Mihin käy sivistyksen suunta Suomessa?
Oppimistulokset Suomessa ovat Pisa -testien mukaan heikentyneet jo 15 vuoden ajan. Heikentyminen on ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Koulutetuimpia ovat tällä hetkellä 1978 syntyneet, vaikkakin kehityssuunta on sillä lailla suotuisa, että 1995 jälkeen syntyneiden ennakoidaan aloitettujen yliopisto-opintojen määrän lisäännyttyä yltävän korkeammallekin koulutustasolle. (1, 2017; 2, 2023)
Väkivalta ja levottomuudet kouluissa, mutta myös alle 15-vuotiaiden nuorten väkivaltaiset teot ylipäätään ovat lisääntyneet. (3, 2023; 4, 2023; 5, 2021)
Eriarvoisuus ja segregaatio eli alueellinen ja etninen eriytyminen ja koulushoppailu etenkin suurilla paikkakunnilla lisääntyvät, mutta sitä nähdään esimerkiksi Helsingissä myös koulujen sisällä, kun painotetuille luokille hakeutuu enemmän ns. parempiosaisia oppilaita. (13, 2023; 14, 2022)
Opettajilta vaaditaan entistä enemmän, kun taustoiltaan, oppimiskyvyiltään (ja -haluiltaan) sekä etenkin käyttäytymiseltään ja oman toimintansa hallinnalta monen tasoiset oppilaat inkluusion myötä ovat samassa ryhmässä. Opettaminen on nykyään paljon muutakin kuin oppiaineisiin liittyvien sivistyksellisten tietojen ja taitojen opettamista, usein se on sosiaalisen elämän perustaitojen ja käyttäytymisen perussääntöjen opettamista lapsille ja nuorille. Lisäksi siihen sisältyy yhteistyötä oppilaiden huoltajien ja koulun tukiverkoston toimijoiden kanssa. Työn kuormittavuus on kasvanut. (9, 2020; 10, 2022; 11, 2022) Opettajien työhyvinvointi on heikentynyt, ja moni opettaja harkitsee alanvaihtoa (8, 2022).
Mistä tämä kaikki kertoo?
Myönnän olevani dinosaurusten ajalta. Olen käynyt kouluni aikana, jolloin aluksi käytiin 4 luokkaa kansakoulua, josta sitten siirryttiin joko keskikouluun, mikä käsitti 5-luokkaisen oppikoulun ja 3-vuotisen lukion, tai jatkettiin kansalaiskouluun. Oppikouluun pääsi kansakoulusta joko todistuksella, jos arvosanat olivat riittävän hyvät, tai vaihtoehtoisesti pyrkimällä, jolloin piti käydä läpi pääsykokeet matematiikassa ja äidinkielessä. Oppikouluun saattoi siirtyä myös käytyään 5 tai 6 luokkaa kansakoulua ennen oppikouluun siirtymistä. Oppikoulussa oli lukukausimaksut, kirjat piti ostaa itse ja ruokailukin oli maksullista, tämä karsi tietysti joukosta myös niitä, joilla ei oppikouluun ollut taloudellisia edellytyksiä. Järjestelmä karsi oppilaita tehokkaasti jo 4. luokan jälkeen, kun nykyään karsinta tapahtuu vasta peruskoulun ysiluokan jälkeen.
Luokat oppikouluissa olivat suuria, jopa yli 40 oppilasta luokalla. Järjestyshäiriöitä oli suuresta luokkakoosta huolimatta huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Harvallapa tuli mieleenkään haistatella opettajille. Nykyisin ei voi oppilasta edes luokasta poistaa, kun menevät sabotoimaan koulurakennusta tai opettajien autoja tai häiriköimään muiden tunteja. Koulusta erottaminenkaan ei taida tulla kyseeseen. Oppilaalla kun on oikeus opetukseen omista rajoitteistaan huolimatta.
Olen tehnyt lyhempiä ja pidempiä opettajan sijaisuuksia eri kouluissa vuodesta 2009, peruskoulun 2.-9. luokilla. Henkilökohtaisen kokemusteni perusteella voin todeta, että opettaminen on joskus mukavaakin, mutta vakituista opettajan pestiä en edes harkitsisi. Minua ei ihmetytä, että iso osa opettajista harkitsee alan vaihtoa. Opettaja on nykyisellään yläkoulunkin puolella paitsi uusien tiedollisten taitojen pariin opastaja myös samaan aikaan ’pikkuapinoiden’ päivähoitaja, vartija, erotuomari, kouluavustaja, järjestäjä, siivooja ja peruskäyttäytymistapojen opettaja ja kasvattaja. Minne on kadonnut vanhemmuus? Mikä on vanhempien rooli ja osuus asennekasvatuksessa, kun kotoakin saattaa opettajalle tulla viesti, että ’ketä se minun lapseni kännykänkäyttö tunnilla häiritsee, sinuako?’
Ketä nykyisin palvelee inkluusio peruskoulussa? Onko tarkoituksenmukaista ympätä samaan luokkaan monentasoiset oppijat kera erilaisten käytös- ja oppimisasenneongelmaisten? Jos ja kun opettajan ajasta iso osa tunnilla menee järjestyksenpitoon muutaman oppilaan tähden, on se aina pois muilta oppilailta. Tutkimusten mukaan taidoiltaan heikommat oppilaat hyötyvät ollessaan samassa ryhmässä parempien kanssa, mutta kärsivätkö lahjakkaammat siitä, että eteneminen on hitaampaa? Näistä asioista olen koulussakin keskustelua käynyt, sekä opettajien että oppilaiden kanssa.
Luokkien koot ovat pienempiä kuin ennen oppikouluissa, yhtään yli 40 oppilaan luokkaa en ole peruskoulussa tavannut. Silti käydään keskustelua liian suurista luokista. Itse toivoisin enemmän keskustelua luokkien kokoonpanoista ja resurssien suuntaamisesta niille, jotka sitä enemmän tarvitsevat. Osa oppilaista oppisi paremmin suuremmissakin luokissa, jos levottomia järjestyshäiriöitä aiheuttavia oppilaita olisi luokassa vähemmän
Sijaisuuksia tehden voi onneksi valita työnsä. Sijaisuuksia kun aina riittää. Voin ihan rehellisesti sanoa, että kyllä – minäkin harrastan koulushoppailua. Kuten eräs jo eläköitynyt sijaisuuksia päiväkotiin vielä tekevä lastentarhanopettajakin haastattelussa sanoi: työ on mukavaa, kun sitä voi tehdä harrastuspohjalta sen verran kuin haluaa, silloin kuin haluaa ja siellä missä haluaa.
1. Kirjavainen, Tanja, Pulkkinen, Jonna. Pisa-tulokset heikentyneet huippuvuosista, 2017. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavainenpulkkinen.pdf
2. OKM. Sivistyskatsaus, 2023. https://okm.fi/-/sivistyskatsaus-kuvaa-suomen-koulutus-ja-kulttuurisektorin-kehitysta-viime-vuosikymmenien-ajalta-nykypaivaan
3. Milla Palkoaho. Puukkohippaa, HS 14.2.2023 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009391397.html
4. Riikka Nyman. Väkivalta ja sen uhka koskee yli puolta opettajista, IL 17.2.2023 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/be6dad3a-8933-4d7e-bd75-d9d5172b3909
5. Yrjö Hjelt. Alle 15-vuotiaiden väkivalta lisääntynyt huomattavasti, Yle, 7.12.2021 https://yle.fi/a/3-12217116
6. Pihla Loula. Oppimistulokset romahtavat eikä kukaan tunnu tietävän miksi. HS, 12,1,2023. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009322569.html
7. Antti Halonen. 10 syytä: näin Suomen Pisa-tulokset romahtivat, IL 27.11.2022 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c04dca49-f242-495e-9b84-6353cd9896b8
8. Työterveyslaitos. Opettajat muuttuvassa koulumaailmassa, 2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143804/TTL_978-952-261-994-5.pdf?sequence=5&isAllowed=y
9. OAJ ry. Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa, 2021. https://www.sttinfo.fi/tiedote/dramaattinen-muutos-jo-kuusi-kymmenesta-opettajasta-harkitsee-alanvaihtoa?publisherId=69817356&releaseId=69920059
10. Kastehelmi Saarni & Roosa-Mari Kallioniemi. Mikä kuormittaa opettajaa, opinnäytetyö 2020. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/149204/opinn%C3%83%C2%A4ytety%C3%83%C2%B6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
11. Eero Rintala. Opettajien työkuormitus, pro gradu, 2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/343427/Rintala_Eero_tutkielma_2022.pdf?sequence=3
12. Risto Degerman. Opettajan työssä opettaminen on nykyisin vain osa työtä. Yle, 31.8.2022 https://yle.fi/a/3-12602420
13. Jani Nivala, Kaarlo Kulmanen, Ulla Malminen, Rosa Lehtokari. Rehtorit ja vanhemmat haluavat lisää painotetun oppimisen luokkia. Yle, 16.2.2023. https://yle.fi/a/74-20018282
14. Elina Jämsen, Henri Forss. Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä. Yle 3.10.2022. https://yle.fi/a/3-12638287
Päivä on tehnyt kierroksensa ja nyt palataan aikaan jolloin oli kerjäläisiä, leipäjonoja ja lapset eivät opi enää lukemaan eikä laskemaan.
Jotenkin aika naurettavaa jos oppikoulu/kansalaiskoulujärjestelmä piti purkaa sen takia kun oppikoulu oli maksullinen. Helpompaa olisi ollut muuttaa oppikoulu maksuttomaksi. Syyt muutokset oli toisaalla, DDR:n olojen tavoittelussa.
Jos 40 oppilasta luokalla tuntuu paljolta niin nykyään äidinkielen ja matematiikan opetuksessa luokat yhdistetään joten oppilaita on paljon enemmän. Kukaan ei opi mitään mutta se kai on tarkoituskin.
Ilmoita asiaton viesti
Minun opetuskokemukseni ovat pienten kuntien kouluista ja luokkamuotoisesta opetuksesta. Pk-seudulla ja suurissa kunnissa ongelmia ja häiriötekijöitä on varmasti enemmän. Avoimet oppimisympäristöt ja opetusryhmien yhdistämiset tuovat vielä mukaan oman haasteensa.
Ilmoita asiaton viesti
Asiallinen kirjoitus ja huomiot koulusta ovat pitkälti samoja kuin itselläni.
Moni harkitsee vaihtamista toisiin töihin, mutta niitä ei nyt kovin paljon ole tarjolla ainakaan samalla palkalla. Eikä opettajuus ole meriitti nykyään työmarkkinoilla .
Uskon hallitsevani opettamani aineet ihan jo pitkähkön kokemuksen perusteella ja tuntien valmistelu ei kuormita erityisesti. Kuormitus tulee kaikesta muusta, mikä nykyään kuuluu työhön ja josta kirjoitat. Ne vievät tavattomasti aikaa ja huomiota ja ovat siten osin esteenä opetukselle. En ehdi tukea heikompia oppilaita siten kun haluaisin tai lahjakkaat ja motivoituneet pitkästyvät. Oppilaiden väliset tiedolliset ja taidolliset erot ovat valtaisat. Joku ei oikeasti ole yläkoulussa luku- eikä kirjoitustaitoinen, toinen kirjoittaa sivukaupalla hienoa tekstiä ja lukee tiiliskiven paksuisia kirjoja. Joku ei tiedä, missä on USA, joku haluaa keskustella etelävaltioiden kenraaleista….
Ilmoita asiaton viesti
Tuo hajonta kertoo toisaalta yksilöllisyydestä, oli elämäntilannetta, genomityyppistä, jne.
Onkohan todellisuus sitten tällaisena, millä tavoin huomioitu, tai opettajan kannalta huomioitavissa, tai vielä paremmin: yritettävissä hahmottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Samoja havaintoja. Osa ysiluokkalaisista ei hallitse edes taitoja, joita edellytetään jo seitsemäsluokkalaisilta ja jotka on jo alakoulun puolella opetettu.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheesta tulee mieleen tämä, varsin ”osallistuttava” b-kirjoitus: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timo-sotikoff/jos-haluat-muutosta-aanesta-muutosta/
Kuin kutsuisi muutokseen.
Käytännössä taitaa liittyä hajoittamiseen, siis hajoamiseen tuottamuksellisesti. Erikoistumisia marginaalisempiin muuten tarvitaan paljon.
Kun joku ottanut vientipaikkaa, tulisi ehkä paremmin painottaa sitä, että myös hoitaa asiansa. Jos tällaista ei ole, melkein tehtävä asiat itse, ja haettava tila.
Tarkoittaisi pientä vähennystä sille sektorille, jota pidetään nyt tärkeänä.
Jos seurauksena olisi diktatuurisempien valtaannousu, ehkä se menisi demokratiapohjalta. Ovatko nämä näin omituisesti meneviä?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan rehellisesti kysyn, ymmärrätkö itse sitä, mitä kirjoitat? Minulla ei tietääkseni ole mitään ongelmia ymmärtää lukemaani, mutta tuostakaan kommentista en tajua muuta kuin ensimmäisen kappaleen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näistä Myllärisen kirjoituksista ota kukaan muukaan selvää…
Ilmoita asiaton viesti
Eipä kai. Joskus olen miettinyt, että mahtaako sekavien kommenttien kirjoittelu olla ihan tarkoituksellista.
Ilmoita asiaton viesti
Kuhan availin, mukaantulon mahdollisuuksia.
BTW
Ei kaikki kirjoitukseni sentään tuota noin lennokkaasti ole, vaikka en tarkoita, etteikö osan sopisi hyvinkin olla.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan rehellisesti kysyn, ymmärrätkö itse sitä, mitä kirjoitat?
Itse asiassa, puhut asiaa. Toisaalta, aivan kuin olisit tehnyt löydöksen, ja tajuan tämän paljon myöhemmin, ts mitä on tullut tehtyä, vaikkei välttämättä kovin erikoista, ja toisaalta ehkä. En ota alustavasti mitään kantaa, koska joskus se on lähinnä typerää.
Kun joskus kritisoinut äänestämistä, todellisuuden mittaisia käytäntöjä alittavana, vaikka en tarkoita, etteikö olisi joskus paikka, jossa tämä olisi täysin sopivaa…
Uutta oli kritisoida äänestämisen painotusta tavoitteessa, joka liittyi enemmän omaan ajattelutapani tukemiseen, ja lasken itseni tosiaan marginaaliin, halusin tai en, tai toivoin tai en. On tästä toki joskus mainittu, muualtakin, oli m-sektorillisuus mitä oli. En ota kantaa.
Tuota tapahtumaa kun ajattelee noin, niin lipsahti kyllä, mutta linjakkuus, ja tosiaan vähän uudessa kohtaa. En tarkoita, että äänestyskäyttäytyminen olisi sitä, johon on asettaa vahvaa tiedostamista, tai edes jotain vakuuttavan oloista analyysiä, tai sellaisen yrittämistä, siis riittävänä.
Voi sanoa, että massavoimaan kun vie haettavaksi jotain marginaalia… takkiin tulee, että turpa soi. Ei nyt kovin hassu päätelmä, tosin tuloslaskelmien ja odotusten kautta en lähtenyt viittaamaan suljettuun blogiesitykseen aiheineen.
Marginaalilla, kunnon enemmistöltä selkään. Noin kun sanoo, hajoitusennuste käy entistä ilmeisemmäksi, vaikka samalla mainittava, että toteutumakirjo on se, minkä arvelemiseenkaan eri rahkeet riitä.
Rankin extremismi… sanotaan vaikka siinä lennokkaassa kommentissani oli kuitenkin täystyrmäys sille linjalle, jota olen osannut jo alkaa hehkuttamaan, ts kyse demokratiasta, jota ajatellut toimintani jonkin verran kuvastavan, itse tätä tajuamatta kuin vasta myöhemmin.
Jos olisi kannatettavaa ainoana uskonnollisen momementin kautta otettavana… pitääkö sekin heittää arveluttavaksi, ihan noin vain. Ehkä juuri ihan noin vain, koska isompaa ei ole tähän ollut laittaa.
Vähän erikoinen tapahtuma, ja kiitti viittauksesta.
Jos edes verbaalitasolla osaa uudistua… niin voisi sanoa, että on rajoittunut. Toisaalta jos jopa noin… on ongelmakas, vähän toisella tapaa. Jälkimmäistä veikkaisin toteutuneeksi, tosin en lähtisi nyt ajattelemaan, että mitä siitä kannattaisi tulkita. Jätetään jotain tulevaisuuteenkin….
BTW
Mitä sivistyneisyyden aiheeseen tulee… ehkä heräsin överiksi tässä kohden sen takia, että sivistys tosiaan helposti viittaa kuolleeseen. Voisin viitata tässä periasetelmaan, jossa erottuu todellisuustajuinen jenkkiliberalismi sen suhteen, mitä ovat traditiot. Kummatkin tärkeitä, mutta pahasti mennään riekaleina, eikä koske vain sitä mannerta. Mitähän olisi kirjoittanut päinvastaisessa jenkkihehkutuksellisuuden yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti