Turkin presidentti kyykyttää suurvaltoja – perustetaan siis uusi NATO

Turkin presidentti Erdoganin käyttäytyminen Suomen ja Ruotsin jäsenyyskysymyksen käsittelyn yhteydessä ei edusta niitä periaatteita, jotka Naton peruskirjaan on kirjattu. Yhteisön tulisi olla vahva läntisen elämänmuodon puolustaja itää vastaan, mikä käy ilmi siitäkin, että Naton vasapainoksi perustettiin aikanaan Varsovan liitto.

Naton voima on sen jäsenvaltioiden yhteenlasketuissa vahvuuksissa. Päivän kysymystä onkin mielenkiintoista pohtia tästä lähtökohdasta: Kunpi on voimakkaampi ja antaa parhaiten jäsemvaltioille turvan?

1) NATO, johon kuuluvat 30 nykyistä jäsentä ja joitten joukossa yksi, Turkki, kuuntelee mieluummin ohjeita Moskovasta ja jonka presidentti käyttää uusien jäsenhakemusten hylkäämistä  hyväksi omissa valtapyrkimyksissään, vaiko

2) NykyNATO miinus Turkki plus Suomi ja Ruotsi eli 31 jäsenvaltiota?

30 jäsenen NykyNATOssa on yksi varteenotettava heikkous. Sen voimaa ja yhtenäisyyttä rasittavat Turkin sisäiset ongelmat, jotka ovat estäneet mm. USA:n uusimpien hävittäjien myymisen sille,  sekä Turkin presidentin ja Venäjän presidentin lämpimät suhteet, jotka ovat taustalla Turkin suhtautumiselle Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksiinkin. ”Kenen joukoissa seisot, sen lauluja laulat” muistuu mieleen presidentti Erdoganin härskinpuoleisia kannanottoja ja vaatimuksia kuunnellessa.

Millainen jäsen Turkki siis NATOssa on? Kaikkea muuta kuin puolustusliittoon sopiva. Jäsen voi kyllä yhteisön säännöstön mukaan erota siitä pelkällä ilmoituksella. Voin olla väärässä, mutta en havainnut vastaavaa  pykälää jäsenen erottamisesta. Mutta toki mahdollisuuksia siihenkin on, jos niitä halutaan käyttää ja jos nimenomaan liiton suurimmat jäsenmaat ryhtyvät toimenpiteisiin asian hoitamiseksi. Ja kuinka – esimerkiksi?

Kesäkuun lopun huippukoouksen esityslistalle tulisi ottaa pykälä uuden NATOn – sanotaan vaikkapa NATO kakkosen – perustamisesta. Siihen liittyvät yhteisen sopimuksen perusteella kaikki 29 vanhaa jäsentä – miinus Turkki, jonka kyykyttmispolitiikalle samalla saadaan loppu.  Se ottaa tämän jälkeen hoitaakseen kaikki nykyiselle NATOlle kuuluvat velvollisuudet, tehtävät  ja oikeudet sekä hyväksyy jäsenikseen myös Suomen ja Ruotsin. Samalla se lopettaa NATOn toiminnan. Turkki jää sinne minne kuuluukin. Siinä taitaville  juristeille tehtävää esityslistan yksityiskohtien muotoiluun!

Ja kas: Edessä on uusi  puolustusliitto NATOkakkonen, nykyiatä vahvempi, yksituumaisempi ja kyvykkäämpi täyttämmän sen tehtävän, joka varten NATO aikanaan perustettiin – lännen suojaksi itää vastaan. Suomen valtiojohto: Nyt vaan yhteydet NATOn suuriin jäsenmaihin, jotka lipunkantajina tulisi saada uudistuksen läpiviennin johtajiksi.

 

 

+10
raimoilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Ilaskivellä on ollut useita eri suuryritysten hallitusten tai hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ja seuraava tieteellinen teos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimi kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu