Yli 18-v. omaishoitajien päätöksiä jatketaan Hgissä kohukriteerien pohjalta

Viime kuussa uutisoitiin näyttävästi miten Helsingin sote-lautakunta jäädytti alle 18-vuotiaiden omaishoidon päätökset. Turuilla ja toreilla kiertäessä allekirjoittaneen korviin on kuitenkin kiirinyt, että Helsingissä jatketaan edelleen yli 18-vuotiaiden omaishoidon päätöksiä uusien kriteerien turvin.  Mitä ihmettä?! Juuri olemme viime kuukaudet saaneet lehdistä lukea uusien kriteerien olevan vähintäänkin kyseenalaiset, koska niissä on monien mielestä otettu tukea alentavina seikkoina huomioon mm. hoidettavan koulun käyntiä, omaishoitajan työssäkäyntiä ja hoidettavan päivätoimintaa. Myöskään hoidettavan avuntarvetta lisäävinä seikkoina ei olla otettu huomioon hoidettavan aistivammoja, esimerkiksi näkö-, kuulo-, ja/tai puhevammaa. Monenlaisia muitakin puutteita on löydetty ja ensimmäisen kantelunkin oikeusasiamiehelle ovat toimittaneet omaishoitajia ja vammaisia lapsia edustavat järjestöt. Eli lasten osalta omaishoitajien hätähuuto kuultiin, mutta entäs sitten aikuiset?

Yhdenvertaisuuslaki lähtee siitä, että kaikki ihmiset ovat lain edessä samanarvoiset. On yleisen oikeustajun vastaista jäädyttää vain alle 18-vuotiaiden osalta omaishoidon päätökset, mutta jatkaa niitä yli 18-vuotiaiden osalta. Varsinkin, kun päätösten pohjana käytetyissä kriteereissä havaittiin valuvikoja. Sote-lautakunta tekikin siis puoliksi oikein, kun jäädytti lasten osalta uudet päätökset. Suurin osa omaishoitajista ja heidän hoidettavista ovat kuitenkin yli 18-vuotiaita. Heidän osalta uusia päätöksiä jatketaan huolimatta älämölöstä, jonka uudet kriteerit ovat aikaansaaneet. On vähintäänkin arveluttavaa jatkaa päätösten tekemistä tilanteessa, jossa ne ovat jo synnyttäneet yleisen epävarmuuden tilan, useita muutoksenhakuja ja jo yhden kantelun oikeusasiamiehelle. 

Omaishoito-keskustelussa ja sen aikaansaamassa päätöksenteossa nähdään julkisuuden vaikutus päätöksentekoon. Kun julkisuudessa keskusteltiin ainoastaan alle 18-vuotiaista, niin päätös tehtiin ainoastaan alle 18-vuotiaista. Näin ei saisi olla, että oikeutta jaetaan asian saaman julkisuuden  pohjalta. 

Itse veljeni omaishoitajana olen sitä mieltä, että päätökset myös yli 18-vuotiaiden osalta tulisi jäädyttää, varsinkin, jos ne ovat tuomassa leikkauksia omaishoitajien asemaan. Muuten tulemme näkemään Helsingissä loppuvuodesta ennennäkemättömän tulvan muutoksenhakuja omaishoidon asiassa. Jokainen muutoksenhaku ja sen jälkeinen hallinto-oikeusprosessi on inhimillinen riski ja koetus niin omaishoidettavalle kuin myös hänen läheiselleen. Ohjeistukset, joiden nojalla päätöksiä tehdään tuhansille ihmisille pitäisi ensin huolellisesti tutkia ja saattaa poliittiseen päätöksentekoon ennen niiden toimeenpanoa. Nykytilanne, jossa hutkitaan sinne tänne ja sitten vasta mietitään inhimillisiä seurauksia, on vähintäänkin kyseenalaista. Myös ainoastaan mediajulkisuuden kautta toteutunut oikeudenmukaisuus tulisi kyseenalaistaa – tarvitseeko kohta jokaisen omaishoitajan ja hänen hoidettavansa tulla julkisuuteen saadakseen oikeutta?! 

Hoidettavan avun tarve ja hoidon sitovuus sekä vaativuus tulisi olla ratkaiseva tekijä omaishoidon tukea määriteltäessä – ei hoidettavan ikä. Vastakkainasettelu alle- ja yli 18-vuotiaiden omaishoitajien osalta tulisi lopettaa. Siksi sote-lautakunnan tulisi jäädyttää päätökset myös yli 18-vuotiaiden osalta.

Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit yli 18-vuotiaille: http://www.hel.fi/static/sote/omaishoito/vamty/kriteerit-yli-18-vuotiaat.pdf

Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit alle 18-vuotiaille: http://www.hel.fi/static/sote/omaishoito/vamty/kriteerit-lapset.pdf