Venäjä ei ole kohdannut kipeää menneisyyttään
Kirjailija Sofi Oksanen kirjoitti maaliskuussa Helsingin Sanomissa, miten Stalinia pidetään nykyään Venäjällä supertähtenä, jonka ihmisoikeusrikkomuksia pitää ongelmallisina vain koko ajan pienenevä vähemmistö. Stalin-kultti ei ole vieläkään kuollut Venäjältä.
1930-luvulla Stalin vielä vertasi itseään Leniniin, 1940-luvulla jo Iivana Julmaan ja 1940-luvun lopulla Stalin-kultti sai lähes hulluuteen nousevat mitat.
Venäläinen kirjailija Viktor Jerofejev on kirjoittanut, että oikeastaan Hitler auttoi Venäjää tahtomattaan antamalla sille moraalisen koskemattomuuden: natsit kukistanut maa nousi kaiken kritiikin yläpuolelle. Kun Jerofejevilta kysyttiin, mitä tarvittaisiin, jotta Venäjä voisi kohdata kipeän menneisyytensä kasvokkain, kuten Saksa tai Japani on joutunut tekemään, ja saada samalla terveen itsetunnon, Jerofejev vastasi: ”Ei sitä tule tapahtumaan. Neuvostoliitto voitti sodan, joten menneisyyden kohtaamiselle ei ollut silloin tarvetta. Enää ei tarvetta tule, vaan Venäjä on nyt ja jatkossa historian sankari.” Tämän vastauksen Jerofejev antoi monta vuotta ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan. Nyt Venäjästä on tullut hylkiövaltio lähes koko maailman silmissä emmekä tiedä, miten Ukrainan sota päättyy.
Voisiko Venäjä vielä joskus kohdata kipeän menneisyytensä? Tuleeko Venäjälle tulevaisuudessa tarve kohdata menneisyytensä?
Jerofejev tunnetaan venäläiskirjallisuuden pahana poikana ja hänellä on kulttuurisen anarkistin maine. Hän viimeistelee parhaillaan uutta kirjaansa (Suuri Gopnik), joka kertoo Putinista ja hänen omasta elämästään tämän presidenttikaudella. Venäjän sana gopnik tarkoittaa pienempiään kiusaavaa väkivaltaista huligaania ja tuota sanaa Jerofejev käyttää usein puhuessaan Putinista.
Venäjä tarrautuu 2. Maailmansodan voittoon myös senkin takia, että se häpeällisesti hävisi Kylmän sodan.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Ja pitää muistaa, että Yhdysvallat toimitti Lend-Lease -ohjelman kautta Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikana 375 833 kuorma-autoa, 51 503 jeeppiä, 35 170 moottoripyörää, 8 075 traktoria, 7 053 panssarivaunua, 14 795 lentokonetta, 1 900 höyryveturia, 66 dieselveturia, 9 920 rautatievaunua, 1 000 tasovaunua, 120 tankinkuljetusvaunua, 4 478 116 tn ruokatarvikkeita, 2 670 371 tn öljytuotteita, 185 000 kenttäpuhelinta, 1 100 000 km kaapelia, 2 300 000 tn terästä ja 229 000 tn alumiinia (Wikipedia). Varsin mittavaa apua siis. Eikä Neuvostoliitto yksin natsi-Saksaa kukistanut, vaikka Venäjällä siitä mieluusti vaietaan. Yhdysvaltojen ja Englannin panos oli huomattava.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmansodan lopputulemahan oli se, että Venäjän Imperiumi oli voimakkaampi ja vaikutusvaltaisempi kuin koskaan aikaisemmin.
Ehkä imperiumi oli joskus Alaskan aikaan ollut maantieteellisesti laajempi, mutta aluevalloitusten lisäksi Stalin alisti vielä puolet Eurooppaa venäläisen saappaan alle, ja sai satelliittivaltioita myös ympäri maailman.
Kaikki tuo menetettiin neljä vuosikymmentä sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on lähes aina ollut ekspansiivinen, valloitushaluinen maa.
Ilmoita asiaton viesti
Neljä vuosikymmentä sitten? Mitä tapahtui 1982?
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitto käytti amerikkalaisilta saamaansa materiaalia myös Suomea vastaan. Jatkosodan viimeinen taistelu käytiin Ilomantsissa 31.7.-9.8.1944. Venäläisten jälkeen jääneen materiaalin joukosta löytyi myös amerikkalaista tavaraa. Tätä materiaalia tuli sekä hyökänneiden rintamajoukkojen että partisaaniosastojen mukana. Suomalaisten haltuun jäi mottitaistelujen jälkeen ehjiä tai tuhoutuneita Studebaker-kuorma-autoja. Heti puna-armeijan etulinjan taakse haudatuissa viestikeloissa oli kilometreittäin amerikkalaista vedenpitävää puhelinkaapelia. Useilla kentälle haudatuilla hyökkääjillä oli todennäköisesti myös yllään amerikkalaisesta kankaasta ommellut univormut, vaikka valmistusmaata ei voidakaan osoittaa. ”Made in USA”-teksti tai tähän valmistusmaahan viittaava tuotetunnus on sen sijaan osoitettavissa useiden puna-armeijan sotavainajien maihinnousukenkien pohjissa, säilykepurkeissa ja Thompson-konepistooliin tai Colt-pistooliin sopivista .45 ACP-patruunoiden hylsyistä, joita oli ainakin partisaanijoukkojen käytössä. Veteraanien muistelmissa amerikkalainen tavara tulee usein esille. Erityisesti Ilomantsiin hyökänneiden divisioonien chicagolaiset lihasäilykkeet ja läski sekä makkarat näyttävät jääneen hyvin mieleen. Venäläiset veteraanit muistelevat usein kuuluisia maihinnousukenkiä, joiden pahviosat eivät kestäneet karjalaisen korpisodan rasituksia juuri viikkoa enempää. Torjuntataistelun aikana oli myös raportoitu, että puna-armeijan lentäjistä osa lensi amerikkalaisilla Airacobra-koneilla.
Ilmoita asiaton viesti