Populismista feministin Smart casual´iin

Maalaisliiton kansanedustaja, suomalainen maanviljelijä Karl Gustaf (Kalle Kustaa, K. K.) Pykälä (9.12.1864 Nastola – 2.10.1915 Muolaa) vaikutti kansanedustajana 1907–1915, ja edusti Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä.

Pykälällä oli kansanedustajana luottamustehtäviä:
– Laki- ja talousvaliokunnassa
– Pankkivaliokunnassa
– Rautatievaliokunnassa, ja
– Virkamiesasiainvaliokunnassa.

Pykälä tuli tunnetuksi siitä, että hän arvosteli yhteiskunnan epäkohtia ja vallanpitäjiä.

Tunnollinen vaikuttaja Pykälä kuoli salamurhan uhrina 2.10.1915, kun hänet ammuttiin ikkunan läpi kotitalonsa saunaan. Pykälän murhan tutkimuksissa selvisi murhan motiiviksi kosto siitä, että hän oli oikeudessa paljastanut väärän valan vannoneen todistajan.

Toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen on julkaissut tutkijatohtori Yannick Lahden kanssa kirjan nimeltä ”Populismin anatomia” (Into). Kirjaa sanotaan tietokirjan muotoiseksi ruumiinavaukseksi aikaamme leimaavaan poliittiseen ilmiöön (HS 13.4).

Mörttisen mukaan populismi lähti Suomessa liikkeelle pienviljelijöiden ahdistuksesta.

Juuri perustettu maalaisliitto sai heti ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 yhdeksän (9) kansanedustajaa. Heistä näkyvin, kuuluvin ja seuratuin oli sanavalmis vastakkainasettelija Kalle Kustaa Pykälä. Hänen juttunsa paitsi naurattivat kuulijoita, myös istuttivat äänestäjiin iskulauseita.
”Herroja pittää aina eppäillä”, on Pykälältä peräisin.

Eduskunnan pukeutumissääntöä täsmennettiin jo Pykälän aikana, kun Pykälä tuli erääseen eduskunnan täysistuntoon avojaloin.

Tämän päivän kansanedustajan pukeutumisohjeena on ”smart casual”. Pukeutumisessa se tarkoittaa rentoa, mutta kuitenkin hieman arkiasua tilanteen ja paikan huomioon ottavaa juhlavampaa asua, joka on siistiä ja edustavaa työpaikkapukeutumista. Pukeutumisessa tulee välttää kantaaottavien vaatteiden käyttämistä.

Naisella tällaista edustaa jakkupuku, mekko, sekä hame tai siistit housut yhdistettynä esimerkiksi laadukkaaseen ohueen neuleeseen. Ajan trendit on kuitenkin hyvä huomioida, eikä jakkupuvunkaan tarvitse näyttää tylsältä. Olkaimeton asu ei virkatehtävissä ole sovelias. (Iltalehti 5.9.).

Politiikan tutkija Hanna Wassin asuvalinta ei osunut kohdalleen A-studiossa 3.4. Hänen pukeutumista pidettiin hyvän maun ylittävänä, koska hän esiintyi olkapää paljaana. ”Lauantaina hankittu mekko oli ensimmäistä kertaa ylläni, enkä huomannut suoran lähetyksen tuoksinassa, että sen toinen hiha valahti alas.” Wass kirjoitti Instagramissa, ja lupasi ottaa opikseen.

Kansalla on vielä hyvin muistissa vihreiden eduskuntaryhmän johtaja kansanedustaja Jenni Pitkon ”T-paitagate” lokakuussa 2020.
Pitko piti eduskunnan kyselytunnilla yllään T-paitaa, jossa oli teksti ”The future is feminist” – joka tarkoittaa: ”Tulevaisuus on feministien.”

”En tiennyt Future is feminist -paidan olevan eduskunnan tapojen vastainen. Minulla on ollut kyseinen paita jo pitkään ja halusin tänään pitää sitä Pride-viikon kunniaksi” selitteli Pitko puhemies Antti Rinteelle, joka soitti vasta MTV uutisten herättämänä kyselytunnin jälkeen pukukoodiasiasta Pitkolle.

Pukeutumissääntöjen noudattaminen on kansan arvostamista. Pukeutumisen ylilyönnillä voidaan antaa signaali, että juuri kansaa aliarvioidaan.
Edit 6.9. klo 19.17: Pääosa vihreiden miesoletetuista taisi kaikota feministisestä tulevaisuudesta eduskuntavaaleissa 2023 (edit päättyi)

Tulevaisuus on Suomessa yhteinen, siitä kansanedustajiemme tulee pitää huoli – pukeutumisellakin.

Alkuperäinen otsikko 5.9 oli ”Populismista Smart casual’iin”

Otsikko korjattu 6.9. Klo 19.17 ”Populismista feministin Smart casual’iin”

Kuva: Kuvakaappaus Eduskunnan videolähetyksestä