Vaalikoneista puuttuu tärkeä kysymys …

….ja se on helsinkiläisehdokkaille, joista minäkin äänestykseni valinnan teen: MITEN ÄÄNESTIT VALTUUSTOSSA MALMIN LENTOKENTÄN KOHTALOSTA?
Olitko jatkamassa kentän toimintaa vaiko puoltamassa sen lopettamista?

Kysyn, koska vastaus vaikuttaa monien muiden seikkojen lisänä myös tämän kerran valintaani eduskuntavaaliehdokkaastani. Minä kun näen Malmin eräänä kaupunkimme historiaan ja kulttuuriperintöön oleellisesti liittyvänä kohteena. Sen tuhoaminen kertoo perinteiden ja kulttuurin arvostuksesta – tai puutteesta. Enkä ole mietteissäni yksin. Tiedän että suuri joukko helsinkiläisäänestäjiä pohtii samoin.

Palautetaanpa mieliin: Kun kenttä vihittiin käyttöön, se oli paitsi merkittävä tapaus sinänsä myös selkeä avaus maamme suhteille länteen. Siellähän Finnairin, silloisen Aeron pääkohteet sijaitsivat. Kun talvisota syttyi ja sai seuraajakseen jatkosodan, pääkaupunki sai kaksi vahvaa suojelijaa, Malmilta toimivat torjuntahävittäjät sekä vahvan ilmatorjuntatykistön, josta kertoo Taivaskalliolle sijoitettu muistomerkki. Kun Suomen Marsalkka Mannerheim tuotiin kuolemansa jälkeen Sveitsistä kotimaahan, häntä kuljettanut kone laskeutui minuutilleen Malmin kentälle ja rullasi odottavan vastaanottajajoukon eteen. Ja ikävämpääkin mutta muistiin merkttävää: Sodan jälkeen silloisen Neuvostoliiton valvontakomissio tuli maahamme Malmin lentokentän kautta. Siinä muutama välähdys historiasta.

Viime vuosikymmenet olivat kentän merkityksen jatkuvaa kasvua. Siellä on koulutettu lentäjiä mm. Finnairille sekä muille kaupallisille toimijoille harrasteilmailusta puhumattakaan. Kentän ympärille on kasvanut merkittävä lentotoimintaan liittyvää ja muutakin pienyritystoimintaa sekä sen luomana satoja uusia työpaikkoja. Entä tulevaisuus? Se on nyt siis tuohottu: Malmi olisi ollut erinomainen sijaintipaikka nopeasti kasvavalle sähköiselle lentotoiminnalle, se yhdistäisi varsinkin Vantaan täyttyessä muun maan keskukset pääkaupunkiseutuun. Mutta meillä on varaa monen muun Euroopan pääkaupungin politiikasta poiketen hävittää citykenttämme, jollaista muualla pidetään tärkeänä.

Historia, viime vuodet ja tulevaisuus olisivat siis puoltaneet Malmin säilyttämistä. Mutta kaupunkipäättäjiemme enemmistö katsoi toisin. Nyt siis Helsinki ihan virallisissa lähteissäkin on alkanut käyttää halveeraavaa ja suorastaan irvokasta nimitystä ”Malmin entinen lentokenttä”.

Olen käynyt nimi nimeltä läpi valtuustokäsittelyn äänestyspöytäkirjan. Nyt joudun etsimmään entisen tilalle itselleni uuden kansanedustajaehdokkaan, jonka uskon Helsingin tulevaisuudessakin voivan kehittyä eri toimin paitsi maan hallintokeskukseksi myös kaupungiksi, jossa sen edustajat Eduskunnassa kunnioittavat historiaa ja ovat luomassa pitkäjänteisiä edellytyksiä talouden kasvulle. Malmin tuhoajasta ei tällaiseksi ole.

raimoilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Ilaskivellä on ollut useita eri suuryritysten hallitusten tai hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ja seuraava tieteellinen teos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimi kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu