Suomen Nato-hakemus tulee liian kalliiksi – peruutetaan se!

Naton talousvaikutuksista hyvinvointivaltion näkökulmasta on aihe, mistä on puhuttu todella vähän. 30 Nato maan ja jos Suomi ja Ruotsi ikinä hyväksytään, niin 32 Nato-maan Nato-hallintoon, Nato-armeijan ylläpitoon menee 2 % = 5,04 MRD Suomen vuoden 2021 BKT:sta joka ikinen vuosi. Tällä tasolla on 8 Nato-maa puolustusbudjetti ja se on Naton yhteinen tavoite. Suomen puolustusbudjettiin osoitettiin vuodelle 2022 5,1 MRD. Tavallisesti puolustusbudjettimme on noin 3, 2 MRD, mutta hävittäjähankintojen takia se poikkeuksellisesti nostettiin 5,1 MRD. Todennäköistä on, jos Suomi pääsee tai joutuu Nato;n jäseneksi jää puolustusbudjetti pysyvästi korkealle tasolle. Ajatelkaa, joka vuosi me maksaisimme kaksi miljardia enemmän puolustuksestamme kuin tähän asti. Järkyttävää että vasemmistohallitus on tämän siunannut.

Suomen ei pidä olla mukana toisilleen vihamielisten blokkien rakentamisessa ja vahvistamisessa. Suomi on nyt hankkimassa itselleen ongelman Venäjän kanssa. Tämä 78 vuotta kestänyt rauhan tila on ollut hieno saavutus ja vaatinut talvi- ja jatkosodassa noin 100 000 suomalaisen hengen. Takana on pitkän rauhan kausi. Me emme edes osaa välttämättä osata kuvitella, jos suhteemme Venäjän kanssa muuttuisi vihamieliseksi ja alkaisi tulla kiistoja. Me olemme pitäneet itsestään selvänä tätä rauhan tilaa.

Miksi Suomen pitää olla mukana kiistassa, jonka ulkopuolella se voisi hyvin olla? Nyt Suomi aiheuttaa itse itselleen konfliktin Venäjän kanssa, jonka seuraukset ovat arvaamattomat.

Tämä nyt tehty Nato-päätös vaikuttaa monilla tavoin. Esimerkiksi nyt jo nuoret parit eivät uskalla hankkia lapsia, koska yleinen turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Taloudellinen kurjistuminen on jo alkanut monessa eri muodossa. Nato-jäsenyydellä voi olla joitain positiivisia talousvaikutuksia. Yksi niistä on aseteollisuuden kasvu ja ns maariskin pieneneminen Suomessa. Eri asia on, onko aseteollisuuden kasvun kehitys eettisesti kestävällä pohjalla?

Etla on hiljattain arvioinut, että suomalaisilla yrityksillä on ollut 6,5 MRD euron edestä liikevaihtoa Venäjällä, joten kyllä se on hyvin merkittävä määrä. Se on enemmän kuin koko Suomen Venäjän vienti yhteensä. Kyllä se mahdollisesti on ihan iso negatiivinen vaikutus.” Suomen Pankin ennustepäällikon Meri Obstbaumin mukaan. Esimerkkinä vuonna 2021 Venäjä muodosti noin 20 % Nokian Renkaiden liikevaihdosta. Myös Fortumilla on ollut merkittävää liiketoimintaa Venäjällä, jota nyt pakotteet ja poliittiset päättäjät haluaisivat painaa alas. Lukuisat PK-yritykset ovat saaneet isoakin kasvua liiketoiminnalleen itänaapurissa. Kuluttajien luottamus talouteen on romahtanut, ja sekin vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen. Myös energian, maakaasun ja öljytoimitusten mahdollinen katkeaminen Venäjältä romahduttaa yritysten ja kotitalouksien taloudellista toimintakykyä. Suomen Nato-hakemus ja sitä kautta diplomaattisten suhteiden huononominen Venäjään vaikuttaa erittäin negatiivisesti kansantalouteemme ja sen seuraukset voivat olla ennalta-arvaamattomia ja hyvin pitkäkestoisia.  Tästä tilanteesta tulee mieleen eräs vanha sananlasku: ”Ystävyys on kuin kirja. Se palaa hetkessä poroksi, mutta kestää vuosia kirjoittaa.” Tai ”on helpompi tuhota, kuin rakentaa”.

Entä tuo pysyvä noin 2 miljardin lisäys puolustusmäärärahoihin, jotka Nato tuo väistämättä mukanaan. Kuvitellaanpa hetki mitä kaikkea hyvää sillä saataisiin hyvinvointivaltioomme, mitä nyt ei saada?

Kaikille vammaisille henkilökohtainen apu mukaan lukien kehitysvammaiset ja autismikirjon henkilöt hintalappu = 80 miljoonaa euroa

1000 uuden lääkärin kouluttaminen = 200 miljoonaa

Terapiatakuu 35 miljoonaa

Maksuton joukkoliikenne koko pääkaupunkiseudulle 370 miljoonaa

3,9 % eli 100 euron korotus kuukausipalkkaan hoitohenkilöstölle 332 miljoonaa

Ilmaiset reseptilääkkeet koko kansalle 1 miljardi

Tällaista kaikkea hyvää saisi siis 2 miljardilla!

Koska Nato-hakemisesta ei ole järjestetty kansanäänestystä, ja koska Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä vastustavia valtioita on Turkin lisäksi myös Unkari ja Kroatian presidentti, niin hakemus tulisi peruuttaa. Muutenkin itse ajattelen niin, että koska nyt on meneillään Ukrainan sota, niin Nato-hakemusta kannattaisi lykätä. Keskellä kriisiä ei kannata tehdä pysyviä päätöksiä. Pysymällä puolueettomana maana Suomi voisi toimia neutraalina, rauhanvälittäjän roolissa Ukrainan kriisissä ja myös muissa mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Suomella on hyvä ja pitkä perinne rauhanvälitystyöstä maailmalla. Tästä hyvästä maineesta Suomen kannattaisi pitää kiinni.

https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitukset/palkkakiista-vain-karjistyi-sovinnon-sijasta-hoitajajarjestot-ovat-viemassa-ongelman-maan-hallituksen-ratkaistavaksi-2587177/

https://yle.fi/uutiset/3-12264777

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008702911.html

https://tietokayttoon.fi/-/mika-laakkeissa-maksaa-selvitys-laakkeiden-hintaan-vaikuttamisesta-ja-ohjauksesta

https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/nokian-renkaiden-paivitys-ukrainan-sodasta/#9afcb7f1

https://www.svkk.fi/uutishuone/suomen-tavaraviennin-arvo-venajalle-romahti-421prosenttia-maaliskuussa/

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008711828.html

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001631842.html

ReettaAngelvoRiipinen
Perussuomalaiset Helsinki

Vanhusneuvoston jäsen, PS, Kynnyksen hallituksen jäsen, henkilökohtainen avustaja, lähihoitaja ja äiti Helsingistä. Harrastan musiikkia, tanssimista ja bloggaamista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu