Työttömyyden syistä
En jäänyt kaipaamaan Sipilän hallituksen aktiivimallia, jonka ainoa tarkoitus oli leikata työttömyysturvaa. Puolueistakin vain kokoomus ja kristillisdemokraatit vastustivat mallin purkamista. Itse asiassa aktiivimalli oli niin huonosti valmisteltu, ettei sitä olisi koskaan pitänyt säätääkään.
Suomessa elää sitkeänä myytti työttömien laiskuudesta. Sitä myös toitotetaan joka tuutista.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kannan mukaan Suomen sosiaalietuuksien tason sijasta keskeisiä syitä työttömyyteen ovat työttömien terveysongelmat (etenkin psyykkiset ongelmat) ja työttömille sopivien työmahdollisuuksien puuttuminen. OECD:n kanta ei siis tue joidenkin oikeistopoliitikkojen väitteitä liian hyvästä sosiaaliturvasta ja vaatimuksista leikata työttömyyskorvauksia, jotta työttömät sitten työllistyisivät.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen on todennut hyvin Helsingin Sanomissa (12.2.2022): ”Meillä on pitkäaikaistyöttömyys ollut pitkään korkealla tasolla. Pitäisi mennä katsomaan, mitkä ovat yksilötasolla niitä todellisia työllistymisen esteitä. Syitä on toki monia, mutta siellä korostuu työkykyyn liittyvät ongelmat. Ja toki siellä näkyy myös ulosotossa olevien ja ylivelkaantuneiden kannustinongelmat. Ne eivät ratkea työttömyysturvan leikkauksilla.”
Työttömän työkykyä pitäisi siis kohentaa ja ylivelkaantumiseen puuttua jollain velkajärjestelyllä. Uskoakseni on aika harvassa niitä työttömiä, jotka eivät edes halua tehdä mitään työtä, vaikka terveys sallisi ja töitä olisi tarjolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on hiljattain tehnyt selvityksen työttömyyden syistä. Selvityksen mukaan Suomessa kannustinloukut ovat voimakkaita esteitä ottaa työtä vastaan. Peräti 500 000 suomalaista on tilanteessa, jossa lisätuloista jää käteen alle puolet. Työttömyysloukussa on puolestaan 136 000 suomalaista: heillä työn tekeminen kasvattaisi käteen jäävää tuloa alle 20 %. Työttömien keskuudessa tuollaisessa tilanteessa on jopa 50 000 henkilöä.
Kannustinloukuilla on siis huomattavaa merkitystä syinä työttömyyteen, joten loukkuihin pitäisi valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen puuttua pikimmiten ja tehokkaasti edellä mainitsemieni syiden lisäksi.
Keskeinen syy kieltäytyä töistä on huono palkkaus, eikä liian hyvät sosiaalietuudet. Ja voiko työkkärin tarjoamasta työstä edes kieltäytyä ilman karenssia? Ansiosidonnainen työttömyysturva on myös usein monien hampaissa, vaikka ansiosidonnaisella toimeentulo jää alle puoleen työpalkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan päteviä argumentteja ovat nuokin.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo leikkurit työttömyysturvaan on yhtä tyhjän kanssa, mikäli vuokra on suurempi kuin ~350€:
Työttömyysetuus laskee -> toimeentulotuki nousee, paitsi toimeentulotuesta ei makseta veroja == todelliset tukitulot nousee jonkin verran, mutta kannustinloukku tehdä yhtään mitään iskee nopeammin.
Näin hienosti meni vuonna 2018
Ilmoita asiaton viesti
P.I:”Moni ei usko, että ei ole rahaa mennä työhön.”
Juuri näin. Lisäksi tulee useinkin eteen sellaisia jutskia, ettei ole esim. vaatteita mitä voisi pistää kun joutuu sivistyksen pariin ja muiden ihmisten kanssa tekemisiin. Kaikki työpaikat ei sellaisia, missä työnantaja tarjoaa haalarit, vaan joissain paikoissa pitäisi edes yrittää laittaa asiallisia vaatteita päälleen. Vuosikausia työttömänä ollut on kenties viimeksi käynyt 5v sitten vaateostoksilla ja silloinkin ostanut Tokmannilta tarjoussukkia ja paketin kalsareita.
Itse olen ollut ”töissä” 9n euron lisällä, kuten myös osa-aikaisena työllistettynä 900n euron hankkeilla. Viimeisin työpaikkani, ennen eläköitymistäni(kunta), maksoi minulle ruhtinaallista 1690€n bruttopalkkaa. Jokainen on kannattanut ottaa vastaan, koska vaihtoehtona oli noin 550 euron työmarkkinatuki. Useasti myös unohdetaan se tosiseikka, että tuet eivät juuri eläkettä kasvata..ansiotulot sen toki tekee.
Uskallan väittää, että iso osa työttömistä ottaisi työpaikan vastaan, jos vaan löytyisi oikeaa työtä, oikealla palkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ihan samaa mieltä Pentin ja Kalervon kanssa. Hyvät konkreettiset kokemustarinat vielä parantavat sanomaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin. Pentin ja Kalervon kokemukset puhuvat vastaansanomattomasti puolestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kannustiloukku muodostuu useimmiten asumistuesta, joten kansalaispalkka yhdessä asumistuen poiston kanssa poistasi kannustinloukkuongelman.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on porukkaa lähtemässä pois kaupankassan hommista…eräskin tapaus jonka kuulin, palkka 1900€/ kk – verot, vuokra 700€ / kk + muut menot (sähkö yms, siihen ruoka, auton huoltokulut) , polttoainekulut oli ennen 400€/ kk nyt n 650€/ kk. Totesi ettei kannata, yhteiskunta hoitaa asumistuen ja muut tuet niin että jää paremmin elämiseen. Tämä on suuntaus.
Ilmoita asiaton viesti
M.S:”Nyt on porukkaa lähtemässä pois kaupankassan hommista..”
Näissä jutuissa kannattaa myös muistaa se tosiasia, ettet vain lähde pois työpaikastasi ja ala ”nauttia” runsaista sosiaalituista. Jos/kun irtisanoudut, niin karenssia pukkaa ensi alkuun muutamaksi kuukaudeksi.
TE-palvelujen sivulta;
”Työstä eroaminen
Jos eroat työstä ilman pätevää syytä, korvaukseton määräaika eli karenssi on 90 päivää työsuhteen päättymisestä.
Jos aiheutat omalla moitittavalla menettelyllä työsuhteen päättymisen, karenssi on 60 päivää.
Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, karenssi on 30 päivää.”
Tällä en toki halua sanoa etteikö ihmiset voisi erota, jos työpaikka ei ole mieluinen, tahi siitä ei saa riittävää elatusta. Haluan vaan tuoda esiin sen, että yhteiskunta aika hyvin jakelee sanktioita näille jotka kuvittelevat että yhteiskuntamme huolehtii.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli ei ole säästöjä kertynyt, niin toimeentulotukeen ja asumislisään ei lienee esteitä?
Ilmoita asiaton viesti
Sivistysvaltiosta puheen ollen. Esimerkiksi Kuopion Ruoka-avun toimipisteeltä jaetaan viikoittain noin 600 ruokakassillista ruoka-avustusta.Vuosi sitten määrä oli noin 300. Kasvava asiakasmäärä voi osoittautua haasteeksi, mikäli kasvu jatkuu. Nykyisellään ruokaa riittää välillä kaikille, välillä kymmenestä pariinkymmeneen asiakasta jää ilman. Lahjoituksina saatava ruoka on rajallinen resurssi – mitä tapahtuu, kun jonoon alkaa säännöllisesti jäädä kymmeniä, joille ei riitä? Läheisen auttaminen on korvaamattoman arvokasta, mutta ei yhteiskunta saa rakentua sen varaan. Valtio on täällä meitä varten, ei toisin päin.
Kuinka voimme puhua hyvinvointivaltiosta tai edes sivistysvaltiosta, jos nälältä välttyy vain sillä, että pääsee riittävän hyvälle paikalle jonossa?
Ilmoita asiaton viesti