Hallituksen tiedonanto vs. tutkijan rasismikäsitys – lisäarvovertailu

”Rasismin käsitteen hallitus ymmärtää seuraavasti: Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä… https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tiedonanto-nain-orpon-hallitus-maarittelee-rasismin/4fb25f66-1b69-4cee-9978-bcdfe4d3a351

SIIS hallituksen tiedonanto ei tuo suurtakaan lisäarvoa käytännön rasisminvastaiseen agendaan yhteiskunnassa, vaikka siinä pyritäänkin ihan katu-uskottavasti hieman vähentämään epätietoisuutta siitä, mitä rasismilla yleensä tarkoitetaan ja mitä ei. Konkretiaa edustanee sekin, että natsistiset ja kommunistiset symbolit mainitaan, tosin esimerkiksi Isis-järjestön lippua ei, vaikka uskontoulottuvuus onkin määritelmässä mukana. Holokaustin kieltäminen kriminalisoitaneen monien sivistysmaiden tapaan, eikä onneksi edes harkita Stalinin hyökkäyssotien sankarillisuuden kieltämisen kriminalisointia erään ei-sivistysmaan tapaan.

TOISAALTA esimerkiksi politiikan tutkija Pasi Saukkosen mukaan (HS 31.8) rasismi tulisi määritellä nykyistä tiukemmin. Tarkkuudessa ei kuitenkaan varmaan koskaan pystyttäisi saavuttamaan tasoa, joka toisi riittävästi käytännön lisäarvoa suhteessa alati uusien ei-klassisten rasismivivahteiden erikseen kirjaamisen vaivaan. Tietty muotoilun väljyys antaa mahdollisuuden lakikäytännöistäkin tuttuun jatkuvasti ajanmukaisesti päivittyvään hienotulkintaan, mutta kieltämättä ei toimi riittävän hyvin ennaltaehkäisevässä rasisminvastaisessa tarkoituksessa.

Arjen päättäjillä yhteiskunnassa, esimerkiksi työelämässä, kun näyttää olevan omanlaisiaan paikalliskulttuuriin liittyviä rasismikäsityksiä, jotka eivät välttämättä kestä päivänvaloa yleisemmässä katsannossa.

Itse katsoisin riittäväksi, jos rasismi määriteltäisiin edes yleisimpiä vääriä rasismitulkintoja poisrajaavasti. Ulossulkeva (’tämä ei ole’) määrittely todennäköisesti olisi helpompaa ja käytännön rajanvedossa hyödyllisempääkin kuin kaikenkattava listaus tyyliin ’esimerkiksi tämä on rasismia’.

”Valtionhallinnon esimerkillä on suuri merkitys yhteiskunnan asenneilmapiiriin”, toteaa THL:n tutkimusjohtaja Shadia Rask. Hyvä huomio ja myös hyvä huomautus! Nykyisen, näköjään myös hallituksen uuden rasismimäärittelyn mukaan kun voidaan ehkä edelleenkin toteuttaa jopa totalitarismia tukevaa ’vihaviestintäsanktiointia’.

Esimerkki valtionhallinnosta vuodelta 2009: Rasistiseksi ja venäläistaustaisia ihmisiä loukkaavaksi kirjoitteluksi katsottiin virkamiehen mainitsema historiallinen fakta, että ”Neuvostoliitto miehitti Suomen Karjalan talvisodan ja jatkosodan jälkeen”. Kyseessä oli suuri keskusvirasto, joka toimii oman hallinnonalansa viranomaisena.

Eli käytössä olivat ilmiselvästi noina vuosina Suomessa tutuksi tulleen johanbäckmanilais-kremliläisen ’russofobisen rasismin’ kriteerit. Niiden mukaanhan Stalinin hyökkäyssotien sankarillisuuden kieltäminen on rikos. – Alla virallinen ”rasistisen kirjoittelun” tuominnut ja sanktioinut virastopäätös, jonka pohjalta tämä ’historiallisen vihafaktan’ julkaissut virkamies jopa irtisanottiin, kunnes puolen vuoden selvittelyn jälkeen pääjohtajakin joutui myöntämään, ettei henkilöstölakimiehen rasismitulkinta ehkä ollutkaan Suomen lain mukainen. Ks. tarkemmin