Ex-tiedustelujohtaja Alafuzoffin rinnassa sykkii kaksipäinen kotka

SAATTAA olla, että kontra-amiraali Georgij Alafuzoffin motiivi tatuoida Venäjän kaksipäinen kotka* lähelle sydäntä samaan tahtiin sykkimään ei ole enempää viaton sotateekkarivitsi kuin emigranttijuuria täysin epäpoliittisesti henkivä intiimi sukuhengen ilmentämäkään. Joka tapauksessa virka-asun rintaan näkyviin kunniamerkkien tasolle Venäjänkotka ei kyllä kohtuuden nimissä istahtaisikaan niinkään luontevasti kuin Kokonainen Suomineito istuisi.

Kyseessä ei liene myöskään mikään lukkarinrakkaudenosoitus Venäjälle valtakuntana, saati syvällistä vakaumusta Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemian 1997-99 vuosikurssivalan lähiulkomaiden maanmiesohjeistusten hyväksymiseen ja lojaaliin sisäistämiseen todistava selvin päin tatuoitu tiedusteluyhteistoiminnan jäsenmerkki.

TATUOINTIKIN kuitenkin saatetaan tuoda vielä esille ensi viikolla alkavassa osin salaisessa oikeudenkäynnissä. Alafuzoffia syytetään hovioikeudessa törkeästä palvelusrikoksesta, koska häneltä löydettiin huomattava määrä salassa pidettävää ja jopa korkeimman turvaluokituksen materiaalia.

” Tapauksen ja siihen liittyvien tietojen luonteen takia oikeudenkäynnissä on poikkeukselliset turvatoimet.
Istunnot järjestetään käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja. Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin on kielletty.
*Opiskeluajoilta Venäjällä on todennäköisesti peräisin myös Alafuzoffin rintaan tatuoitu värikäs Venäjän kaksipäinen kotka, josta useat hänet tuntevat ovat kertoneet STT:lle.
Puolustusvoimien tiedustelupäälliköksi Alafuzoff nousi vuonna 2007, ja vuonna 2013 hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun johtoon.
Seuraavana vuonna hän herätti huomiota Venäjä-kommenteillaan, kun hän sanoi Ylen haastattelussa, ettei ollut todisteita siitä, että Ukrainassa olisi tuolloin ollut venäläisiä taistelujoukkoja. ” 
hs.fi/kotimaa/art-2000009859470.html

.
TEORIASSAHAN ainakin jonkinlainen ymmärrettävä syy ja motiivi kaksipäisen kotkan tatuoimiseen aikuisen korkea-arvoisen tiedustelu-upseerin rintaan voi olla olemassa ja osoitettavissakin. Speculare necesse est:

1. Koska oikeussalissa on ennakkotiedon mukaan erityisen tiukat turvatoimet, voidaan ehkä olettaa hovioikeudenkin varautuneen mahdolliseen ulkopuoliseen mielenkiintoon jopa syytetyn kohdehenkilön henkeen ja terveyteen liittyvään jonkinasteiseen riskiin. Tämä voisi äärimmäisissä tapauksissa ehkä viitata jopa jonkun aiemman yhteistyötahon intressiin heikentää tai nollata mahdollisesti epälojaaliksi osoittautuvan toimijan tietovuotokyvykkyys. Hmm…

2. Itse uskon ja pidän todennäköisempänä, että ellei Alafuzoff ehkä vastoin olettamaani olisikaan ihan viaton muutoin kuin väitetyn tuottamuksellisen ”tietoturvakömpelyytensä” suhteen, hän saattaisi (siis jos jotain vieraan vallan salaisia yhteyksiä olisi vastoin käsitystäni pidetty) olla ehkä Suomen sotilastiedustelun ja/tai supon ja/tai jonkin läntisen tiedustelutahon kanssa yhteistyössä sovitun ohjelman mukaisesti kunniallisena ja lojaalina Suomen kansalaisena antautunut ns. kaksois- tai kolmoisagentin rooliin tosiasiallisesti Suomen ja Lännen edun mukaisesti Venäjän tiedustelua huijaten ja pyrkien saamaan siltä monenlaista kenties arvokasta tietoa.

Mitäs muut arvelette, onko spekulaatio 1 vai 2 todennäköisempi tai ehdotatteko jotain omaa nroa 3 tai 4?  Muistetaanhan koko ajan, että ns. syyttömyysolettaman yleisen mutta väärän tulkinnan mukaan epäilty on muka syytön niin kauan kuin oikeus jotain muuta päättää. Oikeastihan syyttömyysolettama tarkoittaa, että viranomaisten lakisääteisesti ja median vapaaehtoisesti on kohdeltava epäiltyä kuin syytöntä tuomioon saakka (ja tosiasiassahan syyllinen on syyllinen ja syytön on syytön heti mahdollisen rikoksen tekohetkestä alkaen ihan riippumatta siitä tuomitaanko tai edes epäilläänkö häntä koskaan mistään. Oikeus toki tulkitsee pykälät ja harkitsee näytöt, jotka voivat olla tässä tapauksessa hyvinkin haastavaa höttöä). Ja ennen kaikkea me emme Puheenvuorossa syytä ketään, mutta Speculare necesse est.