Onko kahden viikon poliittinen lakko lyhytaikainen poliittinen mielenilmaisu?
SAK aloitti 11.3.2024 kahden viikon poliittisen lakon, ja satamien toiminta sekä tavaraliikenne pysähtyivät, kuten monen tehtaan toimitukset satamiin.
Heti poliittisen lakon alettua, tuli ilmoituksia metsäyhtiöiltä tehtaitten alasajoista niin, että palkanmaksu pysähtyy heti. Yle uutisoi; UPM ajaa tehtaita alas, palkanmaksu keskeytyy ainakin neljällä tehtaalla – Paperiliitto uhkaa oikeustoimilla.
Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle ilmoitti saman illan A-studiossa, että ”AKT:n toimeenpanema kahden viikon satamalakko tulee johtamaan siihen, että vienti pysähtyy ja raaka-aineiden komponenttien saaminen vaikeutuu. Aivan varmasti tuotantoon tulee häiriöitä tai sitä joudutaan ajamaan kokonaan alas”.
Liian vähälle huomiolle on jäänyt poliittisessa lakko-oikeus keskustelussa työoikeuden professori Seppo Koskisen kirjoitus 19.1.2018 Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisussa ”Protestin rajat”.
Kirjoituksessa tuodaan esille, että poliittiset lakot tarvitsevat tarkemman tulkinnan:
”Suomen tulisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin. Muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty, sillä poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.
Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti. Vallitseva työoikeudellinen tulkinta määrittelee lakot laillisiksi, jos ne eivät liity työehtosopimukseen. Silti poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on pidetty hyväksyttävänä kestoltaan korkeintaan muutaman tunnin spontaaneja protestilakkoja.
Saksassa ja Britanniassa poliittiset lakot ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, koska työnantaja ei voi vastata niiden vaatimuksiin.
Poliittista lakkoilua voidaan vähentää muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa tai tiukentamalla lainsäädäntöä.”
Muissa länsimaissa myös poliittiset yleislakot tulkitaan työajan ulkopuoliseksi poliittiseksi toiminnaksi. Suomessa aihe on ollut arka johtuen hallituskokoonpanoista. Edellisen kerran SAK kohdisti poliittisia lakkotoimia Sipilän hallitusta vastaan v 2018, vaikka hallitus välikysymyskeskustelussa sai luottamuksen.
Hallituksen luottamuksesta on nytkin äänestetty. On syytä pohtia, mitä tarkoittaa se, että Suomen lakien mukaisen demokraattisesti valitun luottamusta nauttivan eduskunnan lainsäädäntötyötä halutaan painostamalla estää?
Perustuslaki määrittää, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Nyt eduskunta ja vielä erikseen mitattuna työministeri Satonen ovat saaneet eduskunnalta luottamuksen. Hallituksella on aikomus vahvistaa lainsäädännöllisesti poliittisten lakkojen rajaaminen 24 tuntiin. AY-liike Helsingin sanomien tukemana on ottanut voimakkaasti kantaa, ettei Suomessa – eikä Ruotsissakaan ole säädetty lyhytaikaisuuden aikamäärettä.
Palataanpa alkuun, millaisilla oikeustoimilla Paperiliitto nyt uhkaa, kun kyseessä ei ole työehtoihin liittyvä työtaistelu?
UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén kommentoi palkanmaksun keskeyttämistä Ylelle maanantai-iltana tekstiviestillä:
”Poliittisten lakkojen julkilausuttuna tavoitteena on vaikuttaa työntekijöiden työehtoja koskeviin lakimuutoksiin. Kyseessä on tulkintamme mukaan työsopimuslaissa tarkoitettu riippuvuussuhde lakkojen ja niiden johdosta ilman työtä jääneiden työntekijöiden työehtojen välillä. Työnantajalla ei tällöin ole velvollisuutta maksaa palkkaa lakkojen vuoksi ilman työtä jääneille työntekijöille.”
Minä päätän oman kirjoitukseni lainaamalla tänne sen, kuinka Seppo Koskinen päätti kirjoituksensa EVA:n julkaisussa: ”Olisi selkeintä, jos säädettäisiin, että työtaistelun tulisi kohdistua työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittavissa oleviin asioihin eli niin sanottuihin eturiitoihin. Jos poliittisten lakkojen kieltämistä kokonaan pidetään liian pitkälle menevänä, voitaisiin ainakin todeta, että sallittu poliittinen työtaistelu voi olla vain lyhytaikainen mielipiteenilmaisu. Lyhytaikaisuuden mittarina voisi olla esimerkiksi yksi tunti.”
Jää nähtäväksi kaatuuko AY-liikkeitä, hallitus, työnantajayrityksiä vaiko peräti Suomen talous. Jos hallitus joutuisi päätymään velanottamisen kasvattamiseen, silloin opposition tavoitteet toteutuisivat.
Tavallinen suomalainen veronmaksaja on kuitenkin tässä kaikessa loppujen lopuksi maksumiehenä.
Liitteenä oikeustieteen tohtori, valtiotieteen kandidaatti Seppo Koskisen analyysi: ”Protestin rajat”
Jos vaikuttavuutta ei voi hakea relevanttina, vastavoimien tilaa ei ole kuten todellisuus vastavoimilta vaatii.
Yksittäiset asiat lakkojen kautta, ovat suhteettomia, ja tilana suoraan sairaan oloisesti ilmeneviä, ja huonosti puolustettavia jokaiselle.
Kannattaa kysyä suoraa, tarvitaanko lakkoja ja mikä on sopiva vastavoiman ilmentäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa että on vielä vaikuttavia toimialoja ja heidän työntekijöittensä voimakkaita liittojaan, jotka pysyvät haastamaan jättipalkkaiset, öykkäri-vuorineuvksetkin ja heidän firmansa!
– Nämä ”isänmaalliset” bossit kun perinteisesti käskyttävät ja pompottavat viimekädessä valtiojohtoakin.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Pajunen, hienoa, että Suomessa järjestetään töitä, sekä että meillä on ammattinsa osaavia taitavia duunareita.
Hienoa, että on isoja yrityksiäkin sekä isoja tehtaita.
Siitä en pidä, jos alkaa tehdaspako ulkomaille.
Ilmoita asiaton viesti