Toivo, luottamus ja usko tulevaan on kadonnut

Orpon-Purran hallitus on jo leikannut sosiaaliturvaa moneen kertaan ja nyt leikkaukset kohdistuvat erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Rajuin leikkaus alkoi syyskuun alussa, kun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää leikataan sitä porrastamalla.

Ansiopäivärahaa leikataan kahteen otteeseen: 20 prosentilla jo noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja vielä viidellä prosentilla kahdeksan kuukauden jälkeen.

Esimerkiksi 2000 euron kuukausitulosta on ansiopäiväraha 1306 euroa se laskee ensin 1045 euroon kuukaudessa ja lopulta 980 euroon. Työttömyyden pitkittyessä leikkaus on siis 326 euroa kuukaudessa.

Ansiopäivärahan porrastaminen koskee työttömiä, lomautettuja ja soviteltua päivärahaa saavia osa-aikatyötekijöitä. Se koskee myös osaa korotettua ansiopäivärahaa saavista tai työttömyysturvan lisäpäiville siirtyviä.

Työttömyys kohdistuu pääosin matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin. Heille ansioturvan leikkaukset tarkoittavat toimeentulon merkittävää heikentymistä.

Työssäoloehdon euroistaminen rokottaa erityisesti keikka- ja osa-aikatyötä tekeviä.

Ansiopäivärahan saamiseksi vaadittava työskentelyaika eli työssäoloehto pitenee syyskuun alussa puolesta vuodesta vuoteen. Työssäoloehdon pidentäminen vaikeuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä. Samassa yhteydessä työssäoloehto euroistetaan, jolloin työssäoloehtoa kertyy nykyisten 18 tunnin työviikkojen ja palkan sijaan vain kuukausipalkan perusteella. Esimerkiksi vähintään 930 euron kuukausipalkalla työssäoloehtoa kertyy kuukausi ja 465–929 euron kuukausipalkalla puolikas kuukausi.

Euroistaminen ei vaikuta kokoaikatyötä tekevien ansiopäivärahan määrään, mutta se leikkaa ansiopäivärahaa keikka- ja osa-aikatyötä tekeviltä.

Syyskuun alussa tuli voimaan myös hallituksen päätökset, joilla heikennetään 58-vuotiaiden ja tätä vanhempien pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa ja palveluita.

Jatkossa kuntien velvoite löytää ikääntyneille työttömille töitä poistuu. Palkkatuetusta työstä ei lähtökohtaisesti myöskään enää kerry työssäoloehtoa. Poikkeuksena ovat alentuneesti työkykyiset tai yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät. Näille ryhmille palkkatukitöistä kertyy edelleen työssäoloehtoa nykyisen mukaisesti.

Muutokset vaikuttavat niihin, jotka jäivät työttömäksi nyt syyskuussa tai sen jälkeen. Heikennykset tulevat voimaan heti, mutta vaikuttavat osin vasta kuukausien kuluttua.

Orpon-Purran hallitus on heikentänyt työttömyysturvaa jo aiemmin, mutta nyt voimaan tulleet muutokset heikentävät ansiosidonnaista turvaa rajusti. Porrastus tulee koskemaan valtaosaa työttömistä.

Nopea työllistyminen on hidastunut, sillä viime vuoden lopussa vain neljännes ansiopäivärahan saajista työllistyi kuukauden kuluessa siitä. Aiemmin tämä parhaan työvoiman virta takaisin työhön oli huomattavasti nopeami. Eli virta työttömyydestä työhön on huomattavasti hidastunut. Eli työttömän kurittaminen on ampunut jo takapotkun työllistämiselle.

Sosiaaliturvaa heikennetty hallituskaudella monella tavalla

Orpon-Purran hallitus leikkaa samoilta heikossa taloudellisessa asemassa olevilta ihmisiltä monella eri tavalla. Jo aiemmin hallitus on muun muassa heikentänyt soviteltua työttömyysturvaa poistamalla 300 euron suojaosuuden, nostanut työttömyysturvan omavastuupäivät viidestä seitsemään, ottanut käyttöön lomakorvausten jaksotuksen ja poistanut työttömyysturvan lapsikorotukset. Myös asumistukea on leikattu.

Toimeentulon heikentäminen ei poista työllistymisen ongelmia tai tuo yhtään uutta työpaikkaa.  Hallitus ajaa ihmiset taloudelliseen ahdinkoon ja siirtää heidät viimesijaiselle toimeentulotuelle.

Usko ja toivo paremmasta on ajettu alas

Mikä siinä on, että talous sakkaa, vaikka kuinka leikkaisi koulutuksesta/ kansanterveydestä? Maalaisi maailmanlopun tunnelmia? Tekisi matalapalkka-alat kannattamattomaksi ja ajaisi ulkomaalaiset työntekijät maasta ja poseeraisi saksien kanssa?

Tiistain budjettiriihessä lukittiin, että Suomi ottaa velkaa ensi vuonna peräti 12,2 miljardia euroa. Toisin luvattiin ja toisin toimitaan.

Velkasuhde ei taitu, koska kasvu-ura jää pysyvästi alhaisemmalle tasolle huonosti ajoitetun sopeutuksen vuoksi. Siksi ei voida puhua vain väliaikaisesta ongelmasta vaan kyse pysyvästi heikommasta kehityksestä, joka ei oikene suhdanteen parantuessakaan.

Kokoomuksen toimesta sanottiin, mikäli velkaa olisi otettu ensi vuodelle 4 miljardia enemmän niin olisi jatkettu Marinin hallituksen linjalla. Tällaiset puheet ovat typerehtimistä ja löysää populismia. Sama jos sanoisi, että olisin ajanut kolarin, jos omalla kaistalla olisi tullut auto vastaan. Kookomus on saanut ilmeisesti populistisen tartunnan Perussuomalaisilta.

”Petteri Orpon hallituksen retorinen spinnaus eli mielipiteen manipulointi on toki poliittisesti ymmärrettävää, kun hallitus yrittää selitellä jättimäistä velkavuortaan. Valistuneet kansalaiset eivät kuitenkaan kaipaa mitään syntipukkien syyttelyä, vaan konkreettisia toimia ja tulevaisuudenuskoa, jotta kasvu saadaan käyntiin ja Suomi vireäksi.” (IL. 4.9. Kreeta Karvala)

Hallituksen olisi aika päästä yli syyllisten etsimisestä ja katkaista Perussuomalaiset populismin kääreet. Hämmästystä herättää, kuinka he ovat saaneet RKP:n paulaansa.

Pakko tehdä?

Julkisen valehtelun kuoro hallituksesta selittää kaikki leikkaukset sosiaaliturvaan, koulutukseen, työttömyysturvaan kansamme parhaaksi ja työllisyyden ja talouden pakolla korjaamiseksi. Toisin siinäkin on käynyt. Konkurssit ja työttömyys jatkavat kasvuaan.

Onpa kuitenkin ainakin yksi syyllinen löytynyt edellisen hallituksen teoista:  SOTE-uudistus. Sehän vie kaikki rahat ja heikentää terveyden ja vanhushoidon. Samaa populistista saastaa sataa tästäkin. Vaaditaan aluehallinnon (demokratian) alasajoa, yksityisille tungettu rahoitus kelakorvausten kautta on valunut vain harvojen eduksi (Kelan seuranta), mutta yksityiset terveysyrityksien tulokset ovat kohisten korjautuneet (osavuosikatsaukset).

Hallituksen olisi aika päästä yli syyllisten etsimisestä ja katkaista Perussuomalaiset populismin ja jatkuvat pajunköyden syöttämisen  kääreet. Hämmästystä herättää, kuinka he ovat saaneet RKP:n paulaansa.

IMF totesi taannoin oikeistohallituksen sopeutustoimia arvioidessaan, että hallituksen olisi kannattanut ottaa sopeutusvalikoimaansa ympäristöverot sekä ei-listattujen yritysten osinkojen verottamisen.

Velkaantumisen taittamisesta jää jäljelle vain löysät puheet, jos työllisyys ei kohene. Pahalta näyttää, kun talouskasvu ei lähde käyntiin ja hallituksen sopeutustoimet sakkaavat.  Väärällä talouspolitiikalla ja leikkauksilla tilanne pahenee. Se näkyy nyt erityisesti pienten palveluyritysten ahdinkona, ja kasvavana työttömyytenä.
Väärin sammutettu, on pätevästi todettu jonkun palopäällikön toimesta.