Raippaveron synty – tässä salattu totuus!
Tiukasti se on pidetty salassa , tieto raippaveroksi kutsutun
solidaarisuusveron synnystä. Valtiontalous on tarvinnut rahaa, ja siksipä ministeriön ”pojat” aikanaan sellaista lisäveroa ehdottivat, progressiivisen tuloveron lisäksi niin hyvätuloisille palkansaajille kuin eläkeläisillekin.
Ensimmäisen kerran sitä ryhtyi ajamaan Jyrki Kataisen hallitus, jossa Jutta Urpilainen oli valtiovarainministerinä. Vastustus oli kova mm. Kokoomuksen piirissä ja niinpä hallitus sitten kertoi, että verosta tulisi tilapäinen, ainutkertainen. Kun kritiikki jatkui, asiaan puuttui pitkään Kokoomuksen puheenjohtajana toiminut ministeri Ilkka Suominen. Ja kuinka? Suuresti arvostamani senioritoimittaja Risto Uimonen jatkoi seinälläni Facebookissa 15.9. aloittamaani keskustelua kertoen: ”Raippaveroa ehdotti Kataiselle Ilkka Suominen. Hän perusteli sitä sillä, että sen kohteeksi joutuvat kyllä huutavat, mutta äänestävät silti Kokoomusta ja juuri niin on käynyt”. Ja mikä oli puolestaan ensimmäisen kommentoijan Saku Almin kommentti tähän veroratkaisuus? ”Kokoomus on Kataisen ajoista alkaen toiminut omia äänestäjiään vastaan mitä törkeimmällä tavalla”.
Yllätyksenä Uimosen kommentti minulle tuli, joten pyysin häneltä lisätietoa. Ja hän vastasi: ”Suominen kertoi sen itse Finlandia-talossa kauan sitten minulle ja parille muulle henkilölle.” Voiko vastaus selvempi olla?
Jo pitkään jatkunut solidaarisuusvero on nyt siis taas kerran käännekohdassa. Nyt sille esittää jatkoa puolestaan pääministeri Petteri Orpo finanssiministerinsä Riikka Purran tukemana. Siltä varalta, että pääministeri saattaisi epäröidä veron hyväksyttävyyttä, ilmeisesti valtiovarainministeriön ”pojat” ovat nyt ehdottaneet veron alarajan palkoista niin korkeaksi, etteivät hyvätuloiset ministerit ilmeisesti joudu sitä maksamaan, ”parempiosaiset” ja vain puolet ansaitsevat eläkkeellä olevat puoluetoverinsa kyllä. Ja asiallisesti pysyvää vaikka aina tilaperäiseksi kerrottua raippaveroa siis ajataan eduskunnan hyväksyttäväksi tälläkin karralla.
Lopuksi kaksi pointtia. Hallitus on puuhastellut viikkotolkulla rasismikysymysten piirissä. Eivätpä ole havainneet itse nyt ajavansa palkansaajiin ja eläkeläisiin eri tavoin kohdistuvaa solidaarisuusveroa verorasistisena – taikka eläkerasismia sisältävänä elementtinä eteenpäin. Mitä sanoo Perustuslain 6 pykälä yhdenvertaisuudesta? Ja mitä taas sanoo saman Perustuslain 60 pykälä valtioneusvoton jäsenten eli ministereitten kelpoisuudesta? Heidän ”täytyy olla rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.” Taitavuudesta en lukijaltani kysy, mutta mielipide rehellisyydestä on mielenkiintoinen koska tilapäiseksi väitetystä verosta ollaan ajamassa pysyvää siinä jo vuodet toistensa jälkeen onnistuen.
”Mitä sanoo Perustuslain 6 pykälä yhdenvertaisuudesta?”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Eläkkeiden verotuksella ei ole mitään tekemistä perustuslain 6 pykälän ja yhdenvertaisuuden kanssa. Palkkauksessa se ottaa kantaa lähinnä siihen, että toista sukupuolta ei saa sortaa työelämässä.
Viisaasti kirjoitettu laki. Valitettavasti joillekin sen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noinhan sitä hakuaa tulkita hallituskin. Kaikki ovat yhdenveroisia mutta toiset yhdenveroisempia kuin toiset.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nyt oikein irtoa myötätuntoa kun tässä MTV:n uutisessa
Raippavero iskee yhä useampaan suomalaiseen – näin se toimii
Eläkkeensaajan pitää maksaa eläketulosta 5,85 prosentin lisäveroa siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raippavero-iskee-yha-useampaan-suomalaiseen-nain-se-toimii/8551868#gs.582z6c
on video
Katso myös: Joka kolmas nainen elää alle 1 250 euron eläkkeellä, eikä talvesta selvitä ilman ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
”Joka kolmas nainen elää alle 1 250 euron eläkkeellä, eikä talvesta selvitä ilman ongelmia.”
Juuri tästä syystä pieniin eläkkeisiin pitää tehdä indeksikorotuksia ja isoihin raippaveroja. En olisi uskonut, että juuri Kokoomus lähtee parantamaan eläkeläisten välistä tasa-arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki ovat yhdenveroisia mutta toiset yhdenveroisempia kuin toiset.
———————————–
Jos kaikki ovat yhdenveroisia, niin eikö kaikilla pitäisi sitten olla sama palkkakin? Silloinhan kaikki maksaisivat sitten samaa veroakin.
En sitä toki itse kannata ja otin sen vain vertauksen vuoksi, mutta väite, että joidenkin isompi veroprosentti on epäoikeudenmukaista ei kestä moraalista tarkastelua.
Minusta rikkaiden ihmisten valittaminen nykytilanteessa on moraalitonta. Heillä on yllin kyllin rahaa meidän kaikkien yhteisesti tekemän työpanoksen ansiosta, joten he hyötyvät siitä itse kaikkein eniten. Silti he jaksavat marmattaa vaikka valtiolla tekee tiukkaa aivan välttämättömien menojensakin kanssa. Eikö heiltä liikene lainkaan vastavuoroisuutta?
Raippavero on solidaarisuusvero heikompiosaisia kohtaan, jotka heikosta talous tilanteesta eniten kärsivät, mutta kaikilla sitä solidaarisuutta ei näköjään ole.
Ilmoita asiaton viesti
Katsopa omaa sivustoasi: ”Ymmärrä olennainen, muu on epäolennaista”!. Progressio ei enää riitä, mikä olisi sen raja, 40,45,50, 55 prosenttia vaiko enemmän? Where are the limits, kysyi australialainen kansantaloustieteilijä ja niin kysyn minäkin.
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa menestyksellisesti käytetty yli 90% marginaaliveroja ja siitä huolimatta rikkaat ovat rikastuneet, ja paljon. Ehkä veroprosenteissa ei ole ylärajaa, vaan kaikki riippuu tilanteesta ja tarpeesta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvalloissa suurten tulojen marginaaliveroprosentti oli 91 juuri silloin, kun maan ja maailman taloudella meni lujempaa kuin koskaan ennen tai myöhemmin. Siitä se on laskenut kuudessa vuosikymmenessä 37:ään.
Ilmoita asiaton viesti
Yltiöprogressiivisen verotuksen puolestapuhujat lähtevät mielessään siitä, että tulot tulevat taivaasta ja ne joille tippuu enemmän ovat velvoitettuja maksamaan niin paljon, että heille ei jää sen enempää kuin keskimäärin muillekaan.
Mielestäni jokaisella on oikeus pitää ansaitsemansa rahat ja jos tulovero katsotaan tarpeelliseksi, niin sitten sen pitää olla oikeudenmukainen siten, että kaikki maksavat prosentuaalisesti saman verran. Toki tietty perusvähennys verotettavan tulon alarajasta on ok ja tietyt muut ymmärrettävät henkilökohtaiset vähennykset, mutta itse taulukon prosentti pitäisi olla sama kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni jokaisella on oikeus pitää ansaitsemansa rahat
————————
Jos pystyt ansaitsemaan rahasi ihan yksin, ilman muiden ihmisten työpanosta, niin silloin se on ihan hyväksyttävää. Etsi vain itsellesi jostain autiosaari ja mene tekemään tulosta.
Mutta niin kauan kuin olet vain yhteisön yksi ratas joudut pyörimään sen mukana, halusit tai et.
Ilmoita asiaton viesti
Ei verotuksen tasolla ole mitään tekemistä tuon mainitsemasi toisten työn hyödyntämisen kanssa. Mainitsin vain millainen olisi oikeudenmukainen tuloveroasteikko. Se ”autio saari” löytyy jo 70 kilometriä Helsingistä etelään. Viron tulovero kelpaisi täälläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Viron alhaisen veroprosentin kompensoivat kansalaisiltaan enemmän veroja keräävät EU-maat. Viro onkin henkilöä kohden eniten EU:sta rahaa saava maa:
https://vm.fi/-/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-144-euroa-asukasta-kohden
Tuon lisäksi Viro on aika pitkälle ulkoistanut puolustuksensa, vaikka budjetti nousi noin miljardiin vuodessa,
Minua kiinnostaisi kuulla tasaveroprosentin kannattajilta, että mitä tasoa Suomen tuloveron pitäisi olla jotta nykyinen veropotti pysyisi ennallaan? Jostain kun ne tulotkin pitäisi nyhtää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei verotuksen tasolla ole mitään tekemistä tuon mainitsemasi toisten työn hyödyntämisen kanssa.
———————————————
Ihan kaikilla asioilla on tekemistä myös yhteiskunnan muiden jäsenten mielipiteillä. Myös Virossa yhteiskunta päättää veroprosentista, ei yksittäiset ihmiset.
Ilmoita asiaton viesti
Katsopa omaa sivustoasi: ”Ymmärrä olennainen, muu on epäolennaista”!.
————————————-
Minusta olennaista on, että heikoimmista huolehditaan. Terveydenhuoltomme on kriisissä. Ihmiset joutuvat kärsimään sen takia.
Epäolennaista tämän rinnalla on rikkaitten ”rahahuolet”.
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta olennaista on, että heikoimmista huolehditaan. Terveydenhuoltomme on kriisissä. Ihmiset joutuvat kärsimään sen takia.
Epäolennaista tämän rinnalla on rikkaitten rahahuolet”.
Tämä on tyypillistä vasemmistopopulismia.
Raippaveroon erikseen kantaa ottamatta ongelma on tämä:
Ei haluta ymmärtää, että ”rikkaiden rahahuolet” ja terveydenhuoltoon ja heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen panostaminen ovat osa samaa yhtälöä. Ja yhtälöä ei ratkaista niin että ”rikastumiselta” viedään edellytykset.
Miksi? Siksi koska systeemiin ei tule lisää jaettavaa tyhjästä (vaikka demareita kuunnellessa joskus voisi niin erehtyä luulemaan). Jaettavaa ei luoda ”tappamalla lehmä”, vaan luomalla edellytyksiä uusien lehmien kasvaa, kehittyä ja kukoistaa, märehtiä iloisesti aurinkoisella apilaniitulla.
Ilmoita asiaton viesti
systeemiin ei tule lisää jaettavaa tyhjästä
——————————-
Ei tulekaan. Siksi kannatan markkinataloutta, jossa yritysten annetaan kukoistaa luomalla niille kunnon edellytykset tehdä tulosta, josta sitä hyvää jaetaan sitten koko yhteiskunnalle.
Hyväksyn myös kohtuullisen ahneuden yhteisen hyvän edellytyksenä mutta rikkaiden raippavero ei tätäkään estä.
Ilmoita asiaton viesti
Onpa hyvinkin tekemistä kyseisen perustuslain pykälän kanssa. Mielestäni on todella väärin, että iäkkäitä eläkeläisiä sorretaan palkansaajiin verrattuna.
Työeläkkeellä olevat henkilöt maksavat keskimäärin 10 % enemmän veroa kuin palkansaaja saman suuruisesta summasta. Eli eläkeläiset eivät ole perustuslain mukaisesti yhdenvertaisia palkansaajiin nähden. Olet siinä oikeassa, etteivät kaikki näytä ymmärtävän lain henkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläiset ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden, palkansaajat ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden ja pääomaveronmaksajat ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden. Miksi kaikkien noiden pitäisi olla vielä keskenään yhdenvertaisia? Mikäli noin olisi, niin eikö kyseessä olisi tasavero?
Ilmoita asiaton viesti
Eivät eläkeläiset ole suinkaan yhdenverrtaisia toisiinsakaan nähden,
Eivät kaikki eläkeläiset saa työeläkettäkään, vaan elävät pelkän kansaneläkkeen varassa. Lisäksi eräät saavat eläkettä hyvinkin vähän ja toiset hyvinkin paljon.
Lisäksi elämiseen tarvittava ruoka, juoma ja ”meno muu” on saman hintaista niin köyhille kuin rikkaillekin. Siksi olen esittänyt päättäjille, että esimerkiksi alle 1 500 e/kk/br saavien eläkkeitä nostettaisiin. Heitä on 45 % kaikista työeläkeläisistä. Se yhdenvertaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö työeläkettä kerry kaikille ihan saman kaavan mukaan? Eikö kansaneläkettä makseta jokaiselle ihan saman kaavan mukaan? Saako takuueläkettä saman kaavan mukaan?
Aikoinaan julkinen sektori hääri itselleen paremmat eläke-edut, mutta nyt järki on tullut siihenkin toimeen.
Nostetaan kaikkien tuloja, mutta kuka ne maksaa?
Ilmoita asiaton viesti
Taidamme olla eri planeetalta. Anteeksi.
Kyse mielipiteessäni ei ole kaavoista, vaan siitä, että meitä työeläkkeellä olevia verotetaan noin 10 % enemmän kuin palkansaajia saman suuruisesta ansiosta.
Pienituloisten työeläkkensajien korotukset maksetaan tietenkin työeläkerahastoista, jolloin se ei vaikuta valtion kassaan senttiäkään – mieluummin päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Härmästä, joten kestän kyllä.
Yhdenvertaisuudesta olet minusta puhunut, mutta voimme puhua kaavoistakin, jos haluat? Minä olen puhunut myös käteen jäävästä rahasta. Palkansaajalla ja eläkeläisellä on erilainen verotus, kuten olet huomannut.
Pienituloisten työeläkkeensaajien indeksikorotukset maksetaan suoraan työeläkemaksun tasausosasta, sillä indeksejä ei ole rahastoitu. Se vaikuttaa suoraan työeläkemaksuun siis. Kyllä tuo entisen kansanedustajan pitää tietää, anteeksi.
Lisään vielä, että mikäli tarkoitat sitä, että pienien työeläkkeiden saajien työeläkkeitä korotetaan rahastosta, niin sekö on yhdenvertaista? Tuo tarkoittaa sitä, että osan työeläkkeet karttuvat isommalla prosentilla kuin muiden. Pieniä eläkkeitä pitää nostaa valtion toimesta.
Ilmoita asiaton viesti
Saat anteeksi Tunnen asian. Minä kerroin, että työeläkkeet maksetaan työeläketahastoista – ei valtion kassasta. Ja sitten lisää työeläkeläisten sortamisesta..
Kun olet vihkiintynyt erilaisiin kaavoihin, niin tietänet, mitä tarkoittaa ns. efektiivinen kunnallisveroprosentti. Sekin osaltaan kertoo, että me työeläkkeellä olevat maksamme kunnallisveroa korkeamman veroprosentin mukaan kuin vastaavantuloiset palkansaajat.
Olen eräässä Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessani 15.11.2007 kirjoittanut Jyväskylän osalta seuraavaa:
”Jyväskylän kaupunki on muutaman vuoden ajan piiloverottanut veronmaksajiaan ylikorkeilla taksoilla ja tariffeilla, jotka vaikuttavat ensisijaisesti kaupunkilaisten asumiskustannuksiin. Julkisuudessa on puhuttu kaukolämmön, sähkön, veden ja jätehuollon osin kohtuuttomasta hinnoittelusta.
Menettely kohdistuu ensisijaisesti pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja tietenkin myös yritystoimintaan. Menettely on mielestäni virheellinen.
Minusta olisi järkevämpää nostaa kunnan tuloveroprosenttia 0,25 yksikköä eli 18,75 prosenttiin. Tällöin kaupungin kassaan kilahtaisi ensi vuonna 3,1 miljoonaa euroa enemmän puhtaana käteen. Puhtaana siksi, ettei asukkaiden tarvitse maksaa – veron korotuksesta – 22 prosentin arvonlisäveroa valtiolle, kuten taksoista ja tariffeista.
Onhan totuus Jyväskylänkin osalta se, että enin osa työssäkäyvistä kaupunkilaisista maksavat kunnallisveroa keskimäärin vain 14,5 prosentin mukaan (ns. efektiivinen veroprosentti), vaikka todellinen veroprosentti on 18,5.
Jokainen voi tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2006 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisverosi on (useimmiten) reippaasti alle 18,5 prosenttia.”
HVA:sta johtuen Jyväskylän kunnalllisveroprosentti on tänä vuonna 7,36 ja efektiivinen veroprosentti 5,63.
Edellä keromani tarkoittaa sitä, että me työeläkkeellä olevat maksamme kunnille suhteellisesti enemmän veroa kuin työssä käyvät saman suuruisesta ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Minä kerroin, että työeläkkeet maksetaan työeläketahastoista – ei valtion kassasta”
Jokaiselle kertyy palkasta eläkettä 1,5 %. Osa maksutulosta rahastoidaan tulevia työeläkkeitä varten, joka alentaa tulevaa maksutasoa. Rahastoon laitetaan yhdenvertaisesti jokaista ansaittua euroa ja eläkeläistä varten vastaava laskettu rahastointimäärä. Tosin naisten ja miesten osalta kaava on erilainen, mutta se yhdenvertaisuudesta poikkeaminen sallittakoon? Muitakin poikkeamia historia tosin tuntee, mutta antaa niiden nyt olla. Nyt jos rahastosta jollekin osalle työeläkettä saavista annetaan enemmän, niin miten se on mielestäsi yhdenvartaista? Työeläkkeet ansaitaan, kuten aikaisemmin sanoin, joten ei sieltä voi ketään suosia. Kun kansalainen ei saa tarpeeksi työeläkettä, niin sitä täydentää kansaneläke ja lopulta takuueläke. Nuo hoitaa valtio.
En lähde muuten keskustelua verotuksesta tämän enempää laajentamaan. Loppujen lopuksi yksittäisen kansalaisen kannalta oleellisinta on se, että mitä rahaa jää näppiin kulutettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. ”Suutari pysyköön lestissään”.
Ilmoita asiaton viesti
Autoverokin oli väliaikainen vero.
Ei vaan ole koskaan kerrottu väliajan pituutta.
Nyt sitten hehkutetaan työttömyysvakutusmaksujen pienentämisellä kun taas kiinteistöveroa kiristetään ja työmatkojen omavastuu osuutta lisätään jne.
Täytyyhän tunnin junan rakentamiseen jostakin rahaa saada.
Ilmoita asiaton viesti
Juridiikka on osaamisalueeni ulkopuolella, joten pitää kysyä teiltä viisaammilta. Tarkoittaako perustuslain kirjaus sitä, että palkansaajan ja eläkeläisen verotuksen pitää olla täsmälleen samanlaista? Vai, tarkoittaako se sitä, että kaikkia palkansaajia kohdellaan yhdenvertaisesti tiettyjen viitekehysten puitteissa kuten myös eläkeläisiä? Jälkimmäinen tuntuu järkevämmältä yhdenvertaisuudelta. Taisi joku joskus sanoa, että omenoita ja päärynöitä ei voi verrata keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kinannut Ojalan kanssa eläkeasioista. Ne erimielisyydet on politiikkaa, mutta ihmisarvosta ja yhdenvertaisuudesta lienemme samaa mieltä. Ilaskivi vetoamalla pykälään 6 tekee eläkkeiden verorosentista perusoikeuskysymyksen. Siis, onko minulla ja Ilaskivellä eri käsitys ihmisoikeuksista?
Kannattaa huomata, että Suomen perustuslain Perusoikeudet (mm. pykälä 6) heijastelevat ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole kinastellut kanssasi, mutta olen kyllä ollut asioista eri mieltä. En liene oikea ihminen vastaamaan siihen, että onko sinulla ja Ilaskivellä eri käsitys ihmisoikeuksista.
Ihmisoikeuksista noin yleensä sanotaan näin:
”Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia perustavanlaatuisia vapauksia ja oikeuksia. Niiden ytimessä on käsitys ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmisyyden perusteella, eikä niitä voida ottaa tai luovuttaa pois. Yhdessä kaikki ihmisoikeudet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, jossa jokainen oikeus ja vapaus on yhtä tärkeä.”
Perustuslaissa on kysymys laista, jossa sanotaan mm., että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Näkisin, että nuo ovat kaksi eri kysymystä. Siksi katson, että kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesti kunkin määrätyn viitekehyksen sisällä. Verotus määräytyy erilaisten seikkojen pohjalta, joka ei siten saa aikaan mitään yhtenäistä verotusta kaikille. Mikäli eläkeläinen tienaa 25 000€, niin kaikkia heitä kohdellaan samalla tavalla. Kun taas saa palkkaa 25 000€, niin heitäkin kohdellaan samalla tavalla. No, ei tuokaan ihan toimi, kun kunnilla on erilaiset verot, mutta jotenkin noin.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslain Perusoikeudet on melko lailla otettu Ihmisoikeuksien Julistuksesta
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Ihmisoikeuksia ei välttämättä olisi tarvinnut huomioida Perustuslaissa, mutta niin Suomessa on tehty, ja olen asiasta erityisen ylpeä. Ehkä se vaikuttaa tulkintaani. Siis, Perustuslain Perusoikeudet määrittelevät melko laajan viitekehyksen, johon ei pikkuasioissa voi vedota.
Ilmoita asiaton viesti
Jos molemmat saavat 25, kummalla jää enemmän käteen?
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen kysymykseni on, olisiko oikein että palkansaajalla ja eläkeläisellä jäisi saman verran käteen, samalla tulotasoilla?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö valtionvero voisi olla prosentilleen sama, tulipa kymppitonni kuussa palkasta, eläkkeestä tai yritystoiminnasta? Ja sama, olipa kyseessä henkilö tai yritys? Ei ole oikeudenmukaista, jos yritys maksaa vähemmän ja eläkeläinen enemmän kuin palkansaaja. Vai onko?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi vain valtionvero, eikä myös veronluonteiset maksut kunnallisveroa lukuunottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
No ei olisi, koska ansiotulojen hankkiminen aiheuttaa vähennettäviä kuluja. Myöntää eläkeläinen.
Ilmoita asiaton viesti
Laskin pikaisesti muutamia tienestejä tällä https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokortti/veroprosenttilaskuri/. Palkkatuloja ja eläketuloja laitoin laskuriin 25 000€, 75 000€ ja 150 000€. Paikkakunta Tampere, ei kirkollisveroa, eläkeläinen syntynyt 1955 ja palkansaaja 1980, naimisissa eikä alaikäisiä lapsia, vain viran puolesta tulevat vähennykset eikä muita tuloja.
Käteen jää palkansaaja/eläkeläinen pienimmästä tulosta suurimpaan 22847,50€/20317,79€, 53452,50€/47258,39€ ja 92835€/79065,89€.
Raippavero ei yksin selitä eroa vaan viranpuolesta tehtävien vähennysten määrä on eläkeläisellä pienempi.
Tuota kysymystäsi pitää pohtia vielä tarkemmin ennen kuin osaan vastata siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon laskurin osoittaman lisäksi pitää huomioida, että palkansaajan käteen jää vähemmän rahaa työntekijän työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun takia. Kun ne otetaan huomioon, niin tilanne muuttuu seuraavaksi: 20685€/20317,79€, 46965€/47258,39€ ja 79860€/79065,89€.
Ei aiheuta vatsanväänteitä puoleen jos toiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on se syy, miksi kysyin blogistilta haluaisiko hän saman kohtelun.,,
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkään eläkeläiset eivät maksa eläkevakuutusta, koska he ovat sen jo omalta osaltaan maksaneet työansioistaan. Muutoinhan eläkkeen pitäisi koko ajan nousta sen 1,5% vuodessa indeksitarkistuksista riippumatta, jos siitä eläketulostakin vielä maksaisi itselleen eläkettä.
Niinikään työttömyysvakuutusmaksu on eläkeläiselle turha, koska eläkeläinen ei määritelmällisesti voi tulla työttömäksi korvauksensaajaksi.
Kuten Jarin laskelma osoittaa samansuuruisesta eläkkeestä ja palkasta jää nykysysteemillä melko tarkkaan saman verran käteen. Käytännössä tietenkin eläkeläiset keskimäärin ovat huonommin toimeentulevia, koska heidän eläkettään vastaava ansiotulo on nelisenkymmntä prosenttia korkeampi kuin eläkkeen määrä.
Eläkeläisillä on toki suuri etu siinä, että indeksitarkistukset tehdään lakisääteisesti. Palkkojen kohdalla ei niin ole asian laita, joten niiden kehitystä ei pysty takaamaan. Lisäksi eläkkeeltä ei voi saada potkuja, mikä on myös suuri stressiä vähentävä tekijä elämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa nykyään olla jo niin, että eläketulo on lähempänä 50 prosenttiyksikköä ansiotulosta.
Tuosta eläkeläisten suuresta edusta lakisääteisen tarkistuksen osalta olen eri mieltä. Toki korotus on automaatio, mutta palkansaajien ansiokehitys vasta nostaa todellista elintasoa, kun se on yli inflaation. Kun palkansaajat saavat inflaatiota huonompia korotuksia, niin elintaso laskee kaikilla. Talouskasvu ja sen myönteiset seuraukset ansioihin ovat elintason kasvunkin vaatimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuosta eläkeläisten suuresta edusta lakisääteisen tarkistuksen osalta olen eri mieltä. Toki korotus on automaatio, mutta palkansaajien ansiokehitys vasta nostaa todellista elintasoa, kun se on yli inflaation.”
En korostanut sen edun ”suuruutta”, vaan totesin, että eläkeläisillä on automaattinen lakiin sidottu indeksikorotus, jollaista palkansaajilla ei ole.
Historiallisesti tarkastellen palkat ovat kyllä nousseet inflaatiota nopeammin yleensä, mutta sillähän ei ole eläkeläisten elintasoa alentavaa vaikutusta. Eläkeläisetkin saavat myös taitetun indeksin pohjalta siitä osansa ja silloin eläkeläistenkin tulo kasvaa inflaatiota nopeammin. Poikkeuksena on viime vuosikymmeninä ollut oikeastaan vain viime vuoden lopulla tehty indeksikorotus, jolloin eläkeläisten reaalitulo aleni. Mutta palkansaajilla se aleni keskimäärin vielä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Jos (kun) eläkemaksu on veroluonteinen maksu, ei asia ole lainkaan itsestäänselvä. Lapsilisän saajat maksavat veroa, jolla se rahoitetaan (vrt eläkemaksu) ja steriloidut rahoittavat lapsilisää vaikka eivät voi saada lapsia (vrt työttömyysvakuutusmaksu).
Pointtini on kuitenkin koko ajan ollut, että eläkeläiset saavat nykyisin saman verran käteen, minkä Jari osoitti esimerkein.
Ilmoita asiaton viesti
”Tosiasiassa eläkeläisellä on samasta tulosta käytettävissä olevaa rahaa merkittävästi enemmän kuin palkansaajalla, eläkemaksusta johtuen.”
Totesit kuitenkin jo aiemmin Ojalan laskelmat oikeiksi, eli rahaa jää samasta tulosta suurinpiirtein saman verran.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, huomasin kirjoittaneeni väärin ja koitin sen nopeasti poistaa. Joka tapauksessa kysymykseni on edelleen validi, olisiko blogisti tyytyväinen, jos tulolajien verokohtelu olisi identtinen?
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi työttömyysvakuuusmaksu on jokaista palkansaajaa koskeva ”henkilökohtainen” vakuutusmaksu. Eihän siinäkään olisi mitään järkeä, että autoa omistamattomatkin joutuisivat maksamaaan pakollista liikennevakuutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Se on mielipideasia, onko siinä mitään järkeä että vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittaa kaikki palkansaajat, vaikka se koskettaa vain kassojen jäseniä. Niin se kuitenkin on, oli järkeä tai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko tietoinen, miksi työeläkkeellä oleva maksaa enemmän veroa (noin 10 %) kuin palkansaaja samasta summasta? Toinen kysymys: Onko se mielestäsi oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Olen tainnut jo noita noissa aikaisemmissa kommenteissani laskea? Eläkeläisellä ja palkansaajalla on erilaiset vähennykset ja se raippavero. Palkansaajalla on työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, joka pienentää heidän käteen jäävää rahaa. Noissa muutamissa laskelmissa, jotka olen aikaisemmin esittänyt, näkyy, että käteen jäävä osa on lähes identtinen.
Todellinen ongelma meillä on siinä, että työeläkettä kertyy liian vähän, jotta sillä oikeasti tulee toimeen. Syitä on monia, mutta jatkuvan työskentelyn mahdollistaminen on tärkein. Siihen pitää kiinnittää huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni se on lähinnä oikein. Työeläkeläiset maksavat nyt keskimäärin 10 prosenttia enemmän veroa kuin palkansaajat samansuuruisesta tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Olenko tuota kiistänyt, kun olen sen itse tuonne oikein laskenut. Eroa palkansaajan ja eläkeläisen kesken syntyy erilaisista vähennyksistä ja siitä raippaverosta. Käteen jää kuitenkin lähes sama raha molemmille samasta ansiosta. Sitä minä pidän vertailukohtana.
Ilmoita asiaton viesti
Lopeta jo asioiden vääristely ja ota asioista selvää. Miksi luulet asiasta kärsivien siitä valittavan mm. minulle, joka tunnen asian erittäin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä olen vääristellyt ja olen ihan aikuisten oikeasti pyytänyt osoittamaan, että mistä en ole ollut selvillä? Alkaa härmäläisen pinna kohta palamaan, kun puhut ihan pehmeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Solidaarisuusvero on toimena oikean suuntainen, jos veroja ylipäätään maksetaan, tai vero-sana käytössä. En ymmärrä koko vero-sanaa. Miksi tällainen?
Muuten on tärkeää, että voi toimia vapaasti, ja tulosta hakien, eikä miten sattu sidotusti, kunhan toiminta ei ole kohtuuttomasti muita ja muiden edellytyksiä rikkovaa. Tällöin toiminta täytyy ajatella laajavaikutteisesti, jossa ympäristö mukana.
Sidonta voi olla arvelun varassa olevaa, kunhan tämä tulee ilmaistuksi, jolloin arvelusta voidaan pitää kiinni, mutta se tosiaan perusteena myös mainitaan.
Tämä on perusasia, ja rankkaakin voi pystyä tekemään, kunhan on tosiaan yrittämistä / hakemista, ja mikä tärkeää, jotain on ei-laajasti sovellettuna, ellei kokonaisempaa edellytystä muuhun.
Tuon vastapainona on isompi osuus ihmisistä, jotka eivät tarvitse samanlaisia vapauksia, eri syistä. Osa ei tee erityisvapauksilla mitään erityisempää itselle eikä yleensä, eikä kaikkea toimintatapaa tosiaan kannata ottaa suureksi. Meitä on erilaisina.
Tekemisen vapaudella täytyy olla jokin yhteisempi arvo, ei vain se, että on vapaat markkinat tahkota tulosta, muodostaa arvoa, … jne, kun tämä on yleensä nollasumma-ympäristöön sidottua. Kauppa-aluerakentelu lienee suoraan tätä koukkupaikkaa. Sama koskee ylisopimuksellisuutta, muuten tunnollisen kansan yhteydessä.
Siinä kun tuloja saavutetaan, niistä tulee maksaa sille osalle, joka on perustoiminnallisempaa, isomman joukon antaa tukikontribuutiota, eikä vain kuluttajana.
Taloustilanteen huomioiminen takaa myös sen, että tärkeästä ja vähätuloisesta, esim kokeilemista, innovatiivista, koulutusta, jne… voidaan pitää mukana, etenkin jos käytännön tuottavat paikat joko viety, tai niitä on vaikea rakentaa. Mitä vain voidaan liittää tuottavuuden edellytykseksi, ja sen vajeeksi.
Tosi vaikea yhteiskunta ja järjestely, jos tekemiselle ja omistautumiselle ei ole vapauksia, eikä tästä toimitavasta saa kokemaansa palkkiota. Ei ole vain sellaista tekemisen osaa, jossa tulosta voidaan suorittaa talouden kautta, ja että vain tähän puoleen kiinnitetään huomiota.
Lopputuloksena näissä tuntuu olevan, että vapaus on lähinnä vapautta muilta (+hötteröyhteiskunnilta) ottavasti, ja sekin vapaus jolla haetaan parempaa, ja joka on potentiaalista pitempiaikaisena, jää toteutumatta.
Sopiva nimike voisi olla bullshit-järjestelmä. Tällaisista, ei tarvitse valittaa vain Ilaskivi. Perusasiat kuntoon, ja tarkistus, millaista toimintaa ja toimijatyyppejä tarvitsee olla, ja mitä voidaan talouden (perus-selkeyden/vaihdettavuuden alueen) painoksi laskea.
Tässä on hyvää luotailua, tosin kinkkisempi osuus toimintapohjan arvioinnista sivuutettu, mitä en toisaalta ihmettele, muuten uskottavaan kerrontan pyrittäessä: https://www.youtube.com/watch?v=CRPHp2EjNR8 ((Capitalism is good. Let me explain))
L…
Vero-osuus on parempi sana kuin rosvo-osuus, sillä v-sanaa voidaan käyttää, toisin kuin r-sanaa. Mitä on systeemi, jonka sanoja ei tarkisteta.
Sukupuoli, ja tämän alueen sanat toki tärkeimpiä, koska tarvitaan talousvapaata tärkeyden ja painotuksen osoittamista.
Kaikki ei taida olla ihan kohdillaan, tai ainakin omissa solipitisissa maailmoissaan ovat, mutta sitäklin paremmin suojissa turhemmalta vaihdannalta, jota voitaisiin tarvita.
Vero kuvaa rosvomaailmaa, ja r-toimintaa jos ilmenee, on tätä mitä otettu toimintapohjaksi. Mitä ihmettelemistä, tällaisen jälkeen. Jokainen ottaa sen minkä annetussa asemassa voi, ja osa asemista jos vapaita, ottopaikka sen mukainen.
BTW
Sanat paljastavat joskus tai usein paljon siitä, mitä eletään. Valitukset ovat ns relevantteja, tosin että valitusoikeus vain jollakulla etuoikeutetulla oletetusti, ja relevanttina… ei ole sopivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Raimolle kysymys: Oletko ansainnut itse paikkasi aikoinaan eduskunnassa, vai äänestäjien kautta? Ajattelitko olevasi niin hyvä ajamaan kansain asioita, että siksi ansaitsit paikkasi politiikassa?
Kuka on ”self made man?”
Ilman yhteiskuntaa ei olisi Ilaskiveä, miksi hakeuduit aikoinaan politiikkaan, jos yhteiskunta on hyödytön ja verottaminen rikos?
Veroasiat eivät ole niin yksiselitteisiä ja vaatii usein suorastaan kieron mielen, että on niin viehättynyt verottamiseen, mutta toisaalta yhteiskunta on kirittäjät luonut, ilman yhteiskuntaa ei ole ravihevosta.
Ilmoita asiaton viesti
Raimo Ilaskivi paljastaa totuuden ”raippaveron” taustasta. Nyt vihdoinkin tuo vääryys tulee poistaa verovelvollisten yhdenvertaisuutta loukkaavana.
Katsotaan, kykeneekö nykyinen hallitus tähän. Ellei kykene, pitää tehdä johtopäätöksiä.
Minun eduskuntavaalitavoitteissani on aina ollut vaatimus tämän kohtuuttoman ”raippaveron” poistamisesta sekä eläkeläisille tuhoisan ”leikatun/taitetun” eläkeindeksin poistamisesta. Tällöin eläkeläisten ostovoima olisi ennen kuulumaton kansantalouden elvytystoimi.
Haluaako yksikään kansanedustaja edes tutkia asiaa? Kuka rohkenee edes esittää tätä ja vaatia korjausta? Ehdottamani toimet elvyttäisivät kansantaloutta ja toimisivat mitä parhaimmin myös nuorempien ikäluokkien hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voitko Lauri täsmentää, että miten tuo toimisi nuoremman ikäluokan hyväksi? Tuolla toki saadaan eläkeläisille enemmän rahaa käyttöön, mutta millä kaavalla se siirtyy nuoremmille? Eläkemaksuihin tuolla ei ole suoraa vaikutusta, mutta verotuloihin kyllä. Jos verotuloja pienennetään eläkeläisten kohdalta, niin kuka ne puuttuvat veroeurot maksaa? Ymmärrän toki, että lisääntyneet käyttövarat käytetään kulutukseen, mutta siltikin. Käytetäänhän nuo verot nytkin kulutukseen eikä rahat edes riitä. Mistä se kansantalouden elvytystoimi syntyy?
Ilmoita asiaton viesti
Kun eläkeläisten ostovoima kasvaa raippaveron poistamisen ja taitetun indeksin alkuperäiseksi palauttamisen kautta, se lisää työllisyyttä kautta maan. Erityisesti palvelu- ja pienyrittäjät saavat uusia tuloja ja voivat myös palkata uusia työntekijöitä.
Kun saadaan työ- ja yrittäjätuloja enemmän yhteiskuntaan, saavat verojen saajat luontaisesti enemmän verotuloja ilman verojen korotuksia. Tähän auttaa juuri ostovoima, mikä mahdollistaa kulutuksen kysyntää.
Nyt nuorempia ikäluokkia tämä auttaa työllisyyden paranemisen kautta ja silloin nuorempien ikäluokkien eläketurva kehittyy automaattisesti ilman eläkemasujen korotuksia.
Koko kansantalous generoituu kasvuun ja realistinen mahdollisuus on eläkeläisten ostovoiman parantaminen poistamalla raippavero ja palauttamalla leikattu eläkeindeksi ennalleen. Tämä turvaa myös luonteisesti nuorempien ikäluokkien tulevaisuuden eläketurvan.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan ensin verot. Raippaveron poisto vähentää verotuloja, mutta lisää eläkeläisen käteen jäävää rahaa. Tuosta seuraa, että julkisella sektorilla on vähemmän rahaa palveluihin. Eläkeläisellä taas on enemmän rahaa kulutukseen. Katsot siis julkisen sektorin kuluttavan eri tavalla kuin eläkeläisten ja juuri eläkeläisen kulutus lisää työllisyyttä? Tuo voi pitää paikkaansa, jos julkinen hassaa paljon rahaa ulos maasta. Yrittäjät maksavat YEL-maksua, mutta viimeaikainen kehitys on nostanut valtion osuutta maksettavista yrittäjäeläkkeistä. Tuon seurauksena valtion tulee ottaa lisää velkaa, koska sen tulot pienenevät raippaveron poiston takia. Eläkeläiset eivät voi kuluttaa kuin saman määrän, jonka julkinen sektori menettää, joten kyllä kasvun pitää tulla jostain muusta.
Sitten paremman indeksin vaikutus. Kuka sen rahoittaa? Indeksejä ei ole rahastoitu, joten sen kasvu pitää huomioida suoraan työeläkemaksussa. Työeläkemaksu siten nousee ja sen maksaa aina kulloinenkin työssä oleva väestönosa. Tuosta vääjäämättä seuraa työntekijän ja työnantajan työeläkemaksun nousu, joka ei varmaankaan lisää työllistämismahdollisuuksia? Mikäli palkkasektori suostuu maksujen nostoon, niin kulut siirretään lopputuotteisiin ja hinnat nousevat. Seurauksena luultavasti verotulot kasvavat, mutta sekin vaihtoehto on, että myös tukisummat kasvavat, koska ihmisten ostovoima heikkenee.
Ei tuollainen kehitys kyllä näytä suosivan nuorempia sukupolvia vaan ainoastaan eläkeläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeet maksetaan työeläkerahastoista, joiden tase on kasvanut vuodesta 1995 (36,4 miljardia euroa) tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä 243 miljardiin euroon.
Näin on käynyt neljän vuoden notkahduksista huolimatta. 28 vuoden aikana on kasvu ollut yli 8 miljardia keskimäärin vuodessa, kiitos kansainvälisten sijoitustuottojen.
Tämä tarkoittaa sitä, että níin työantajien kuin työntekijöidenkin maksuja voidaan keventää. Kevennys taitaa olla myös hallitusohjelmassa, jos oikein muistan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei työeläkkeitä työeläkerahastoista makseta. Rahastoitu osa maksetaan, mutta muu maksetaan ns. tasausosasta suoraan maksusta.
https://www.tela.fi/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakemaksut/
Tutustuttavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin minun eläke maksetaan työeläkerahastoihin kuuluvasta KEVAsta. Saat toki olle eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ne sinulle niin maksavat, jos muille maksetaan alla olevan mukaan? 2030-luvulla maksetaan rahastoista 1/4. Kevallakin on rahasto, mutta ei Keva ole pelkkä rahasto.
https://www.keva.fi/tama-on-keva/elakkeiden-rahoitus/
”Rahoituslaskelmien mukaan seuraavalla vuosikymmenellä rahaston varoja ja tuottoja käytetään nykyrahassa keskimäärin noin 1,3 miljardia euroa eli vuosikymmenen aikana noin 13 miljardia euroa. Rahaston varojen käyttö eläkkeiden maksamiseen kiihtyy 2030-luvulla, jolloin yli neljännes eläkemenosta rahoitetaan rahaston varoista. Eläkejärjestelmän maksuvalmius ja sen varmistaminen edellyttävät sijoitustoiminnalta sijoitusmarkkinoiden heilahtelujen lisäksi varautumista muun muassa rahoituspohjaa koskevien riskien toteutumiseen.”
Ilmoita asiaton viesti
KEVA maksaa eläkettä yli 400 000 työeläkeläiselle. En siis ole ainoa. Otapa selvää, mitkä muut eläkettä maksavat eläkeyhtiöt muodostavat työeläkerahaston, jonka tasearvo on 243 mrde.
Ilmoita asiaton viesti
Minä tuon tiedän sinulla näyttää olevan hakusessa. Vaikka noita rahastoja on useammalla työeläkeyhtiöllä ja myös Kevalla sekä muilla, niin ei sieltä makseta kuin osa työeläkkeistä. Loput maksetaan työeläkemaksujen tasausosasta (eli suoraan maksusta). Osa maksusta laitetaan rahastoon kasvamaan korkoa, jotta sitten joskus sieltä voidaan maksaa osa työeläkemenosta. Kaava rahastoon laittamisessa on tarkkaan harkittu ja laskettu, joten ei sieltä rahastosta voi ottaa mitään ylimääräisiä korotuksia tuosta vaan, kuten olet esittänyt. Rahastoista riippuen sieltä maksetaan n. 20-25 % lopullisesta eläkkeestä. Rahaston tuottojenkin käyttö on tarkkaan mietitty. Sitäkin jyvitetään useille tahoille ja vastaavasti huonoja vuosia kompensoidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme todellakin eri planeetalta tässäkin asiassa. Kiitokset kuitenkin kommenteistasi.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä päädymme samalle planeetalle, kun otat asioista selvää. Kiitos samoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun eläkeläisten ostovoima kasvaa raippaveron poistamisen ja taitetun indeksin alkuperäiseksi palauttamisen kautta, se lisää työllisyyttä kautta maan.”
Siis verotetaan nuorilta ikäluokilta rahaa, jotta he voivat tehdä enemmän töita, jotta saisivat samat rahat takaisin?
Ilmoita asiaton viesti
Taitetun indeksin muuttaminen palkkaindeksiä noudattavaksi lisäisi valtion verotuloja pitkällä jaksolla, koska palkat nousevat tulevaisuudessakin todennäköisesti yleensä inflaatiota kovemmin ja eläkeläisten kohonneet eläkkeet tuovat lisää verotuloja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa unohtuu se, että mitä indeksin muuttaminen paremmaksi tekee työllisyyydelle. Indeksejä ei ole rahastoitu, joten indeksin parantamisen rahoittamiseksi pitää työeläkemaksua nostaa. Se vaikuttaa työllistämisen kuluihin, joka ilman tukevaa talouskehitystä tulee aiheuttamaan työttömyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet väärässä. Taitetun indeksin muuttaminen puoliväli-indeksiksi ei lisää perittäviä maksuja, koska eläkerahastojen kasvu on – kiitos kansainvälisten sijoitustuottojen – ollut keskimäärin 8 mrde vuodessa viimeisten 28 vuoden sikana. Kasvu jatkuu myös tulevina vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olet väärässä, tässäkin ketjussa monessa kohtaa. Sanon vielä kerran, että rahastosta ei voi ottaa varoja jotka menevät indeksikorotuksiin, koska niin ei ole sovittu. Rahastossa ei ole siihen varoja ja tuototkin on tarkkaan laskettu, että miten ne jyvitetään eteenpäin. Lisäksi epäilen, että et ole ennustaja.
Soita Eläketurvakeskukseen ja kysy asiasta. Niin minäkin olen asioita selvittänyt, kun on tullut sellainen kohta, jota ei muuten saa selville.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole puhunut sanaakaan indeksikorotuksista, vaan kertonut, että pieniä työeläkkeitä voidaan korottaa vaikka het’ huomenna. Työeläkerahastojen tase (243 mrde) jatkaa siitä huolimatta kasvuaan entiseen tapaan. Mielipiteeni perustuu rahastojen 28 vuoden tulokseen. Kiitokset kommenteistasi. Selvitä jatkossakin asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä selvä. Olet kuitenkin haikaillut sitä, että työeläkkeitä nostetaan ja rahat otetaan rahastoista. Niin ei voi tehdä, kun rahastoissa ei ole ylimääräistä rahaa niihin. Nuo rahastot on suunniteltu tulevien työeläkkeiden maksuun (20-25 % koko työeläkkeestä). Siitä syystä sinne ei ole kerääntynyt ylimääräistä rahaa. Kun tulee hyviä tuottoja, niin ne kyllä jaetaan eri osille sovitusti, jonka jälkeen ei ole enää jaettavaa.
Kun mielestäsi olen puhunut totuuden vastaisesti, niin voitko esittää missä kohtaa? Siis ei sinun mielipidettäsi vaan ihan oikea fakta esiin esim. linkkinä tms. Kiitos.
Tuossa yläpuolella olevassa edellisessä kommentissa sanot näin:
Kauko Tuupainen #3980679 18.9.2023 11:48
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus kommenttiin: #3980224
Olet väärässä. Taitetun indeksin muuttaminen puoliväli-indeksiksi ei lisää perittäviä maksuja, koska eläkerahastojen kasvu on – kiitos kansainvälisten sijoitustuottojen – ollut keskimäärin 8 mrde vuodessa viimeisten 28 vuoden sikana. Kasvu jatkuu myös tulevina vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Jos ja kun työeläkeläisten ansiotaso/toimeentulo nousee , se vaikuttaa myös heidän ostokykyynsä, jolloin valtion ALV-tulot myös kasvavat. Saman aikaisesti myös KELAn maksut vähenevät eli valtio säästää.
Ilmoita asiaton viesti
Raippavero koskee vain eläketuloa ja tämä on yhdenvertaisuuden vastaista.
Periaate saman suuruisesta tulosta saman suuruinen vero henkilökohtaiset vähennykset huomioon ottaen ei nyt toteudu. Eläkeläisiä verotetaan nyt saman suuruisesta nettotulosta enemmän kuin muita tulon saajia.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Lauri eläkeläiset saavat eläketulovähennyksen? Tulonhankkimisvähennyksen ymmärrän, mutta miksi tuo?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Laurikin tietää, että eläketulovähennys on suotu nimenomaan pienituloisille, joten 12 000 euroa – tai vähemmän – eläkettä vuodessa saavien eläkeläisten (ei siis muita ansioita) ei tarvitse maksaa senttiäkään veroa.
Onko se mielestäsi väärin? Minusta ei. Jos saisin päättää, niin nostaisin rajaa ylemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se väärin ole. Mutta, onko se yhdenvertaista? Tuostahan tätä keskustelua on käyty.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole sikäli yhdenvertaista kun me kaikki suomalaiset emme onneksi ole köyhiä.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi näin. Katso viimeinen kommentti tässä blogissa, jossa tuota yhdenvertaisuutta on testattu ihan lakitasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös kiinteistöveronkin pitänyt alunperin olla ihan tilapäinen vaan???
Ilmoita asiaton viesti
Ei pitänyt. Kyllä se oli ihan harkittui teko 30 vuotta sitten. Kiinteistövero korvasi katumaksun, kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen ja ns. manttaalimaksun.
Asuntotulon verotus oli ihan ”sieltä syvältä”, joka rokotti työssä käyviä omakotitalon omistajia. Omakohtainen kokemus.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/2018_1219.html
”Korkein hallinto-oikeus on antanut vuonna 2016 eläketulon lisäveroa koskevan ratkaisun KHO 2016:180. Päätöksessään korkein hallinto-oikeus totesi, että eläketulon lisäveroa koskevan sääntelyn soveltaminen ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi korkein hallinto-oikeus totesi saatuaan asiasta Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun, että unionin oikeuden mukainen yhdenvertaisuussääntely ei tullut asiassa sovellettavaksi.”
Ilmoita asiaton viesti