Suomen itsenäistymisen taustaa

Suomen itsenäistymisvuosi 1917oli monen historiallisen tapahtuman vuosi. Tärkeimpiä niistä olivat Suomen eduskunnan kokoontuminen keväällä ja Venäjän Lokakuun vallankumous syksyllä, joka synnytti uuden Neuvosto-Venäjän hallituksen. Nyt oli olemassa kaksi virallista osapuolta, jotka saattoivat viedä maaliin Suomen itsenäisyyspyrkimykset.

Autonomisen Suomen eduskunta kokoontui keväällä 1917 usean vuoden tauon jälkeen. Syynä oli Venäjän helmikuun vallankumous ja tsaarin sekä keisarivallan kukistuminen. Venäjällä valtaan nousi porvarillinen väliaikainen hallitus, jonka puoleen Suomen porvaristo kääntyi useasti etujensa ajamiseksi.

Huhtikuussa 1917 kokoontuneen eduskunnan vaalikausi päättyi jo saman vuoden lokakuussa vain alle seitsemän kuukauden jälkeen, kun Suomen porvaristo vetosi Venäjän väliaikaiseen pääministeriin Kerenskiin eduskunnan hajottamiseksi.

Hajotetun eduskunnan vaalit oli järjestetty jo edellisvuoden heinäkuussa, mutta kun sosiaalidemokraatit saivat eduskuntaan yksinkertaisen enemmistön 103 kansanedustajalla, sitä ei haluttu kutsua koolle ajallaan kuin pakon edessä.

Valtalait ja eduskunnan hajottaminen

Eduskunnan puhemiehenä toimi 1917 huhtikuusta lokakuuhun Kullervo Manner, joka oli myös Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja.

Mannerin johtama työväenenemmistöinen eduskunta hyväksyi heinäkuussa 1917 edistykselliset Valtalait. Niiden mukaan korkein valta Suomessa siirrettiin eduskunnalle ja maa julistettiin Venäjän väliaikaisesta hallituksesta riippumattomaksi lukuunottamatta ulkopoliittisia ja sotilaallisia asioita.

Valtalakien hyväksyminen oli Suomen itsenäisyyden tosiasiallinen alkusysäys ja todellinen syy eduskunnan hajottamiselle.

Kullervo Manner johti 1917 marraskuussa myös valtuuskuntaa, joka esitti Neuvosto-Venäjän hallitukselle, Leninille ja bolshevikkipuolueelle Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Manner nousi myöhemmin Suomen työväenvallankumouksen johtoon ja oli perustamassa 1918 syksyllä Suomen kommunistista liikettä.

Venäjän Lokakuun vallankumous – onnenpotku Suomelle

On historiallinen tosiasia, että ilman ensimmäisen maailmansodan tapahtumia ja Venäjän Lokakuun vallankumousta Suomen lopullinen itsenäistyminen ei olisi ollut mahdollista.

Kun tsaarin Venäjä kenraaleineen oli sotinut itsensä umpikujaan ja orjuutettu kansa näki pahenevaa nälkää, oli vain ajan kysymys kun vallankumous vyöryisi halki koko laajan Venäjän maan. Näin tapahtui marraskuun 7. päivänä 1917.

Uuden Neuvosto-Venäjän sosialistisen hallituksen johtoon nousi bolshevikkipuolue. Sen ohjelmassa oli määritelty kansallisuuskysymys tavalla, joka mahdollisti kansojen itsemääräämisoikeuden. Tähän perustui myös se tilaisuus Pietarin Smolnassa, missä L.I.Lenin, J.V.Stalin ja muut paikalla olleet bolshevikkihallituksen jäsenet allekirjoittivat Suomen itsenäisyysasiakirjan ja ojensivat sen Suomen senaatin puheenjohtajalle P.E.Svinhufvudille.

Kirjoittamani artikkeli on julkaistu aikaisemmin 22.11.2019 Työkansan Sanomissa.

RaunoLintunen

Yrittäjä, Työkansan Sanomien päätoimittaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu