Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Sähkö- ja energiatoimista hyötyvien kohdalla tuo otsikko kannattaa muistaa. Kannattaa myös muistella sitä aikaa jolloin Suomessa rakennettiin perustaa nykyisille sähkönsiirtoverkoille. Työ tehtiin mallilla ”Suo kuokka ja Jussi. Tuosta voittoa tavoittelemattomasta Osuuskunta-ajattelusta ei ole tänään jäljellä mitään. Toimintaan saatu piimätehdas on noista ajoista lähtien kelvannut monelle ja kelpaa edelleenkin. Vuosikymmenten saatossa sähköenergiajärjestelmästä on muodostunut eräänlainen niin sanotun ”modernin” nyky-yhteiskunnan kastijärjestelmä. Loppukäyttäjän tappioksi. On etuoikeutettujen ryhmittymät ja tavallinen tuulipukukansa. Se maksaja.

On luottamusmiesjärjestelmät yhtiöiden ja kuntien hallintoelimissä. Järjestelmää suojaa läpinäkyvyydeltä osakeyhtiölaki ja vaitiolovelvollisuus. Nousevat hallintopalkkiot takaavat sen, että suut pysyvät kiinni. Edunvalvojan asemassa ovat sähköyhtiöt itse, paisuvine laajentumispyrkimyksineen. Yhdeltäkään sähköliittymän omistajalta tai s-toimitussopimuksen tehneeltä ei kysytä sitä, haluaako hän alueellansa toimivan monopolisähköyhtiön ostavan osuuden esimerkiksi girgiisialaisesta energiayhtiöstä. Hyötyjinä ovat niin ikään erilaiset piilo- ja veroetuja kuittaavat tahot kuten valtio ja kunnat. Sähkö- ja elektroniikkkateollisuudella on vahva edunvalvonta-asema lobbauksineen. Unohtamatta osingon saajia, vaalijoita ja vaatijoita. Mitään pieniä tekijöitä ei ole myöskään eri viranhaltijajärjestelmät, paisuvine hallintohimmeleineen.

Ajateltaessa laajemmassa merkityksessä valtakunnan runkoverkkoa, edunvalvojien eturintamaan astuvat kotimaisten tahojen lisäksi kansainväliset suuryhtiöt, valtiot ja markkinajuridiikka. Oma mittavia kustannuksia aiheuttava osio on ideologiset aateryhmittymät vaateineen (ilmasto).

Kun nyt puhutaan tekopyhästi monen poliitikon suulla, että nousevaan sähkön siirtohinnoitteluun on puututtava, voitaneen edellä kerrottuun vedoten todeta, että se lienee sula mahdottomuus.

Mitkään edellä mainitut tahot eivät tule lypsylehmästään luopumaan. Valtion taholta odotettavissa onkin pelkkää myötätuntoa ja korkeintaan kosmeettisia nahkapäätöksiä.

Sähköyhtiöiden hallintoneuvostot ovat avainasemassa siinä, millaista strategiaa ja energiapolitiikkaa yhtiö harjoittaa. Jos päätetään, että esim. siirtohinnoittelua on laskettava, keinot kyllä löytyy. Kokonaan eri asia on, toimiiko omistajaohjaus vai ei. Kun monopoliasemassa oleva julkishyödyllinen yhtiö jakaa osinkoja osakeyhtiölain suojaamana taholle, joka ei ole oikeasti sen (osakeyhtiön) toiminnan varsinainen rahoittaja (esim. kunta), syyllistyy se mielestäni jopa perustuslain vastaiseen toimintaan. Ainakin hallintoneuvoston jäsenten tulisi tämä ymmärtää.

Se, että perustellaan osinkojen maksaminen kuntaomistajille kuntatalouden kannattavuuden parantamisella ei voi mitenkään olla oikeutettu peruste osinkojen maksamiselle,
Monopoliasemassa olevan yhtiön toiminta on selkeästi erotettava kunnan toimista ja motiiveista läpinäkyvyyden vuoksi. Osingot, jos niitä maksettaisiinkin, pitäisi maksaa sähköliittymä- ja sähköntoimitus-sopimuksen omistajille/haltijoille.

Kuntavaalit ovat ensi vuonna. Sähköyhtiöiden hallintoneuvostojen ja hallitusten paikat jaetaan ja päätetään vaalitulosten perusteella. Perinteisesti tämä jako on tapahtunut niin sanotusti sammutetuin lyhdyin.

Viime eduskuntavaalien yhteydessä otin kansalaisten edunvalvonnan esille jokaisen tapaamani kansanedustajaehdokkaan kanssa. Kysymys kuului: – Kuinka edunvalvonta järjestetään kuluttajan ja elinkeinoelämän näkökulmasta? Edustavatko valtion, kuntien ja monopoliyhtiöiden hallinnoissa päätöksiä rahan käytöstä tekevät henkilöt kuluttajaa vai yrityksiä ja yrityskonserneja?

Voidaan ehkä väittää, että kansalaisen edunmukainen vaikuttaminen tapahtuu edustuksellisuuden kautta (vaalit) mutta väite on silkkaa valhetta. Edellä kerrotun lisäksi, kansalaisen todellisen edunvalvonnan torppaa jo kaksi pääseikkaa. S-siirtoyhtiöiden monopoliasema ja osakeyhtiölaki.

Sähköenergia on ihmisen ja elinkeinoelämän tärkeä perusoikeus.
Kuinka ja ketkä energiapolitiikkaa ja sitä kautta elinkeinoelämää hoitaa, siihen voidaan vaikuttaa.

Reijo Paunonen

Juvan kunnanvaltuutettu, (kesk)

Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen.

ReijoPaunonen

Yrittäjä, IT-asiantuntija, sähköasentaja. Kaakkois-Suomen kansanedustajaehdokas (Ps) v 2015. Maakuntavaltuutettu Etelä-Savon Ps piirin vt puheenjohtaja 2017 ESSOTE tarkastuslautakunnan jäsen Kunnananvaltuustossa neljättä kautta. Harrastuksia: Metsästys, ilmailu, kirjoittaminen ja musiikki.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu