Tuhoaako pelko Yhdysvaltain demokratian?

Amerikkalainen unelma ei ole koskaan ollut kaikkia varten. Yhdysvaltalainen vapaus ja onnen tavoittelu ovat ideaaleja, jotka on tarkoitettu tietylle, lähinnä valkoiselle, väestölle. Yhdysvaltalaisen demokratian kriisivuotta 2020 voi lähestyä monesta näkökulmasta, mutta sitä kuvaa hyvin yksi sana: pelko. Monet valkoiset  pelkäävät etuoikeuksiensa menettämistä mustille, latinoille tai seksuaalivähemmistöille. Uskonnollinen oikeisto pelkää moraalisten arvojen murenemista. Monille globalisaatio, automatisaatio ja digitalisaatio edustavat tulevaisuutta ja uusia työpaikkoja, toisille työpaikkojen ja oman elämäntavan katoamista. Yksilön etu menee nyt yhteisen hyvinvoinnin edelle. Yhteiskunta on muutoksen tilassa ja se pelottaa. Pelko antaa tilaa vihalle, ja siihen tunnetilaan iskee helposti populismi. Siihen on myös iskenyt presidentti Donald J. Trump. Hän ei kuitenkaan ole näiden ongelmien syy, vaan pikemminkin kanava, jonka kautta purkaa pitkän kehityksen luomia turhaumia. Presidentti Trump on ajanut kannattajansa pelon tielle, mutta mitä heille jää käteen, kun Trump ei ole enää presidentti ja ohjaamassa heitä? Jäävätkö he tyhjän päälle ja pelko ja epäluulo vievät heidät aseineen kaduille osoittamaan mieltään?

Yhdysvaltalaisessa demokratiassa tavoitteena on, että erikokoisilla osavaltioilla on yhtäläinen vaikuttamisen mahdollisuus. Onko järjestelmä kuitenkaan demokraattinen, jos 40 miljoonan asukkaan Kaliforniasta tulee kaksi senaattoria kuten myös Wyomingista, jossa on vain 550 000 asukasta? Tätä kuitenkin tasapainottaa se, että edustajainhuoneeseen valitaan edustajat väkiluvun mukaan, jolloin isompien osavaltioiden painoarvo on suurempi. Samoin presidentinvaaleissa valitsijamiehiä tulee osavaltion koon mukaan. Siksi enemmän suoria ääniä saanut ehdokas saattaa hävitä. Monille ulkopuolelta asiaa seuraavalle tämä näyttää demokratian irvikuvalta, mutta järjestelmä on muutamaa poikkeusta luukuunottamatta toiminut hyvin. Suora henkilövaali johtaisi suurten kaupunkien usein demokraattisten äänestäjien suhteettomaan vaikutusvaltaan.

Yhdysvaltain demokratian kriisiksi voidaan ajatella myös se, että osavaltiot ovat niin itsenäisiä, että edes vaaleja ei voida yhtenäistää. Se on kuitenkin perustuslain määrittämä osa yhdysvaltalaista demokratiaa ja juuri sitä erityislaatuisuutta, joka tekee Yhdysvalloista omanlaisensa. Yhdysvallat on liittovaltio, jossa ei ole valtakunnallisia vaaleja vaan vaalit järjestetään 50 osavaltiossa. Monimutkaiset ja muuttuvat käytänteet aiheuttavat epäluuloa järjestelmää kohtaan ja sitä epäluuloa ruokkii presidentti, joka yrittää nakertaa demokratian perusteita. Tätä suurempi demokratiaa uhkaava kriisi on kuitenkin puolueiden välinen valtataistelu kongressissa, mikä on lähes lamauttanut päätöksenteon, eikä tähän ole muutosta näkyvissä. Yksi yhdysvaltalaisen demokratian peruspilareita on itsenäinen oikeuslaitos. Trump on nimittänyt kolme korkeimman oikeuden tuomaria ja useita tuomareita muihin oikeusasteisiin. Sillä on väistämättä pitkät seuraukset ja monet pelkäävät, että yhteiskunta palaa ajassa 50 vuotta taaksepäin. Ihmiset pelkäävät oikeuksiensa puolesta. Pelko määrittää tässäkin yhteiskuntaa.

Vuoden 2020 vaaleissa äänestysprosentti nousi ennätyksellisen korkeaksi. Ihmiset reagoivat kaaokseen ja pelon ilmapiiriin äänestämällä. Joe Biden sai ennätyksellisen äänimäärän, mutta myös Trump sai ääniä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Se kertoo siitä, että monet republikaanisia arvoja kannattavat ovat aivan yhtä huolissaan kuin demokraatitkin. He ovat äänestäneet omien arvojensa ja elämäntapansa, eivät niinkään Trumpin, puolesta. Pelko on molemmilla puolilla suuri. Kumpikin osapuoli on syyllistynyt raivokkaaseen hyökkäykseen toista vastaan. Demokraatit ovat hellittämättä yrittäneet kaataa istuvaa presidenttiä syventäen epäluuloja ja pelkoa. Trumpin republikaanit ovat demonisoineet kaikki, jotka eivät ole samaa mieltä heidän kanssaan. Republikaanien ja demokraattien on katsottava peiliin ja kysyttävä itseltään, mitä kansa haluaa ja miten he voivat yhdessä vastata sen tarpeisiin. Pelko kärjistää vastakkainasettelua ja uhkaa yhteiskuntarauhaa, mutta demokratian rakenteet ovat osoittaneet toimivuutensa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu