Isänmaan etu – vaiko naapurin?

Käännytyslaistahan on kysymys, mistäpä muusta. Eräästä tärkeimmistä, joitten kanssa kansanedustajat joutuvat tekemisiin. Eikä ratkaisun pitäisi vaikea olla, jos asenne on oikea, otsikon mukainen. Ja ellei ole, niin pari lisäkysymystä pohdittavaksi!

Asiantuntijat vetoavat kansainvälisiin sopimuksiin ja saavat mediassa runsaasti tilaa ajatuksilleen. Sen ymmärrän. Mutta eivät vetoa siihen, joka on olellisinta: Ellei naapuri noudata, miksi meidän tulisi noudattaa? Eikö isänmaan etu tässäkin nouse keskeiseksi, se on suurempi etu jonka edestä pienemmän, sopimuksia noudattamatta jättäneen maan edun on väistyttävä. Ei noudattamatta jättäneelle voi antaa samaa painoarvoa kuin noudattavalle – molemmat samaan vaakakuppiin. Ei noudata kumpikaan.

Asiantuntijat lausuvat mielipiteensä, tulkitsevat. Mutta onko nyt jotakin unohtunut? Kysymys on lainsäätämisestä, käännytyslain. Siitä päättää vain ja yksinomaan eduskunta, eivät asiantuntijat. He ovat roolinsa tehneet kun ovat lausuntonsa antaneet. Pallo on eduskunnalla ja vain sillä, jokaikisellä kansanedusajalla erikseen ja kaikilla yhdessä. Tekisi mieli muistuttaa, että Suomen kansalaiset ovat heidät tehtäväänsä valinneet, siksi ja juuri siksi tärkeintä on nappia painettaessa samalla vastata kysymykseen: Isänmaan etu vaiko naapurin?

Ja ellei tämä riitä, niin jos naapuri perinteiseen tapaan käyttää tyhmyreitämme hyväksi ja alkaa käännytyslain puuttuessa lähettää massoja rajamme yli pyrkimään, niin kansalaiset, suomalaiset äänestäjät kyllä muistavat. Muistia tulee virkistämään kasvavat julkiset huolenpitokustannukset tänne päästetystä, joita Migri sitten hoitaa kilpailutuksista piittaamatta ja laskuja veronmaksajille kirjoittaen – kuten on tehnyt tähänkin sakka. Kai olette uusisia lukeneet…

Kansa seuraa, äänestäjät. Ja ”oman edustajan” äänestys pannaa muistiin ellei kalenteriin niin somen sokkeloihin, joita sitten aikanaan on mukava selailla.

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu