Ketunhäntä kainalossa työeläkkeitten kimppuun?

Ei niihin puututa, työeläkkeisiin, korostettiin vaalien alla. Mutta nyt kerrotaan, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat laatineet laajan ohjelman valtiontalouden vakauttamiseksi. Eräänä sen osana on erityyppisten indeksisidonnaisuuksien leikkaus. Ja indeksiin sidottujahan työeläkkeetkin ovat – tosin jo vahvasti heikennettyyn. Alunperin tyeläkkeen piti pysyä 60 prosentin suuruisena ns. lähtöpalkasta, ja sen takuuna oli 100-prosenttinen työeläkeindeksi. Entä nyt? Ns ”taitettu indeksi” antaa palkkasidonnaisuudeksi vain 20 prosenttia ja elinkustannusten osuudeksi 80 prosenttia. Hankala ymmärtää. Mutta tuloksen ymmärtäminen ei tuota vaikeuksia – mikä on seuraus: Vanhimmat ikäluokat, veteraanit esimerkkeinä, saavat nyt työeläkettä 40 prosentin verran eläkepalkastaan – 60 prosenttiahan sen piti olla.

Aina on löydetty keinoja rangaista ahkerimmin työtä tehneitä. Ensinnäkin heitä kutsutaan mielellään ”hyvätuloisiksi”, koska se vetoaa kansaan. Muutama esimerkki, ihan vaan muistiin palauttamiseksi: Maahan luotiin koko kansan turvaksi tarkoitettu kansaneläkejärjestelmä. Sitten päättivät, ettei kansaneläkettä enää näille ns. hyvätuloisille maksetakaan. Kokonaiseläkkeet pienenivät. Ja sitten: Osaavien virkamiesten ja kansalaisten taitoja käytettiin komiteoissa, mistä sai pienen korvauksen, työeläkettäkin kartuttavan, sillä työtähän komiteassa työskenteleminenkin oli. Mutta yht´äkkiä tuli siihenkin päätös, etteivät komiteapalkkkioita enää lasketaeläketuloksi, eivätkä ne siten eläkettä kartutakaan. Ja edelleen: Budjettiin tarvittiin lisää rahaa, ja niinpä katseet kääntyivät jälleen ahkerimpiin, hyvätuloisiksi mainittuihin. Säädettiin tietyn rajan ylittäville palkka- ja eläketuloille tilapäinen lisävero. Palkoista se on poistettu, olihan se tilapäinen. Mutta eläketuloihin jätetty pysyvänä, mitäpä siitä tasaveroisuudesta.

Kaikilla näillä toimenpiteillä on ollut sama vaikutus. Ne ovat rangaisseet ahkeria. Ja ne ovat jyrkentäneet tuloverotuksen progressiota – entistä pienemmästä lisätulosta menee entistä korkeampi prosentti verottajalle. Ja liittyy tähän vvm:n virkamiesten ehdotukseen työeläkkeitten indeksikorotuksen leikkaamisesta huvittavakin lisäkohta. Ei työeläkkeitä valtion budjetista makseta vaan työeläkeyhtiöitten rahastoista ja/tai niitten tuotoista. Jos työeläkkeitten kasvua tällöin pienennetään, vähennetään verotettavaa eläketuloa ja supistetaan valtiontalouden tilaa veroja pienentämällä. Mitä järkeä tässä, sopii kysyä – ja kysyä nimenomaan hallituskaavailijoilta, joitten päinvastoin tulisi Säätytalolla löytää keinoja verotulojen kasvattamiseksi ettei Marinin hallituksen holtiton lainanottolinja jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Järki käteen valtiovarainministeriön virkamiesten tämän ehdotuskohdan osalta. Niissä muissa kohdissa on ihan riittävästi harkinnan arvoisia näkökohtia, joihin tarttua. Ketunhäntä kainalossa tällainen työeläkkeitten indeksikorotuksen heikentäminen näyttää syntyneen – liekö motiivina sitten vasemmistopoliitikkojen hellimä ajatus, että niitä kaikkein ahkerimpia – ”hyvätuloisia” eläkkeensaajiakin – kannattaa aina vaan rangaista. Ja muistaa olisi hyvä sekin, että tällä politiikalla kavennetaan myös sitä tulopohjaa, jota valtio tarvitsee maksaakseen pienituloisten ja ”köyhien” erilaiset sosiaalietuudet.