme pian nähdä kun monikymmenkerroksinen kerrostalo kaatuu. Toivottavasri paikalla on riittävästi kameroita kuvaamassa tapahtumaa.
Mutta tosiasiassa olen minäkin pahoillani Malmin lentokentän tuhoamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Malmin lentokentän kohtalo on jälleen esimerkki Helsingin päättäjien typeryydestä. Mutta näin demokratia toimii ja sen te hesalaiset ansaitsette valintojenne perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrankin hyvä kommentti. Tosiaan ansaitsemme päättäjämme ja heidän päätöksensä. Muilta kommentoijilta, kuten blogistiltakin, arvotonta ulinaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kommenttini tuosta sähkölinjasta joka jäi pystyyn kuvan peruteella ei ollut arvotonta ulinaa. Se oli faktaa kuvien perusteella. Yritä nyt Kai olla edes jotenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Asukkaiden kollektiivinen syyllistäminen päättäjien mielivallasta ei ole älyllisesti kestävää. Eivät kaikki Helsinkiläiset, itseni mukaanlukien antaneet ääntään Malmin tuhopäätöksen v. 2016 tehneille puolueille ja/tai valtuustoon valituille edustajille.
Muuten, monikohan olisi tullut valituksi jos olisivat ilmoittaneet vaalikampanjointinsa aikana hävittävänsä Malmin historiallisen lentoaseman jos heidät valitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Malmilla tuskin on odotettavissa maanvyöryä, koska maasto on lentokentän ympäriltäkin pääosin tasaista, kuten vaikka Tattarinsuolla.
En kuitenkaan kannata Malmin lentokentän muuttamista kerrostalopelloksi. Ensiksikin siksi, että se vaikeuttaa lentotoimintaa. Toiseksi siksi, että syvään savikkoon rakentaminen on haastavaa ja jälkikäteenkin on taiteiltava maaperän kosteuden kanssa, ettei vesi tule kellariin eikä savikko kuivu ja kutistu. Jälkimmäinen tilanne sitten aiheuttaisi kulkuväylien epätasaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tasaista ? Mitä sanovat nimet Fall”kulla” ja Jako”mäki”.
Entä Tattari”suo”, jonka kupeessa kenttä on.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Vanhalla Porvoontiellä on mäkeä, mutta siinä on näkyvissä myös kallioleikkaus. Vai näetkö sinä juoksusavileikkauksia tienvierissä Malmin suunnalla? Sitten Tattarinsuon teollisuusalue on sitä samaa suota, mitä Malmin lentokenttä. Kerropa minulle, milloin Suomen soilla on maanvyöryjä nähty? Vasta, jos siinä sitten rakennettaessa kaivettaisiin jotain 10 metriä syvää allasta lentokentän kohdalle, minuakin alkaisi arveluttamaan, että voisiko jotain sortumaa tulla.
Olennaista on siis se, etteivät ne muutamat mäet ole juoksusavea, eikä sitä juoksusavea taida olla edes Malmin lentokentän pohjallakaan. Blogisti halusi nyt tältä osin pelotella, mutta aiheetta.
Ilmoita asiaton viesti
Malmin kentän suopohja on teknis-taloudellisesti mahdotonta yhdistää järkeväksi rakennusmaaksi myrkyllisen sulfiittisaven poistamisen, valtavan paalutusprojektin, vesienhallinnan ja kustannusten vuoksi. Asuntojen kalleus Jakomäen ja Malmin kulmilla ei stemmaisi alueen haluttavuuten asuinalueena.
Maapohja soveltuu vain nykyiselle rakentamattomalle lentokenttätoiminnalle ja, jonka vesienhallinnan sen aikaiset insinöörit ratkaisivat.
Malmin käyttötarkoitus voi laajentua sähkölentokoneille, Natolle ym. ja keventää Helsinki-Vantaan kentän tukkoisuutta.
Malmin korvaavaa kenttävaihtoehtoa ei ole tutkimuksita huolimatta löytynyt, ei Porvoosta, ei Orimattilasta eikä muualtakaan.
Tuo järjetön poliittinen suhmurointi Helsingissä ei mahdu järkeen.
Virallinen oikeudellinen valituskierre vain jatkuu ja maksaa.
PS. Paalutus olisi Suomen suurin ympäristörikos betonintuotannon saasteiden vuoksi. Paalujen yhteispituus yltäisi matkalle HKi-Korea-Hki.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken lisäksi Helsingillä on hyvää rakennusmaata entisessä Sipoossa vaikka kuinka paljon.
Se alue on ollut rakennuskiellossa jo yli kymmenen vuotta, Helsinki kypsyttää lmaanomistajia.
Se, että halutaan rakentaa Malmille, johtuu ihan pelkästä lapsellisesta vahingoittamisen halusta.
Ilmoita asiaton viesti
Liikkumisen vaikeuttaminen kuuluu vihreään ideologiaan. Miten Kokoomus on mennyt tähän mukaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Vilkkaasti etsittiin vaihtoehtoa ja silloin joku keksi Tattarisuon Malmin kupeelta. Helsingin kaupunki ja valtio allekirjoittivat sopimuksen toukokuussa 1935 lentokentän rakentamisesta. Kaupunki luovutti 55 hehtaarin alueen 99 vuodeksi valtion käyttöön. Sopimus on voimassa aina vuoteen 2034 asti.” Näin kirjoittaa Pentti Salminen ansiokkaassa kirjoituksessaan ”Suosta Suomen pääkentäksi.”
Tämä teksti oli osa edellisessä kommentissani esiin tuomastani poistetusta linkistä.
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malsalmi.htm
Tehtiinkö kuntalaisiin kohdistuva sopimusrikkomus vuonna 2014? Alkuperäinen sopimus olisi ollut voimassa vielä 20 vuotta. Käsitykseni mukaan sillä loukattiin tunnusmerkistöltään määräaikaista sopimusta, johon sopimuksen sen aikaiset allekirjoittajat sitoutuivat vuonna 1935.
Olisi järkevää palauttaa kenttä takaisin lentoliikenteen käyttöön. Se palvelisi erinomaisesti myös Nato-liikennettä, eikä kuormittaisi tarpeettomasti Vantaan kenttää. Pääesikunta on Helsingissä ja logistiikan kannalta lähellä oleva lentokenttä nopeilla yhteyksillä olisi hyvä asia. Tämä koskee myös Nato-harjoituksia.
On tärkeää myös meriturvallisuuden kannalta, että Malmin lentokenttä palautetaan lentokäyttöön. Se on strategisesti keskeisellä paikalla ajatellen Suomenlahden erittäin vilkasta meriliikennettä. Rajavartiolaitos on käyttänyt Malmin kenttää meripelastustoiminnan tukikohtana. Helikopterit pintapelastajineen olivat ensiarvoisessa asemassa Estonian haaksirikkoisten pelastamisessa vuonna 1994.
Estonian onnettomuudessa menehtyi 852 ihmistä 28.9.1994. Uhriluku olisi ollut huomattavasti suurempi ilman meripelastushelikoptereita. Helikopterit toimivat alueella yli 15 tuntia ja pintapelastajat saivat pelastettua niihin 104 ihmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Mun nähdäkseni Göteborgissa ja muuallakin pitkin Ruotsia nähdään mikä muukin Helsinkiä odottaa. Onneksi kuitenkin se on niin syrjässä ettei sinne juurikaan ole asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta eikö meidän päättäjien ole saatava tehdä samat virheet kuin ruotsinkin päättäjien, että oppi pitää saada omista virheistä eikä muiden virheistä saa ottaa opiksi?
Eli jos joku ruotsin päättäjistä sattuu hyppäämään kaivoon, meidän päättäjien pitää heti kokeilla samaa.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin keskusta on vanhaa suomaata Kluuvin alueella. Kansallisteatterin alle on lyöty puista paalutusta 50 kilometriä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olin aikoinaan Mikonkadun renlundin työmaalla. Savea kaivettiin monta kuutiota ja teräsbetonipaaluja upotettiin muistini mukaan kymmenen kilometriä. Harjaterästä kului 500 tonnia ja betonipohja oli neljä(2?) metriä. Edelleen vajavaisen muistini mukaan. Se oli työmaa, jossa sattui ja tapahtui kaikenlaista. Puupaaluja piti suojella ja vedet menivät viereisen hotellin kellariin. Oli varsinainen mutavelli koko työmaa, kuten koko Hesan keskusta muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä saa mitä tilaa. Savimajat sopii hyvin Malmin kentälle.
Ilmoita asiaton viesti
Äsken oli kotiseutuneuvos Heimo Laaksonen Malmilta haastateltavana Radio Suomessa.
Hän oli Kokoomuksen ehdokkaana kunnallisvaaleissa, mutta ei päässyt läpi.
Hän valitti Malmin lentokentän kohtaloa ja pani sen vihervasemmiston syyksi, mitä se tietysti onkin, mutta mahtoiko Kokoomuskaan olla syytön tähän katastrofiin kyseisessä äänestyksessä?
Nykyisessä valtuustossa on oikeistolla yhden paikan enemmistö, jos kepu ja RKP lasketaan oikeistoon.
Pitäisikö asia ottaa uuteen harkintaan mm. tämän Göteborgin katastrofin jälkeen, vai onko kenttä jo myllerretty auki?
Ilmoita asiaton viesti
Jatkoa aikaisempiin kommentteihini:
Malmin lentokentän ympäristö on tärkeä lintujen suojelualue. ”Malmin lentokenttä on merkittävä alueellinen lintuparatiisi avoimuutensa ja aluetta ympäröivän turva-aidan ansiosta. Kentän niittyalue on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan merkittävimpiä syyslevähdyspaikkoja Suomessa, ja siellä tavataan useita EU:n lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja, joiden suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Riippumattomien asiantuntijoiden kesällä ja syksyllä 2015 toteuttamissa alustavissa kenttätutkimuksissa todettiin Malmin lentokenttäalueen olevan myös useiden Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV(a) yksilöimien, tiukkaa suojelua edellyttävien nisäkäslajien elinympäristö ja lajirikas perhosniitty” (Wikipedia).
Tilanne on nyt toinen kuin vuonna 2014 turvallisuuspolitiikan ja rakentamisen saralla.
Rakentaminen on tullut huomattavasti kalliimmaksi siitä kuin mitä alun perin on ajateltu. Korot tulevat pysymään nykyisellä tasolla vuosia. Saksan inflaatio (6,8 %) määrittää EKP:n korkopolitiikan ja sille ei ole näkyvissä laskevaa trendiä. Päinvastoin korot saattavat nousta vielä nykyisestä. Saksa ja Suomi ovat tässä ”samassa veneessä.”
Toivon vilpittömästi, että eduskunta säätää erityislain, jolla tämä arvokas kenttä otetaan valtion suojelukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan Malmin kentän säilyttämistä pienkonekenttänä. Ilaskiven perustelut ovat kuitenkin maallikon asiantuntemattomuutta. Kenttäalueen rakentamiseen löytyy geoteknisesti varmat (ja kalliit) ratkaisut ja tarvittava pohjarakentamisen asiantuntemus. Asiantuntemattomat perustelut eivät tue kentän säilyttämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa luotettiin ”asiantuntemukseen”, jonka seuraukset nyt ovat nähtävissä. Samako täällä? Mitä ne pitävät asiantuntijaneuvot nyt sitten olisivat? Viittaus ”geoteknisesti varmoihin ja pohjarakentamisen asiantuntemukseen eivät alkuunkaan riitä – ne ovat nyt ruotsalaistyyppistä sanahelinää. Enkä minä sitäpaitsi muita neuvoja ole antanut kuin viittauksen Ruotsin tapahtumiin – eikö edes niihin uskota?
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, että Malmin kenttäaluetta ei tule rakentaa asuinalueeksi. Mutta en maanvyörymän riskin vuoksi. Ruotsin länsirannikon maanvyörymät ovat tyypillisesti lumivyöryn tapaisia maamassojen liukumisia kaltevaa rinnettä alaspäin. Myötävaikuttavana tekijänä uusimmassa vyörymässä ovat olleet sateet. Viimeinen niitti on ehkä ollut räjäytystärähdys, jolloin savipatjan leikkauslujuus on ylittynyt ja patja lähtenyt liukumaan alamäkeen. Tätä ei voi tapahtua tasaisella Tattarinsuolla.
Ilmoita asiaton viesti