Björn Wahlroosin syytös Aku Alasen vakoiluehdotuksesta (Neuvostoliiton hyväksi) – kunnianloukkaus vai ei?

mietiskelevät nallet

Nalle Wahlroos väittää muistelmateoksessaan Eräänlaiset päiväkirjat 1952–1992 (Otava, 2021), että Aku Alanen* pyysi häntä vakoilemaan kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Bror Wahlroosin papereita.
IL 14.10.

Rankka lausunto, jonka Aku Alanen MTVUutisten mukaan kiistää. Wahlroos esittää kovan väitteen myös toimittaja Leif Salménista.

Alasella kaiketi olisi maineensa puolustamiseksi tässä asiassa jopa oikeudellisen harkinnan paikka (kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista).

Voisiko Wahlroosin muistikuva vuodelta 1973 olla virheellinen, ja olisiko vakoiluun yllyttävän puhelun takana voinut ollakin esimerkiksi toimittaja Salmén, tai vaikkapa Jaakko Laakso? Toimittaja ym. Laaksohan tunnetaan moitteettoman toimintansa lisäksi myös joskus epäilyksiäkin herättäneistä itäyhteyksistään

WAHLROOSIN MUKAAN Alanen pyysi häntä vuotamaan isänsä, kauppa- ja teollisuusministeriön vaikutusvaltaisen kansliapäällikön Bror Wahlroosin työpapereita.

Wahlroos: Hän meni suoraan asiaan: ”Isälläsi on varmaan paljon papereita kotonaan. Meille voisi olla suureksi avuksi, jos voisit joskus vilkaista niitä. Ei mitään erikoista, mutta jos siellä on jotakin talouspolitiikkaa tai kauppaa koskevaa, niin siitä voisi varmaan olla liikkeelle hyötyä.” Monella taistolaisaktiivilla oli 1970-luvulla likeisiä yhteyksiä Neuvostoliiton suurlähetystöön, ja Wahlroos arvelee, että puhelun taustalla on voinut olla Tehtaankadun pyyntö.

Vuosikymmeniä sitten politiikan jättänyt Aku Alanen sanoo MTV Uutisille, että Wahlroosin väite puhelusta ei pidä paikkaansa. Alanen sanoo, ettei ole soittanut kuvattua puhelua Wahlroosille. Alanen ei halua ottaa minkäänlaista kantaa siihen, olisiko joku muu voinut esittää Wahlroosille pyynnön vuotaa isänsä papereita.
MTVUutiset

MUTTA: Uskoako Nallea vai Alasta, molemmat entisiä taistolaisia? Voisiko molempien muisti vähän jo valikoida? Takinkääntäjät eivät ehkä yleensäkään muista kaikkia omia edesottamuksiaan eivätkä puoliksikääntäjät tovereidensakaan, ja niitä häpeävät ja katkeroituneet saattavat keksiä jopa pahempia syntejä toisten piikkiin. Olisiko Nallella nyt varaa tällaiseen herjanheittoon noin vaan stetsonista kokonaan tai vähän sinnepäin muistellen? Ihanko vaan kirjansa markkinoinnin höysteeksi välittämättä mitä se ehkä maksaa ehkä syyttömälle vähempivaraiselle osapuolelle?

Kuten muistamme/tiedämme, 1970-luvulla taistolaiskommunisteja ja SNS-kultapossukerholaisia oli ehkä liikepankkeja lukuunottamatta kaikissa suurissa laitoksissamme. Ei siinä kai mitään häpeämistä ja valkopesun tarvetta enää liene kellään sinänsä. Esimerkiksi Yleisradiossa oli stallareita, eikä Leif Salmén ollut ainut. Wahlroos väittää Salménin kyhänneen Suomen vallankumouksellisten opiskelijoiden nimissä Fidel Castrolle 1969 lähetetyn tukisähkeen, mutta tätä yhteisvastuuta Nalle ei yritäkään kieltää.

Leif Salmén oli kyllä änkyrä vielä paljon pidempäänkin. Omakohtainen huomio: Reaganin ja Gorbatshovin vieraillessa Helsingissä 1990 piti joukko taistolaisia Kaivopihalla mielenosoituspuheita ja samalla keräsivät ohikulkevilta kansalaisilta nimikirjoituksia ja iskulauseviestejä ’evästyksiksi’ suurvaltaneuvotteluihin. Lefa puhui täysin 1970-luvun retoriikkaa uhkuen ja punayleisö huusi mukana kuolemaa Lännen militaristeille. Paikalla oli myös pari virolaista nuorta, jotka yrittivät saada kuuluviin viestinsä: Eesti vabaks! Free Estonia! Lefan tukijoukoista lähti salamana paikalle määrätietoinen hiljentäjäkaksikko, joista ainakin toinen löi toista virolaista suoraan naamaan. Yleisö taputti ja hurrasi sankareille, eikä Lefa todellakaan näyttänyt pahastuneen mielipidemoderoinnista. Haluan tässä kohtaa kunnioittaa edesmenneen muistoa uskomalla, ettei hän huomannut tapausta.

Taistolaisten ns. ratavarren ryhmään kuuluivat mm. Jaakko Laakso (nyk. kansanedustaja) ja Aku Alanen (tutkija). – HS

*Nopean googlailun jälkeen voisi alustavasti päätellä, että ko. Aku Alanen on sittemmin työskennellyt Tilastokeskuksessa kulttuurin ja talouden tutkijana – HS. Hän tietänee miten laaditaan tutkintapyyntö epäillystä kunnianloukkauksesta, johon syyllistyneellä on varaa maksaa omat kulunsa.

Tilastokeskus muuten niin ikään YLEn tavoin ei säästynyt 1960-70-lukujen taistolaisbuumista, vaikkeivät sen asiallisen oloiset numeropainotteiset julkaisut olekaan juurikaan julistaneet ulospäin reporadiosta tuttua naapurineljännestuubaa. Kuitenkin senkin uskottavuuden lisäksi on aika ajoin esiintymyt myös yya-ajan kummallisuuksiin viittaavia piirteitä, jopa vielä 2000-luvulla:

HS lokakuussa 2001: ”Jeskanen-Sundström sai pääjohtajan paikan pitkällä kokemuksella ja vasemmistosympatioilla”, ”1970-luvulta hänet muistetaan palavana taistolaisena, joka oli muun muassa perustamassa Tilastokeskuksen ensimmäistä ammattiosastoa”.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu