Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja helsinkiläisille – Malmin lentokenttä säilytettävä!
Taloyhtiölainat pidettävä verovähennyskelpoisina
Vuokra-asumista säätelee ennen kaikkea kysynnän ja tarjonnan laki. Jos tarjontaa ei ole riittävästi, vastataan ongelmaan kaavoittamalla ja rakennuttamalla uusia asuntoja. Ennakkomarkkinoinnissa uusille yksityisrahoitteisille asunnoille pankki vaatii, että 50-60 prosenttia asunnoista on varattu ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Ostaja pääsee varaamaan asunnon pienellä summalla. Jos Suomen hallitus yllättäen päättää poistaa taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden, yksityisten vuokranantajien kiinnostus ostaa uudiskohteita laskee merkittävästi, koska uudiskohteissa taloyhtiölainan osuus on suuri. Tämän seurauksena uudisrakentaminen hidastuu.
Pääkaupunkiseutu kasvaa koko ajan. Yleinen kuvitelma on, että suurien toimijoiden kuten Saton ja Y-säätiön kaltaisten säätiöiden asunnoissa asuminen olisi edullisempaa, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Iso osa vuokra-asunnoista vuokrataan yksityisten vuokranantajien kautta. Moni yksityinen vuokranantaja haluaa pitää vuokransa kohtuullisena ja asuntonsa hyvässä kunnossa, jotta vuokrasuhteet olisivat mahdollisimman pysyviä. Asuntoyhtiön hyväkuntoisuus edellyttää, että taloyhtiön remontit voidaan toteuttaa ajallaan. On tärkeää, että yksityiset vuokranantajat voivat vähentää taloyhtiölainat verotuksessa. Muuten remontit tulevat viivästymään ja talojen kunto heikkenee. Hyvässä kunnossa oleva talo on paitsi sijoittajan myös vuokralaisen etu. Kun verovähennysoikeus säilytetään, myöskään vuokrankorotuspaineet eivät nouse.
Kaupungin vuokra-asunnot pienituloisille, eläkeläisille, vammaisille ja yksinhuoltajille
Puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla ja puolella on oma asunto. Joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin omistamassa asunnossa, ja kaupunki omistaa lähes 64 000 asuntoa, joista merkittävä osa on pienituloisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Ongelmana on, että kaupungin asunnon jakoperusteet ovat hämärän peitossa ja monikaan useita vuosia asuntoa jonottanut ei saa asuntoa. Jakoperusteet verovaroin toteutettuihin asuntoihin pitäisi tuoda päivänvaloon. Kaupungin vuokra-asuntoja tulee tarjota pienituloisille, eläkeläisille, vammaisille ja yksinhuoltajille sekä muille erityisryhmille.
Joustavampi AM-ohjelma
Viime vuoden marraskuussa Helsingin valtuuston päättämä AM-ohjelma ei tue monipuolista ja sekoittunutta asumista Helsingissä, koska jopa 50 prosenttia asuinalueen asunnoista voi olla tuettuja vuokra-asuntoja. Helsinki on tehnyt valtion kanssa MAL-sopimuksen, jonka mukaan 30 prosenttia asunnoista tulisi olla yhteiskunnan tukemia. Tästä 30 prosentista 2/3-osan tulisi olla pitkän korkotuen tai erityisryhmien asuntoja. AM-ohjelma on siis ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa. MAL-sopimusta tiukempi sääntely vaarantaa asuntotuotantotavoitteeseen pääsemisen. ”Jäykkä hallinta- ja rahoitusmuotojen sääntely selittää pitkälle sitä, miksi Helsinki ei päässyt edellisen MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoitteeseen. Yksityiset toimijat olisivat käynnistäneet viime vuosina enemmän vapaarahoitteisia omistus- ja vuokrakohteita, jos hallinta- ja rahoitusmuotosääntelystä olisi joustettu” kerrotaan Suomen Vuokranantajat ry. lausunnossa AM-ohjelmasta.
Vältettävä suuria vuokra-asuntokeskittymiä – Malmin lentokenttä säilytettävä!
Helsinkiin tarvitaan siis lisää monimuotoista ja sekoittunutta asumista, ja siihen tavoitteeseen päästään parhaiten lisäämällä nykyiseen AM-ohjelmaan vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Yksityiset vuokranantajat ovat suuri ja kirjava joukko ihmisiä, joiden omistamat asunnot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, jolloin myös vuokra-asujat asuvat monenlaisissa asunnoissa sekoittuen alueen muuhun väestöön. Asuntotuotantoa suunniteltaessa tulisi välttää suuria vuokra-asuntokeskittymiä, jolloin esimerkiksi Malmin lentokentälle pahimmassa tapauksessa rakennetaan puolet tuettua vuokra-asumista. Malmin lentokentän tapauksessa ongelmia on toki muitakin kuten myrkyllinen maaperä, jonka takia alueen kaavoittamishanke asuinalueeksi tulee tulevan valtuuston kaataa.
Tuetun asumisen asukasvalintojen perusteiden ollessa hämärän peitossa pahimmassa tapauksessa asunnot päätyvät sellaisille henkilöille, jotka eivät muuten välttämättä muuttaisi Helsinkiin tai edes Suomeen. Lisäksi joustamattoman AM-ohjelman vuoksi asuntotuotantotavoitteisiin ei päästä. Tälle kehitykselle on laitettava stoppi. Ainut varma keino varmistaa järkevä asuntopolitiikka ja kohtuuhintainen vuokra-asuminen helsinkiläisille on äänestää Perussuomalaista näissä kuntavaaleissa.
Lähteet:
”https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/Kotikaupunkina-Helsinki/2020/Asumisen_ja_maankayton_ohjelma_2020.pdf”
”https://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/Hsyk/MAL_2020_raportti_251012.pdf”
”https://vuokranantajat.fi/wp-content/uploads/2020/09/Lausunto-Helsingin-AM-ohjelman-luonnoksesta-Suomen-Vuokranantajat.pdf”
”https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-asumisen-ja-maankayton-ohjelmasta-tarkoituksena-nayttaa-pikemminkin-olevan-tuoda-helsinkiin-lisaa-maahanmuuttajia/”
Vuokra-asuntojen tulee tottakai olla kohtuuhintaisia niin Helsingissä kuin muuallakin.
Kohtuuden määritteleminen on hankalaa. Asumiseen liittyen pitäisi asumisen tukijärjestelmäkin uudistaa. Paljon muutakin on tarpeen tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Asumisen kohtuuhintaistamiseen on monia keinoja, tässä oli vain muutama lueteltu, kun lyhyeen blogiin ei kaikkea mahdu. Kohtuuhintainen on todella eri asia eri ihmisille. Olen käsittänyt, että korona-aika on jonkin verran tuota asumisen kysyntää laskenut Helsingissä ja siten yksityisten vuokrat eivät ole juurikaan nyt nousseet.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että Malmin kentälle ei kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voida rakentaa? No en usko minäkään. Ehkä sossu rakentaa sinne ilmaisia asuntoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä jos asumistukea myönnettäisiin vain työssäkäyville, jotka ei tule palkallaan toimeen?
Näin saataisiin työllisyysasteet ylös.
Lisäksi pilvenpiirtäjiä pitäisi rakentaa enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta missä sitten asuisivat esim. vaikeavammaiset, jotka eivät pysty tekemään työtä? En pidä sitä oikeudenmukaisena, että heiltä riistettäisiin asumistuki. Olisi hyvä saada työllisyysastetta ylöspäin. Tähänkin voidaan vaikuttaa lisäämällä uudisrakennustuotantoa. Olen samaa mieltä siitä, että stadissa voidaan rakentaa myös ylöspäin.
Ilmoita asiaton viesti
Myös vammaisille pitää etsiä kuntoutuksen kautta mikä tahansa sopiva työ.
Mutta jos on niin vammainen, ettei pysty tekemään mitään työtä, niin silloin henkilölle on varmaan myönnetty eläke. Eläkeläisille voisi myöntää asumistuen.
Ilmoita asiaton viesti
No samaa mieltä, että vammaisille pitäisi etsiä nykyistä aktiivisemmin töitä ja maksaa oikeaa palkkaa. Sellaisille vammaisille, jotka eivät pysty työntekoon pitää turvata toimeentulo eläkkeellä, joten samaa mieltä, että eläkkeensaajan asumistukeen ei saa koskea.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi me eläkeläiset saamme parempaa asumistukea kuin muut? Onko se oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Oletko varma, että saa parempaa? Laskin tässä erään vaikeavammaisen eläkeläisen asumistukea ja hän olisi saanut yleisenä asumistukena enemmän euroissa asumistukea kuin eläkkeensaajana. Joten ainakaan tässä tapauksessa se ei ollut parempi. Tosin en ole tehnyt mitään tutkimusta asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti olet laskenut väärin. Kirjoitan asiasta huomenna 08:08.
Kai tiedät, että yleinen asumistuki on 80% vuokran omavastuun ylittävästä määrästä ja eläkkeensaajan prosenttiosuus on 85%.
Vuokran pitää tottakai olla kohtuullinen. Kohtuullisen vuokran määrän ylittävään osaan tukea ei saa.
– no toimeentulotukena voi saada tuon ylimenevän osan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se oli oikein laskettu. Yleinen asumistuki voi joissain tilanteissa olla suurempi riippuen ruokakunnan koosta ja muista seikoista johtuen. Täytyypä käydä lukemassa se sinun juttu, kun sen julkaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös ruokakunta tuolloin saa valita. Vai onko tuo säädös muuttunut? (poistunut)
19:34…
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää millaisessa tilanteessa yleinen asumistuki voisi olla suurempi nykysäädöksin, kun neliörajatkin ovat poistuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Malmin kenttä pitää ehdottomasti säilyttää koska monella persulla on oma lentokone. On mukava lähteä lentelemään lähikentältä, lähipalvelut on säilytettävä.
Ilmoita asiaton viesti
Malmin lentokenttä on säilytettävä monista eri syistä. Yksi tärkeimmistä on Malmin lentokenttä alueen luontoarvot. Se on helsinkiläisten tärkeä virkistyspaikka ja sinne on syntynyt 80 vuoden aikana harvinainen niittyalue. Sieltä on löydetty myös uhan-alaisen liito-oravan pesiä sekä äärimmäisen uhanalaista heinäkurppaa. Lisäksi lentokenttä on tärkeä osa pääkaupunkiseudun huoltovarmuutta, joka korostuu etenkin näinä epävarmoina korona-aikoina. Kentän liikenteestä n. 70 % on ollut koulutuslentoja, joten sillä on tärkeä rooli tulevien lentäjien koulutuksessa. Kansainvälisestikin arvostettua kulttuuriperintö lentokenttää voikin verrata Tukholman Bromman lentokenttään, jonka Ruotsin valtiopäivät viisaasti päätti säilyttää. Kuriren-lehti uutisoi v. 2015 “Näyttää siltä, että Bromman lentoasema on pelastettu. Valtiopäivät äänesti liikennevaliokunnan esityksen mukaisesti sen puolesta, että punavihreän hallituksen suunnitelmat sulkea tärkeä lentoasema romutetaan.” Toivon, että myös Suomessa järki voittaisi, ja lentokenttä päätettäisiin säilyttää lentokenttänä, koska sille on ilmiselvä tarve.
Ilmoita asiaton viesti
No Malmin lentokentästä on vännetty peistä. Säilyttäminen olisi hyvä pienkoneiden liikematkojen tekoon esim.
Harrateilmailulle se on liian keskeinen.
Ilmoita asiaton viesti
Sinne mahtuisi niin liikematkoja tekevät pienkoneet, kuin harrasteilmailijat, niin kuin tähänkin asti, vaikka valtaosa lennoista on koulutuslentoja. Malmin lentokentän säilyttäminen olisi hyvä ja ihan mahdollinen, siinä tapauksessa, että uuden valtuuston enemmistö koostuisi henkilöistä, jotka kannattavat sen säilyttämistä.
Ilmoita asiaton viesti