Sakkomaksuhan se on, Nordean ”palvelumaksu!”

Kommentointi Nordeaa koskeneen edellisen blogikirjoitukseni (Miksi Nordea ei kertonut vakavaraisuuttaan?) johdosta pani katselemaan pankin tilaa ja toimia hieman laajemminkin, ja nimenomaan asiakkaan kannalta.Tuli nimittäin muutama vihainen puhelinsoitto sekä sähköpostia niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. Salliiko Nordea asiakkaansa käyttää haluamiaan palveluja vai koettaako johdatella asiakkaan käyttämään pankin haluamia? Onko asiakkaalla siis todellinen palvelujen valinnanvapaus vaiko ei, kyseivät.

Palautunpa mieleen. Jokunen kuukausi sitten nettipankkia käyttävänä asiakaana havaitsin, että tililtä oli aloitettu veloittaa kuukausittainen ”palvelumaksu”, 5 euroa. Kun selvittelin ja luin vanhat tiedotteet, kävi ilmi, että maksun voi välttää siirtymällä mobiiliversioon. Entä jos ei halua – ”vanha” tuntuu turvallisemmalta kuin mukana kuljetettava mobiili ja se täyttää muutoinkin asiakkaan tarpeet. Tässä se tietokone on kirjoituspöydällä.

Pankki siis perii ”palvelumaksun” asiakkaalta, joka ei noudata pankin tahtoa vaan omaansa. Annettakoon tälle maksulle sitten edes oikea nimi: ”Pakkomaksu.” Sillä tällä palvelumaksuksi kutsutullahan on vain yksi keskeinen peruste: Pakottaa asiakas toimimaan pankin – ei asiakkaan itsensä – haluamalla tavalla.

Hieman lievennystäkin: Keskustelun jälkeen aikanaan totesivat, että olemme vaimon kanssa premiumasiakkaita. Siitä palkittiin alentamalla 5 euron maksua 10 prosentilla eli nyt pakkomaksu onkin sitten vain 4,50 euroa. Peritään muuten rintamaveteraanieläkkeestäkin, joka muutoin on verovapaata tuloa – täytyyhän pankin päästä siitäkin osingolle. Meiltäkin pakkomaksua kaikkiaan 108 euroa vuodessa – itsepalvelusta siis. Hurraa …

Miten lie muissa pankeissa. Jos kaikissa samantasoinen, niin miksiköhän tällaista sattumaa kartelliviranomaiset saattaisivat kutsua. Ja jos toisilla erilaiset tai ei ollenkaan, moni saattaa harkita pankin vaihtoa.

Ja sitten positiivista, korvaava ehdotus: Miten olisi, jos Nordea poistaisi ”pakkomaksun” pitkäaikaisilta asiakkailtaan, palkinnoksi kestävästä asiakassuhteesta. Olisiko 10, 20 vaiko useamman vuoden asiakkuuden jälkeen? Tästä hyötyisivät nimenomaan pienasiakkaat, jotka eivät tuolle premiumtasolle yllä. Mielellään ottaisimme tällaisen muutoksen vastaan minä ja vaimonikin, asiakasvuosia kun molemmille on kertynyt sieltä SYP:n alusta lähtien jo seitsemänkymmentä!

raimoilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Ilaskivellä on ollut useita eri suuryritysten hallitusten tai hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ja seuraava tieteellinen teos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimi kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu