Välikysymys – tuhannen taalan tie porvarihallitukseen
Viime eduskuntavaalien tulos kertoi selvää kieltään kansan tahdosta. Eduskuntaan tuli porvarienemmistö, jolla oli hallussaan 118 paikkaa. Luulisi, että maahan olisi saatu myös tätä enemmistöä vastaava hallitus. Mutta kun ei. Jotakin meni pahasti pieleen ja nyt sitten jo toinen vasemmiston, vihreitten, keskustan ja Rkp:n muodostama nuori ja varsin kokematon hallitus pitää maan ohjaksia käsissään.
Kuinka näin pääsi käymään, ja voidaanko asiantila korjata? Pääsi kolmesta syystä, jotka ensin kannattaa palauttaa mieleen, mikäli korjausliikkeeseen pyritään.
Ensimmäinen syy löytyy, kun avataan Perustuslain 61 pykälän 2 momentti. Avatkaapa ja lukekaa – teen sitten kysymyksen! Mutta en kysykään, mitä ajattelette, mitä siellä sanotaan. Kysyn päinvastaista: Mitä siellä e i sanota! Ei siellä sanota, että vaalien suurimman voittajapuoleen pitäisi nimetä hallitustunnustelija. Se on vain eräänlainen lyhyt traditio, jota nyt sitten enemmistön taholta noudatettiin. Ja tässä valta jo annettiin sosialidemokraattien, ts. Antti Rinteen käsiin. Toinen vaihe, Sanna Marinin hallitus on sitten automaattista jatkoa.
Tuo Perustuslain 61 pykälän toinen momenttihan toteaa vain, että ennen pääministerin valintaa ryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Miksi ei porvarienemmistö ottanut heti neuvottelujen vetovastuuta itselleen, sillä tässä se teki toisen virheen. Kun sen sai Rinne, niin varsin taitavasti hän perinteisen vasemmistovähemmistönsä tueksi avasikin hallituspilttuun ovet Keskustalle ja Rkp:lle sekä sulki Kokoomuksen neuvotteluista pois. Keskusta ja Rkp puolestaan ministeripaikkojen toivossa tarttuivat syöttiin ja täten pettivät vaalituloksessa ilmenneen kansan tahdon. Ne olivat kuin karitsat, jotka veräjän avauduttua vihreälle laitumelle ryntäsivät määkien sisään huomaamattaa, että siellä vasemmalla vaanivat sudet.
Kolmas syy oli sitten yleinen ja erityisesti Kokoomuksessa kytenyt epäluulo Perussuomalaisia kohtaan ja vastenmielisyys kuvitella heitä hallitusvastuussa. Se oli omiaan heikentämään matemaattisesti laskettua porvarienemmistöä. Ei haluttu, ei luotettu. Ja kolmas naula oli näin isketty porvarihallituksen arkkuun.
Mitä aikanaan sanoikaan presidentti Urho Kekkonen? Saatanan tunarit. Mutta onneksi on korjauksen aika – carpe diem, tartu tilaisuuteen – ja sen on tehnyt mahdolliseksi juuri jätetty, kaikkien oppositiopuolueiden allekirjoittama välikysymys. Ei sen takana ole Eduskunnan enemmistöä – elleivät sitten Rkp ja Keskusta tule järkiinsä ja palaa takaisin perinteiselle porvariyhteistyön tielle. He nyt avainasemassa ovat. Kuvittelevatko he pärjäävänsä nykypohjalla jatkossa, uskovatko pystyvänsä toteuttamaan äänestäjiensä tahtoa, kun vahva pääministeri Sanna Marin ja tahtonainen Li Andersson lyövät päänsä yhteen – vasemmistovihreitten tukemana? Horjuttavat näitten apupuolueitten asemaa.
Keskustan ja Rkp:n ministereitten ja heidän kansanedustajiensa asennoitumista on mielenkiintoista seurata monestakin syystä, ei vain ideologisista ja perinteisistä. Isisnaisten ja -lasten maahan tulosta on jo ehditty nostattaa kiista, joka kertoo epäsovusta, tiedon puutteesta, eri ministereitten erilaisista julkisista kannanotoista. Vasemmiston näkemykset talouspolitiikasta eivät sovi yhteen Keskustan ja Rkp:n edustamien kanssa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta pinnan alla kiehuu. Ja kansa seuraa. Tupailloissa ja muissa tilaisuuksissa Keskustan ja Rkpn ministereillä ja kansanedustajilla tulee olemaan selittämistä samalla kun mieltä alkaa yhä enemmän painaa kysymys seuraavien eduskuntavaalien tuloksesta. Kansalla kun on pitkä muisti, ja kaiken tämän se kyllä muistaa!
Että mitä sitten? Vasemmalta ovat aina laulaneet kehoituksen sanoin: ”Tää on viimeinen taisto. rintamaamme yhtykää….” Nyt on Välikysymyksen tekijöillä tuhannen taalan tilaisuus heittää samat sanat Keskustalle ja Rkp:lle. Heidän käsissään on, voidaanko hallituspohja palauttaa sellaiseksi, jota jo eduskuntavaalit edellyttivät ja jota entistäkin selvemmin kuvaavat viimeisimmät mielipidemittaukset, gallupit. Niitä vastaan taistelu kun saattaa ennakoida kahdelle minitulle porvaripuolueelle lopun alkua. Nyt on siis aika muodostaa Suomeen kansan tahdon mukainen porvarihallitus. Kello käy, aika on tiistaina! Keskustasta ja Rkp:sta se riippuu.
Raimoseni, kenties oivallat, että puolueen nimessä oleva ”Keskusta” merkitsee jotakin keskellä olevaa. Sen voit suomentaa vaikkapa vaa’ankieliasemaksi. Siten maassa on vanha, mutta tosiasiassa edelleen mielekkäässä käytössä olevaa kuvaava jako vasempaan ja oikeaan, joiden välissä on jotakin keskellä. Oikealla ovat sinun puolueesi (talousoikeisto, mukana sen ohessa kansallisoikeistolaisesti ajattelevia), kansallisoikeisto (joissa on myös libertaareja mukana) ja oikeistokristityt (kristittyjä on useissa, kenties kaikissa, puolueissa, vain tämä oikeistolainen osio on muodostunut omaksi puolueekseen).
Ilmoita asiaton viesti
Jouniseni hieman nyt kunnioitusta Ilaskiveä kohtaan joka tässä sivaltaa omiaan ja kirjoittaa napakammin kuin, ööh, (kirjoita joku luku tähän) nuoremmat.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustassa olevankin on joskus katsottava, tukeeko se oikeistoa vaiko vasemmistoa. Ja nyt tulos on näkyvissä – kiitos keskustan jonka mielihaalut nyt on punnittu.
Ilmoita asiaton viesti
Kulmunihan toi esiin, että keskustapuolue ei ole oikeistopuolue. Eli vasemmalle viedään suomalaista maataloustuottajaakin. Menevätkö??
Toinen Kulmunin toteamus oli, että vasemistojohtoinen punamulta on meidän tiemme. (Tulee mieleen samansuuntainen lausahdus Hertta Kuusiselta Tsekkoslovakian tiestä.)
Ilmoita asiaton viesti
Miten ihmeessä keskusta voisi olla oikeisto?
Ilmoita asiaton viesti
Älä saivartele! Keskustapuolue on tähän asti laskettu oikeistopuolueeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Raimo: ”Nyt on siis aika muodostaa Suomeen kansan tahdon mukainen porvarihallitus.”
Näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Juurisyy asiaintilaan on siinä, että presidentin valtaa on hallituksen muodostamisen kohdalta vähennetty, oiekastaan poistettu kokonaan. Kuinka eduskuntavaalien jälkeen kävisi, jos puolueet alkaisivat kilvan riidellä siitä kuka milläkin perusteella saa ottaa hallitustunnustelijan tehtävän? Joku ”käytäntöhän” siinä on pakko olla. Nyt sellaiseksi on muodostunut vaaleissa suurimmaksi puolueeksi tulleen puolueen puheenjohtajan vetovastuu. Toki toinen vaihtoehto olisi kunnioittaa perinteistä oikeisto vasemmisto -jakoa ja muodostaa hallituksen muodostamiskäytäntö siltä pohjalta, mutta siihenkin sisältyisi vaikeita näkökulmia.
Eli jos palattaisiin tilanteeseen, jossa presidentti nimittää hallituksen muodostajan, asia saataisiin normaalille tolalle.
Mitä tulee tähän ”carpe diem” -tilanteeseen, niin mielestäni juuri nyt käsittelyssä oleva välikysymys on sangen etäällä tästä periaatteellisesta oikeisto-vasemmisto -pähkäilystä. Siltä pohjalta on vaikea ajatella, että keskusta esimerkiksi alkaisi hallitusta kaatamaan. Jos kyseessä oli jokin budjettiin tai talouspolitiikkaan liittyvä asia, niin hallituspuolueiden luontainen näkemysero saattaisi ollakin hallituksen kaatamisen arvoinen huomioitava seikka.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen käytäntö on selkeä. Seuraavien vaalien jälkeen suurin puolue lienee joko kokoomus tai perussuomalaiset ja sen puheenjohtaja saa aloittaa hallitustunnustelut.
Mikä olisi Ilaskiven ja kommentoijien vaihtoehto nykyiselle käytännölle? Odotan mielenkiinnolla esityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, tiedät että se käytäntö, jossa presidentti nimitti hallituksen tunnustelijan oma päänsä mukaan, oli ongelmallinen. Kekkonen käytti tuota valtaansa pitääkseen kokoomuksen poissa hallituksesta ”yleisten syiden” vuoksi, kuten Johannes Virolainen niitä kutsui.
Ilmoita asiaton viesti
Kansa valitsee mieleisensä presidentin. Yleiset syyt eivät enää vaakakupissa paina.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, mikä olisi se kriteeri, mukaan presidentti nimittäisi hallitustunnustelijan? Jos se ei olisi vaaleissa eniten edustajanpaikkoja saaneen puolueen puheenjohtajuus (tai hänen nimittämänsä henkilö) kuten nyt on käytäntö, niin mikä se olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Joissain tapauksissa se voisi olla eduskunnan koko kokoonpanoa heijasteleva valinta, vaikka yksi puolue sattumalta siitä poiketen olisi saanutkin niukin naukin suurimman edustajamäärän.
Tai sitten presidentti voisi vaikuttaa myös hallituspohjaan vaikka nimittäisikin suurimman puolueen edustajan muodostajaksi. Näinhän tapahtui Koiviston kaudella 80-luvun lopulla, kun kokoomuksen Holkeri yritti muodostajana saada demareiden sijasta keskustaa mukaan. Koivisto osoitti ”marssijärjestyksen” ja määräsi demarit keskustan sijasta hallitukseen, jotta oppositio ei olisi yhtenäinen, kuten hän asian ilmaisi.
Kaikki muistamme myös kuin farssimaista oli sateenkaarihallituksen muodostaminen vuoden 2011 vaalien jälkeen, kun ketään ”aikuista” ei ollut kaitsemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hinku porvarihallitukseen menee Ilaskiven kirjoituksessa kaiken edelle. Miten siinä kansan enemmistön tahto toteutuu? Sillä ei taida olla mitään väliä. Tärkeintä on saada Keskusta ja RKP loikkaamaan Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhteiseen leiriin. Se on nollan arvoinen tuhannen taalan paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunnassa on selkeä porvarienemmistö. Eikö se ole ”kansan tahto”?
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun vaalit on pidetty, ne puolueet, jotka keskenään löytävät yhteisymmärryksen, muodostavat hallituksen.
Aika yksinkertainen asia mielestäni, vaalien voittaja ei ole mikään automaatio hallitukseen.
Demokratian tuntemus on hyväksi. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”vaalien voittaja ei ole mikään automaatio hallitukseen”
Nythän se on. Suomalaisen ”demokratian” tuntemus olisi sinullekin hyväksi kun asut siellä.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän pohdintaa tuohon Ilaskiven kirjoitukseen liittyen. Mitä monipuoluejärjestelmässä tarkoitettaisiin vaalien ”voittajalla”? Suurinta puoluetta, eniten paikkalukuaan edustajamäärällä lisännyttä vai eniten paikkalukuaan prosentuaalisesti lisännyttä?Jos esim. kristillisdemokraatit lisäisivät paikkalukuaan vaikkapa neljästä seitsemään, siis prosentuaalisesti eniten, tulisiko heidän puheenjohtajansa aloittaa hallitustunnustelijana? Miten määriteltäisiin ”porvaripuolue”? Jos tiettyyn ryhmään kuuluminen olisi edellytys hallitukseen pääsylle, kaikki puolueet määrittelisivät itsensä tuohon ryhmään.
Nykyinen käytäntö on mielestäni selkeä. Suurimman puolueen puheenjohtaja aloittakoon hallitustunnustelut. Jos hän ei onnistu saamaan hallituskoalitiota kasaan, vetovastuu siirtyy seuraavaksi suurimman puolueen puheenjohtajalle. Näin olen ymmärtänyt. Seuraavissa vaaleissa suurin puolue lienee joko perussuomalaiset tai kokoomus ja heidän piiristään alkavat hallitustunnustelut.
Max, siellä Kiinassa tuo seuraavien vaalien jälkeinen suurin puolue taitaa olla jo selvillä. Eikä ole ”porvaripuolue”😁
Ilmoita asiaton viesti
Ovatko persut ja varsinkin vihreät porvareita?
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin että Keskustapuolue saa paljon paremmin ja enemmän omia näkemyksiään läpi Kokoomus-Perussuomalaiset- Keskusta-Kristilliset-RKP (mahdollisesti) – hallituksessa kuin nykyisessä täysin vasemmistolaisessa hallituksessa. Nykyhallitushan on kaikkien aikojen vasemmistolaisin. Ministerinä on jopa anarkismia kannattava Li Andersson.
Keskustapuoluehan on, kaikesta huolimatta porvaripuolue jonka yksi tärkeimpiä asioita on aina ollut maanviljelijöiden etujen ajaminen. Eikä heidän etunsa ole jatkuvat verojen ja maksujen korotukset, uusien velvoitteiden asettaminen maanviljelijöille ja metsänomistajille.
Aikaisemmilla hallituksilla meni asiat pieleen kun ne kuvittelivat että kansa oikeasti haluaa ns. pakolaisia maahan elätettäväksi. Kokoomus yhtälailla kuin Keskustakin pelkäsivät äänikatoa jos eivät lähde mukaan tähän ”maailmanhalaamiseen”.
No, kuinkas sitten kävikään?
Viljolle, hinku hallitukseen oli joillakin niin kova että annettiin vappusatasia ennen vaaleja vaikka tiedettiin että rahaa ei ole. Tietoisella muunnetun totuuden puhumisella.
Ilmoita asiaton viesti
Voisit välillä välittää oikeaakin tietoa eikä pelkkiä toiveunia tai muuta disinformaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Disinformaatiota?
Kirjoittamani on pohdiskelua ja omia mielipiteitäni.
Mikö siinä on disinformaatiota?
Puutu asiatekstiin, esitä jotain asiallista jolla kumoat. Jos on mitään muuta kuin tuollainen, no, olkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Anarkismia kannattava Li Andersson.
Vappusatanen.
Disinformaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
No onpas Ilaskiven muisti lyhyt, kun Kekkoseen vetoaa. Kun lapsuudessani 1970-luvulla seurasin politiikkaa, oli porvareilla aina enemmistö eduskunnassa, mutta hallituksessa oli yleensä ns. kansanrintama. Kokoomus oli AINA oppositiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Oli porvarienemmistö mutta Kekkonen piti huolen siitä, ettei se ns. ”yleisten syitten” johdosta yleensä voinut/saanut hallitusta muodostaa. Silloin elettiin myös aikaa, jossa ”Kepu pettää aina” – onko nyt tullut sen toiston vaihe?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuon Kekkosen toiminnan vuoksi siirryttiin nykyiseen selkeään käytäntöön hallituksen muodostamisessa, mitä pidän hyvänä asiana. Seuraavien vaalien jälkeen suurin puolue on melkoisella varmuudella joko perussuomalaiset tai kokoomus ja meillä lienee porvarihallitus.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu tietysti siitä, ovatko muut halukkaita samaan hallitukseen suurimman puolueen kanssa (tai asettaako suurin puolue sellaiset ehdot, että muut voivat ne hyväksyä).
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tulee olemaan ongelma perussuomalaisille, heidän on pakko tehdä kompromisseja mm. nykyisistä tiukoista maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkalinjauksistaan, jos mielivät hallituksen muodostajaksi tai ylipäätään mukaan hallitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten sosialistien vaatiessa tuloerojen kaventamista, he tosiasiassa vaativat vauraiden köyhdyttämistä, ja vauraiden köyhtyessä myös vähävaraiset köyhtyvät.
Nyt vallassa olevat ovat eläneet koko ikänsä sosialismissa, eivätkä ymmärrä, että ”valtio” ei voi huolehtia ihmisten toimeentulosta.
Vasemmistolaisen politiikan seurauksena yhä useampi tulee riippuvaiseksi erilaisista tulonsiirroista. Jo nyt asumistuen piirissä elää lähes miljoona ihmistä. Näillä tuilla sitten juhlivat ammattiyhdistysliike ja asuntosijoittajat, joista suurin osa ei ole minkäänlaisia kapitalisteja.
Toimeentulotukea saa 8,5% väestöstä, yli 300 000 henkeä.
Kun Suomen bruttokansantuote alkaneen laman seurauksena laskee parikymmentä prosenttia, sosialismin keinot on käytetty loppuun kun rahanjako ei enää ole mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä Maxin kanssa aika paljon samaa mieltä tuosta ylimitoitetusta tukipolitiikasta ainakin työttömyysturvan ja osittain myös asumistuen kohdalla, vaikka en suuria tuloeroja pidäkään hyvänä asiana. Esimerkkinä vaikkapa työttömyysturva: tilastojen mukaan suurimmat työttömien työllistymispiikit ovat hiukan työttömyyden alkamisen jälkeen ja sitten juuri ennen 400 päivän ansiosidonnaisen työttömyyskauden päättymistä, sillä välillä työllistyminen on huomattavasti vähäisempää. Ei ole vaikea päätellä miksi. Monet työttömät ulosmittaavat koko ansiosidonnaisen ja viitsivät vasta sitten etsiä töitä kun se alkaa päättyä. Olen kuullut sellaisistakin tapauksista, että tulevan työnantajan kanssa on sovittu töiden aloittamisesta vasta kun 400 päivää ansiosidonnaista on täynnä. Tällainen touhu tulee kalliiksi veronmaksajille ja pitää Suomen työllisyysasteen muita Pohjoismaita alhaisempana. Työssäkäyntiä pitäisi tukea, ei työttömyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiosidonnaista pystytään jatkamaan helposti muutaman kuukauden kursseilla, joilla voidaan opettaa esim. työn hakemista, ei siis mitään, millä työtaidot lisääntyisivät.
Näin teki mm. entinen naapurini aikoinaan. Monta vuotta oli yhteen menoon ansiosidonnaisella, kun joskus kävi jollain kurssilla.
Onko tilanne miksikään muuttunut?
Ilmoita asiaton viesti
…Eli ay-liike ja vasemmisto Soinin ”fillarikommunisteineen” matalaksi, työehto-ja palkkasopimukset ”joustaviksi” paikallisiksi-työnantajan ja työntekijän välisiksi? Reilua ja tasapuolissta-eik va?
Töitä tehdään joustavasti kun on töitä, tunteja ja viikonloppuja miettimättä ja palkoissa joustetaan puolin ja toisin firman kassatilanteen mukaan. Lomatkin pidetään kun on hiljaisempaa.
Jos huono kassatilanne yllättää niin leivän jatketta ja vuokran lisää Kelan luukulta-sitä vartenhan se on olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Pajunen, en kannata mitään noista. Itse asiassa työsopimusten yleissitovuus on minusta ihan ok ja mielestäni ay-liikettä tarvitaan työntekijöiden puolta pitämään. Työttömyysturva pitää kuitenkin saada kannustavammaksi. Aktiivimalli ei tosin ollut hyvä ratkaisu mielestäni, pelkkää näpertelyä. Työttömyysturvan nykyistä selvästi voimakkaampi porrastaminen kannustaisi työttömät pyrkimään nopeammin työelämään.
Tietysti on niitä, jotka eivät vain työllisty. Kylmää ja kovaa tai ei, mutta minusta niiden jotka ovat suuren/suurimman osan työiästään tekemättä työtä, ei tarvitse säilyttää työntekoaikansa elintasoa. Se on epäreilua niitä kohtaan, jotka puurtavat eläkeikäänsä saakka.
Ilmoita asiaton viesti
”Perinteiselle porvariyhteistyölle” enemmän perinteitä on punamullalle jollaiseksi nykyistä hallitusta voi perustelluksi kutsua ja juuri punamultahallitukset tämän hyvinvointiyhteiskunan on aikaansaanut, osoituksena tästä vaikkapa Kokoomuksen aikanaan kiivaasti vastustaman peruskoulu-uudistuksen. Kulmuni totesi, ettei Keskusta ole oikeistopuolue ja ei se voi sitä ollakaan jos se pitää kiinni ”alkiolaisuudestaan” köyhän asialla olemisestaan ja tästä näkökulmasta katsottuna Keskusta on aatteelisesti lähempänä sosialidemokraatteja kuin perinteistä oikeistoa jota Kokoomus edustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ketkäköhän tämän hyvinvointiyhteiskunnan silloin aikanaan rahoittivat? Porvarit. Oli korkea tulovero, jonka tasoa ei indeksitarkistettu. Oli omaisuusvero, omaisuudenluovutusvero, pakkolaina, autoverotuksen nousun alullepano jne jne. Ja mitä tulee Keskustan perinteiseen äänestäjään, suomalaiseen talonpoikaan ja pienyrittäjään sekä heidön kaupunkeihin muuttaneisiin jälkeläisiinsä, heitä Kepun nykymeni hirvittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Raha tekee röyhkeäksi”, sanottiin jossakin SK:n jutun otsikossa.
Prsidenttikin puolusteli vielä valtiovarainministerinä, jättipalkkoja, bonuksia, kultaisia kädenpuristuksia ja ylimääräisiä eläkkeitä, koska niistä hänen mukaansa ”näillä veroprosenteilla jää sentään jotain
yhteiseenkin käyttöön.”
– Myöhemmin on sitten toppuutellut röyhkeämpää ahneutta,
kuten käsittääkseni plokistikin aikaisemmissa kirjoituksissaan…?
Tulee mieleen myös, kun aikanaan KMS:n raha-ja bisnesmiehet halusivat rahoillaan ja vaali-avustuksillaan Suomeen
”isänmaallisia ja yrittäjäystävällisiä” kansanedustajia ja ministereitä ja
katkaisivat innokkuudellaan mm. KOKOOMUKSEN Marja Tiuran poliittisen uran.
( Raha näyttää röyhkeyden lisäksi tekevän myös ”kaikkien alojen asiantuntijoita?!”)
Ilmoita asiaton viesti
Virkistävää, että vanhempi valtiomies Raimo Ilaskivi on tuonut pitkästä aikaa esiin porvari-sosialisti jaon Suomen politiikassa. Täällä Puheenvuorossa onkin viime aikoina ollut esillä etupäässä jako persut vs muut.
Mielestäni Suomen noususta vauraaksi hyvinvointivaltioksi sotien jälkeen kuuluu kiitos oikeastaan kaikille poliittisille voimille. Porvarit pitivät huolen siitä, että elinkeinoelämämme säilyi terveellä markkinatalouspohjalla ja tuotti hyvinvointia jota sitten sosialistit (toki porvarien kanssa yhteistyössä) jakoivat niin, että tuosta hyvinvoinnista pääsivät osallisiksi laajat kansankerrokset. Peruskoulu oli ja on hyvä asia, jota mm. aikoinaan opetusministerinäkin toiminut keskustapuolueen Johannes Virolainen edisti.
Oli noissa vuosissa kritisoitaviakin asioita. Yksi on mielestäni suomettuminen, Neuvostoliiton näkemysten kuuntelu liian herkällä korvalla, jonka eräs ilmenemismuoto oli kokoomuspuolueen jättäminen hallituspaitsioon vuosikymmeniksi presidentti Kekkosen toimesta. Edes vuoden 1970 vaalivoitto ja nousu suurimmaksi puolueeksi eivät vieneet kokoomusta hallitukseen, mikä oli mielestäni ehdottomasti parlamentarismin ja demokratian vastaista.
Nuo kokemukset vaikuttivat varmasti siihen, että hallituksen muodostamiskäytäntö on muutettu nykyiseksi, mikä on mielestäni selkeä ja hyvä ratkaisu. Kansalta vaaleissa saamansa mandaatin mukaisesti Rinne muodosti hallituksen ja keskustapuolueen johto arvioi, oikein tai väärin, etunsa olevan mennä siihen mukaan. Annetaan nyt tämän hallituksen yrittää, seuraavien vaalien jälkeen hallitustunnustelijana on melkoisella varmuudella joko perussuomalaisten tai kokoomuksen puheenjohtaja.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Kokoomus oli täysillä tukenut Juha Sipilän hallitusta niin kaikki olisi toisin. Myöskin tuo Kokoomuksen lanseerema arvopohja slogan oli ala-arvoinen esitys sylttytehdas lie ollut Helsingin pormestarin huoneessa.
Nyt on punamullan aika sillä Kokoomus menetti luotettavuutensa hallituskumppanina ja Perussuomalaisten kyky yhteistyöhön on hakusessa.
Tällä hallituspohjalla on 117 kansanedustajaa takanaan jo on sellainen kutina että nyt se vasta alkaa tositoimiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän hallituksessa lienee tilanne oli se että kun ”pakolaisia” alkoi tulla, Kokoomus uskoi että kyseessä ovat oikeat pakolaiset ja halusi osoittaa olevansa ”inhimillinen” puolue samalla kun se pelkäsi että kannatus putoaa jos ei mennä vihervasemmiston mukana. Suunnilleen sama oli tilanne Keskustalla. Lisäksi vielä periaate että emme missään tapauksessa ole samaa mieltä Perussuomalaisten kanssa sillä silloinhan olemme natseja.
Sipilä hallituksessa ei ollut kyse siitä että Perussuomalaiset eivät olisi olleet yhteistyökykyisiä vaan päinvastoin Kokoomus ja Kepu eivät edellöolevista syistä uskaltaneet noudattaa sovittua hallitusohjelmaa.
Vai eikö asia ole niin että se joka ei toimi sovitulla tavalla ei olekaan yhteistyökyvytön?
Ilmoita asiaton viesti
Kovasti houkuttelee joitakin kokoomuslaisia ministerinpesti äärioikeiston komennossa. Miksei tiettyjä keskustalaisiakin. Välikysymyksestä seuraava hallituksen luottamuksen menetys olisi kuitenkin yhteiskunnallinen mullistus, jollaista ei ole Suomessa vuosikymmeniin nähty.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksella ja sen ”tausta-ja sidosryhmillä” on niin suuri halu ja paniikki hallitukseen ja vallanhvaan, että sekin on, persujen lailla valmis populistiseen politikointiin isis-lasten.ja äitienkin hädällä?!
”Tausta-ja sidosryhmien” kanssa pidetään varmaan eri puolilla EK:n, yrittäjien, Yrittäjäjärjestön ja vasemmistoa ja ay-liikettä vihaavien arvokonservatiivien yhteisiä ”KRIISIKOKOUKSIA” ja laaditaan lyhyen-ja pitkän tähtäimen ”offensiivejä…” mm. Marinin hallituksen kaatamiseksi…?
Ilmoita asiaton viesti
Ennen Sanna Marinin ja Rinteen hallituksia meillähän oli juuri kokoomuksen ja keskustan yrittäjä-ja omistajalaidan porvarihallitus, sinisillä arvokonservatiiveilla täydennettynä?!
– Keskustan iki-agenda, maakuntauudistus jäi toteutumatta ja kokoomuksen ”valinnanvapaus”- Pihtiputaan mummo ei voi edelleenkään käskyttää Kela-taksiaan mistä kulloinkin haluaa terveyspalvelunsa hankkia?
Miljonääri-yrittäjä pääministeri ”heitti tunkkinsa” ja häärii nyt rivikansanedustajana ja taustapiruna mm. Rinteen hallitusta kampittamassa ja häntä ulos heittämässä. – Viha-ja katkeruus ay-liikettä ja vasemmistoa kohtaan on keskustankin porvari-ja yrittäjälaidalla syvää.
– Ehkä ”hengellisin perusteinkin…?”
Hallituksen arvokonservatiivinen salkkupalkkasoturi, rukousaamiaisten mies Soini pelasi itseltään puolueensa ja puoluetukiaisensa, mutta poliittisen pelinsä ja uransa minimitavoite, MINISTERIN salkku toteutui.
Esittelee ja mainostaa eri kanavilla-ja ohjelmissa tammikuun alkupuolella julkaistavaa populismi-kirjaansa.
– Sanoivat aikanaan kumpikin Sipilän kanssa, että, ”Yleen palataan vielä…?”
ja kolkutteleekin nyt kirja kainalossaan Ylenkin studioiden ovia…
Muutenkin sinisille arvokonservatiiveille kävi, kuten ent.”sotaministerin” avustaja totesi: ”V-tuiksi meni koko vapaussota!”
Opposition porvarillisella kakkospuolueella kokoomuksella ja Petteri Orpolla on yksi suuri ja suureksi paisunut ongelma, PS.
…Kun tulikin aikanaan teilattua lonkalta persujen ”arvot…?!”
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus muodostetaan niiden puolueiden kesken, jotka löytävät yhteisymmärryksen ohjelmasta.
Vaalivoittaja ei ole autommaattisesti hallituksessa.
Tuntuu siltä, että täällä kaikki eivät ymmärrä, miten hallitus muodostetaan.
Vai pitäisikö jonkun määrätä tietyt puolueet hallitukseen keskenään?
Tyhmyyttä on näemmä ilmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa, että jokainen on tajunnut tuon minkä kirjoitit.
Kyse on siitä prosessista ja sen käynnistämisestä kuinka se yhteisymmärrys kartoitetaan. Tässä tapauksessa kyse on siitä onko kansanvallan kannalta oikeinta, että eniten paikkoja saanut puolue suhmuroi itselleen tarpeeksi hallitusnälkäisiä tukijoita vai olisiko kenties enemmän kansanvallan mukaista, että perinteinen porvari-sosialisti -jako huomioitaisiin ensisijaisesti hallituksen muodostamista aloitettaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Persut ovat lähempänä natseja kuin porvareita.
Ilmoita asiaton viesti
Luepa keskustelun säännöt!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ”natsit” saa täällä asiallisessa yhteydessä mainita.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Bäckmann sai bannit kun haukkui Sofi Oksasta natsiksi sillä perusteella että Oksanen ei ole Pyhän Venäjän uusia apostoleita kuten Putinin politiikkaa hurmahenkisesti propagoiva Bäckmann. Mutta Snellmann ei ole mikään natsittelija. Populistien ja fasistien läheinen yhteys kumpuaa siitä, että molemmat näkevät yksin itsensä kykeneviksi johdattamaan kansakunnan välttämättömään muutokseen. Antielitistinen populismi on fasisteille politiikanteon tekniikka erityisesti silloin, kun vallasta joudutaan taistelemaan edustuksellisen demokratian ympäristössä.
Fasismille keskeinen monokulttuurisen yhteisön tavoite vetoaa myös populisteihin moniarvoisuuden vastustajina. Populistit uskovat edustavansa yksinoikeudella myyttistä ”kansaa”, fasistit katsovat sen lisäksi yksin olevansa riittävän vallankumouksellisen tietoisuuden haltijoita.
Politiikan tutkija Jan-Werner Müller muistuttaa pari vuotta sitten suomennetussa teoksessaan Mitä on populismi? tästä populismin ja fasismin kohtalokkaasta yhteydestä. Müller korostaa, että vallassa populisteista tekee vaarallisia heidän uskonsa yksinoikeuteensa ”kansan” tahdon ja edun määrittelijöinä ja vihamielisyytensä moniarvoisuutta kohtaan.
Jo tavallistenkin populistiliikkeiden valtaannousu merkitsee vähintään demokratian horjumista horjumista: kansalaisyhteiskunnan tukahduttamista ja yrityksiä betonoida sopivilla lainmuutoksilla populistien asema vallassa. Tämähän on nähty esim. Unkarissa ja Puolassa.
https://politiikasta.fi/suomi-takaisin-perussuomalaiset-populismi-ja-moderni-fasismi/?fbclid=IwAR2bbDicjo2QAmzTxJxKcz3dpOHoPDee8Id-NYnidVFkvm_eufcS94LOtrg
Ilmoita asiaton viesti
Perinteisen jaon mukaan ei-porvarillisia puolueita ovat SDP ja vasemmistoliitto, muut porvaripuolueita. Pitäisikö myös vihreät luokitella ei-porvarilliseksi?
Kun SDP ja vasemmistoliitto eivät varmaankaan tule koskaan saamaan vaaleissa yli 50% edustajanpaikoista, niin tulisivatko ne olemaan ikuisessa oppositiossa, jos hallitustunnustelijan pitää aina olla ns. porvari, vaikka esim. demarit olisikin silloin tällöin suurin puolue?
Tämähän ongelma tietysti ratkeaisi sillä, että SDP ja vasemmistoliitto ilmoittavat myös itsensä ”porvarillisiksi” kuten kokoomus ilmoitti olevansa työväenpuolue.
En ole sen kummemmin mikään demarien kannattaja, äänestän yleensä kokoomusta sen myönteisen natokannan vuoksi. Tosin viime vaaleissa sen sotekiemurat rupesivat ärsyttämään. Mutta arvostan demokratiaa sen verran, että mielestäni muillakin kuin minun ajatukseni jakavilla pitää olla oikeus päättää asioista, jos saavat siihen riittävästi kannatusta.
Ampuisin tuon Juhan ajatusrakennelman ankkana alas … nykyinen käytäntö on selkein ja jättää vähiten tilaa jossittelulle.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen systeemi on huono – niin kuin demokratia yleensäkin on huono systeemi. Valiettavasti vain ei parempaakaan ole helppo keksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti vanhoilla puolueilla ei ole ollut arvoja pitkään aikaan. On vain oman edun tavoittelua ja sen peittelyä populismilla.
Kukaan muu kuin persut ei halua uusia vaaleja, koska kaikkien muiden kuin persujen kannatus on romahtanut milloin mistäkin syystä. Demarit eivät tainneet pitää yhtään vaalilupausta törkeästä valehtelusta puhumattakaan, vihreitä vetää alas Haaviston sekava käytös sekä Ohisalon epäolennaisuuksiin keskittyminen ja keskustaa vetää alas se, että se kalastelee persujen äänestäjiä samalla kun se istuu hallituksessa mahdollistamassa politiikkaa, mitä persujen kannattajat vihaavat. Kärnä on oppikirjaesimerkki. Vasemmistoliitolla taitaa tosin mennä ihan kivasti.
Kokoomuskaan ei halua uusia vaaleja, koska hallitus syöttää jatkuvasti persujen lapaan eikä Kokoomus pääse väliin, koska se ajoi itse hallituksessa samaa politiikkaa, tosin eri motiivein.
Kukaan ei halua pelata peliä jonka tietää häviävänsä, joten hallitus pysyy kasassa vaikka väkisin. Sen eteen tullaan uhraamaan kaikki arvoista totuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotako marinaa saamme kuulla vuoden 2023 vaaleihin asti? Jos persut esittäisivät jotain rakentavaa, jokin muu puolue voisi ehkä harkita hallitusyhteistyötä heidän kanssaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi syyttää Haavistoa siitä ettei Pekka kerro kaikkea minkä tietää. Jussi kertoo kaiken mitä sielu antaa ja sylki suuhun tuo. Totta tai ei, näin nämä asiat koetaan, ja se on sitten muitten asia oikaista ”mestarin” päähänpälähdykset. ”Se oli erikoinen yhteensattuma, joka herätti ymmärrettävästi ihmisissä kysymyksiä, kun julkisuudessa liikkuu tietoja siitä, että tällä viikolla oltaisiin tuomassa ihmisiä tilauskoneella. Ja, että samaan aikaan on tällainen harjoitus, jonka profiili näyttäisi sopivan tällaiseen tilanteeseen. Mutta hyvä, että tulli selvitti tämän asian.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006341180.html?fbclid=IwAR0fWPSYRxvtaTmNHnnSuDvic6ye2MBC6ltGDMidTpYkiyg-7XbTo3ZlS1A
Ilmoita asiaton viesti
Jos hallitus puhuisi välillä totta, ei pääministeriä tarvitsisi vaihtaa puolen vuoden välein.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma Nordlin, kun Lepomäki on korvannut Orvon ja Riikka Purra Halla-ahon puheenjohtajina, niin kaikkien Suomen eduskuntapuolueiden puheenjohtajana on nuori (RKP:n Henrikssonin ja kristillisten Essayahin kohdalla nuorekas) nainen!
On siinä meillä vanhoilla setämiehillä kestämistä 😀
Ilmoita asiaton viesti
Galluppien kehitys osoittaa selvästi, minkä puolueiden äänestäjien mieleen vaalienjälkeinen politiikka on mennyt, jos nyt jatkettua hallitusohjelmaa, pilkkuakaan muuttamatta, katsoo.
Vasurit ja vihreät ovat suunnilleen pysyneet samoilla lukemilla gallupista toiseen, kun taas demarit ja kepu ovat romahtaneet.
Vihreitä ja vasureita ei pysty erottamaan toisistaan ulosvetäjälläkään, mutta nyt näyttää demarit menevän samaan klimppiin.
Ilmoita asiaton viesti
Minkäköhänlaista porvarihallitusta Ilaskivi haikailee?
Perussuomalaiset pääministeripuolueena ja kokoomus apupuolueena?
Ihan oikeasti, kuvitteleeko Ilaskivi vakavissaan, että sellainen toimisi.
Sitä paitsi kepu tekee itsemurhan jos se nyt hajottaa hallituksen. Muutenhan se ei välikysymykseen kaadu, joten tuskin kepu niin tyhmä sentään on.
Ilmoita asiaton viesti
Ollako vai eikö olla- siinä vaa an kieli keskustalla, Suomen saneeraajan ja kuntoon laittajan, puheenjohtaja, pääministeri Sipilän jälkeen iso ja haasteellinen kysymys…?
Ilmoita asiaton viesti
No ei varmastikaan. Ei kepu nyt ihan aina sentään petä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä hallitukseen tulee niin Keskustan ainoa mahdollisuus nyt, jos aikoo säilyä edes jonkin kokoisena puolueena, on osoittaa suoraselkäisyyttä ja hajottaa sosialistihallitus. Eivät keskustalaiset, maanviljelijät ja pienyrittäjät maaseudulla, ole sosialisteja. Eivät he halua että heidän työnsä tulokset verotetaan ja jaetaan maailman tuuliin sosialistien ideologian mukaan. He haluavat että heidän työlleen on jatkaja, että heidän työnsä ei mene hukkaan.
Tuskin Keskustan äänestäjät halusivat sosialismia tähän maahan? Tuskin he kuvittelivat että he ovat tekemässä kaikkien aikojen vasemmistolaisinta hallitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Mukaan persujen takiaispuolueeksi?
Ilmoita asiaton viesti
No kenen ”takiaispuolue” Keskusta on nyt?
Äärivasemmiston?
Ilmoita asiaton viesti
Demareiden.
Se on sentään vastuuntuntoinen puolue.
Kepu supistuu supistumistaan, ja jos se mielii hallituksiin, se on aina takiaispuolue. Sen kannattaa silti katsoa minkä puolueen takiaiseksi se lähtee.
Ilmoita asiaton viesti
Politiikan jännitteissä ja jännitysnäytelmissä riittää jännittämistä:
Kokoomus kosiskelee keskustaa takaisin porvariruotuun ja on myös aloittanut varovaisen persujen nuoleskelun.
Eri tahoilla suunnitellaan strategiota offensiivejä punamultavihreän hallituksen kampittamiseksi-jopa kaatamiseksi.
– Hysteerinen ja populistinen politikointi ja mekkalointi ulkoministeri
Pekka Haavistoa vastaan oli jo esimakua mitä tuleman pitää…?
Jos Marinin hallitus kestää ja pysyy pystyssä vaalikauden, niin politiikan seuraavan näytöksen jännitteineen näemme ja tulemme kokemaan jos mestari Halla-ahon persut saavat MEGA-jytkynsä ja Halla-ahosta tulee pääministeri…?!
– Noin 75% äänestävistä suomalaisista on silti silloinkin muita kuin persujen kannattajia, joten siitä jännitteet, otsikot ja suomalaisen politikoinnin uudet, seuraavat kiemurat.
”Suomikin ajautuu konflikteihin ja lyhytaikaisiin hallituksiin jos erilaisilla ideologeilla varustetut ihmiset eivät enää pysty YHTEISTYÖHÖN” , tiesi jo ennen posti-ja Rinne-kuvioita jopa
”valinnanvapaustaistelija” Petteri Orpokin aikanaan Hesarissa.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan se megajytky on tulossa, mutta jos Hallu-ahosta tulee pääministeri, muutan maasta.
Tosin on tragikoomista, jos joku puolue lähtee persuhallitukseen apupuolueeksi. Edes kokoomus.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Pajunen, aika pitkälle noin minäkin nämä viimeaikaiset kokoomuksen ja persujen offensiivit näen. Rinne saatiin ulos (tosin edesauttoi sitä varomattomilla lausunnoillaan) ja nyt yritetään kampittaa Haavistoa ja samalla koko vasta muutaman päivän istunutta hallitusta.
Persujen yksinkertaisin väki vaatii uusia vaaleja, lähinnä sillä perusteella, että hallitus pitää vaihtaa persujen johtamaksi, kun juuri nyt sattuvat olemaan gallupjohdossa. Peruspersun käsitys demokratian pelisäännöistä ja ylipäätään koko maailmasta on niin hatara, että tuollainenkin menee heille läpi. Halla-aho hiukan koulutusta saaneena ei ole sentään tuohon sortunut.
Kokoomus toki harjoittaa myös oppositiopolitiikkaa, kuten luonnollista onkin. Mielestäni heidän kannattaa kuitenkin varoa identifioitumasta liikaa persujen öykkäriporukkaan, ovat sittenkin sivistyspuolue, jonka pitää aikanaan tehdä yhteistyötä joko kepun tai demareiden kanssa. Ei kannata polttaa siltoja takanaan möykkäämällä yhdessä persujen huutosakin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
…Ujoa, varovaista lähentymistä jo havaittavissa ja jopa nuoleskelua, mikä persujen mediahenkilöitä näyttää jopa vinosti hymyillyttävän…
– Persujenhan ei vättämättä tarvitse puhua, eikä tehdä muuta kuin odotella seuraavia kannatusgallupeja-paitsi esim. isis-välikysymystensä ja muissa vastaavissa yhteyksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Minkälainen muu kombinaatio sitten antaisi porvarillisen – tai ei-sosialistisen – enemmistön?
Ilmoita asiaton viesti
Ei minkäänlainen.
Ja perussuomalaisjohtoinen hallitus olisi painajainen – niin kokoomukselle kuin koko maalle.
Vaihtoehdot ovat aika vähissä.
Ilmoita asiaton viesti
Myönnän, että en vielä vähän aikaa sitten olisi uskonut näkeväni ylipormestari Ilaskiveä Perussuomalaisten hännystelijänä, saati kutsumassa Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren linjan taakse asettumista ”perinteiseksi porvariyhteistyöksi”, johon Rkp:n ja Keskustan tulisi ”palata takaisin”.
Todettakoon muuten, että Sdp ei keväällä sulkenut Kokoomusta neuvotteluista vaan herrat Zyskowicz ja Orpo ilmoittivat rehvakkaasti, että he eivät tule, jos Vasemmistoliitto kutsutaan.
Ilmoita asiaton viesti
No, ehkä tämä ei ole niin kauhean yllättävää. Jos en väärin muista, perssuomalaisten viljelemä käsitekummajainen ”elintasopakolainen” taisi olla tämän elintasoilaskiven keksimä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset vaan uudesta nimittelystä! Ja kysymys, jo ennenkin asettamani: Millä pohjalla sitten aikaansaataisiin ei-sosialistinen enemmistö hallituksen muodostamista varten, jos Suomen kansan, näitten hännystelijöittenkö, suurimmaksi gallupsuosikiksi nostamat Perussuomalaiset eivät mukaan kelpaa?
Ilmoita asiaton viesti
Olkaa hyvä. Oletteko kenties sitä mieltä, että nykyhallituksessa on ei-sosialistinen vähemmistö? Tai että selvässä parlamentaarisessa enemmistössä 117–83 on jotakin vikaa, jos siitä ei voi käyttää jotakin mieluista nimeä?
Suomen kansasta ei edes neljäsosa kannata Perussuomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa ”
Kaiken asianmukaisuuden lisäksi kaipaan Ilaskiveltä myös näkemyksiä siitä, voidaanko ilmastotiede korvata pelkällä poliittisella konsensuksella. Niinkuin itse olen asian ymmärtänyt, esim. Pariisin sopimus perustuu hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n omaksumaan ilmastoherkkyyteen (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa), mille näyttöä todellisuudesta ei ole olemassa. Asianmukaisesti tuota ilmastoherkkyyttä tutkineiden tieteilijöiden mukaan tuo IPCC:n omaksuma ilmastoherkkyys on epätarkka ja liioiteltu jopa niin pitkälle, että sitä ei pystytä nollasta erottamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos mielenkiintoisesta kommentista. Olen ollut ilmastokysymyksestä hiljaa, koska en todellakaan tunne riittävästi sen paremmin tutkimustietoa kuin poliittisen päätöksenteon taustojakaan. Eräs asia minua kummastuttaa, ja se on hysteria, jolla tavoitteisiin pyritään ja jota luomaan/ylläpitämään tämä ruotsalaistyttö Greta Thunberg on valjastettu. Nyt puhutaan jopa nuorison mielenterveyteen nousseista ongelmista, jotka edellyttäisivät voimakkaita hoitotoimenpiteitä, joihin ei ole resursseja. Ollaanko oikealla tiellä?
Ilmoita asiaton viesti