JUURI NYT: Sotaharjoitus Venäjän yllätyshyökkäystä vastaan

IL 27.11.2019

 

Oli jo aika sanoa se suoraan. Tiesimme entuudestaan, että Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset 26.11.1939 ja tunkeutui Petsamoon 28.11.1939 aloitti sekä talvi- että jatkosodan sekä koko toisen maailmansodan Hitlerin liittolaisena yhteisanschluss-hyökkäyksellä Puolaan syyskuussa 1939 ja syyllistyi Katynissa 1940 siviilien massamurhaan. Siis minkä ainoan potentiaalisen vihollisen hyökkäystä vastaan Puolustusvoimat taas järjestää pääsotaharjoituksensa: Venäjän tietysti.

Vielä omana armeija-aikanani eräs yya-poliittisesti korrekti vänrikki komensi ihan pokkana maastoharjoituksessa pitämään päät matalalla, koska ’noiden kumpareiden takana voi vaania ylivoimaisesti aseistautuneita r… nato-ukkoja’. Kysymystä voitiin kiertää myös toteamuksella, että vihollinen voi tulla mistä ilmansuunnasta tahansa, esimerkiksi koukkaamalla lännen kautta. Hehheh 😉

Raju on ajan riento – nyt siis sotahistorian dosentti Markku Salomaa paljastaa lopulta 27.11.2019 kansalle ’Suomen nopeimmassa uutispalvelussa’ Iltalehdessä: ”Käynnissä oleva puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 harjoittelee Venäjän asevoimien yllätyshyökkäyksen torjumista talvisodan hengessä. Harjoitus ajoittuu talvisodan alkamisen 80-vuotispäivän ympärille — testataan Suomen kykyä pärjätä ilman ulkomaista apua — erityisesti Krimin miehityksen jatkuminen ovat niitä strategisia perusteita, miksi yllätyshyökkäyksen mahdollisuutta pidetään ilmeisesti niin mahdollisena, että sen torjuntaa on harjoiteltava.

No, taisi tämänkin myöntämiseen olla jo aika. Muistetaanpa vaikka kesäkuussa 2012 Venäjän asevoimien päällikön varapuolustusministeri Makarovin Suomalaisille jo 2012 esittelemää karttaa, jonka mukaan Venäjällä on Suomea ja sen ”vapauttamista” kohtaan näemmä yhtä ’legitiimejä intressejä’ kuin Putinin esikuvalla Stalinillakin oli:
Viivästyneen uusavoimuuden hengessä kerrotaan Kaakko 19:sta lisäksi, että hyökkääjän odotetaan pyrkivän Viipurin suunnasta Vaalimaan kautta Helsinkiin moottoritie E18:n suunnassa ja toisaalta Nuijamaan kautta Lappeenrantaan ja Mikkeliin, jossa on maavoimien esikunta. Samaa palvelisi eteneminen Enso-Svetogorskista Imatran raja-aseman kautta kohti Mikkeliä. Taktisesti harjoitukset näyttävät perustuvan liikkuvaan sodankäyntiin, jolloin ylivoimaiselle viholliselle ei olisi suoraa hyötyä suuremmasta tulivoimastaan.

Harjoitus noudattelee oppikirjamaisesti valtioneuvoston vuoden 2017 puolustusselonteon tilannekuvaa. Venäjän asevoimien keinovalikoima on monipuolistunut ja Suomeen kohdistettava keinovalikoima olisi laaja. Sotilaallinen voimankäyttö Suomea vastaan Euroopan yleistilanteen mahdollisesti kiristyessä voisi alkaa ilman uhkavaatimustakin erikoisoperaatioina, jotka haavoittaisivat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Siten Suomen puolustaminen edellyttää selonteon mukaan myös maa-, meri-, ilma- ja rajavartiojoukkojen yhteistoimintaa sekä kybertoimintaa.

Ennen talvisotaa 1939-40 Suomi joutui useammankin vakavan provokaation kohteeksi – ei vain sodan tekosyyksi (causa belli) Neuvostoliiton puolella lavastetun Mainilan laukausten 26.11.1939. Myös itse Suomen alueelle tunkeuduttiin, esimerkiksi ”pienten vihreiden” punasotilaiden isku Petsamoon kaksi päivää Mainilan laukausten jälkeen.*

 

Kaakko 19 -harjoituksessa joukkojen vahvuus on vain 12 000 sotilasta, joista on varusmiehiä 6 200 ja reserviläisiä 3 200. Puolustusvoimien vakinaista henkilöstöä harjoituksessa on 1 750 ja rajavartiolaitoksen 850. Todellisuudessakin näin pienillä joukoilla maahantunkeutujaa voitaisiin joutua torjumaan, koska reservien kutsumiseen palvelukseen ei riittäisi aikaa.

Olisi siis pärjättävä omillaan eli maasotakoulun, reservinupseerikoulun, Karjalan prikaatin, Porin prikaatin, Utin jääkärirykmentin ja panssariprikaatin valmiusyksiköillä. Harjoituksessa Niinisalosta, Säkylästä ja Parolasta liikkeelle lähtevät joukot suuntaavat Mikkelin puolustukseen. Kaartin jääkärirykmentti torjuisi maahanlaskujoukkoja ja olisi viimeinen lukko estämään pääsyn Kehä III:lle. Tavoitteena on pysäyttää tunkeutuja Porvoon tasalla.

Venäjän maavoimien vahvuus on 280 000 sotilasta, merijalkaväen 35 000, sisäministeriön joukkojen 554 000 sekä maahanlaskujoukkojen 45 000 ja erikoisjoukkojen 1 000 sotilasta. Maahantunkeutujan oletettaisiin etenevän Etelä-Suomeen parina-kolmena kärkenä, jolloin tavoitteena olisi Mikkelin ja Helsingin valtaus.

Venäjän spetsnazjoukot pyrkisivät häiritsemään yhteiskunnan toimintaa monin keinoin kuten sabotoimalla sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoa sekä rautateitä ja yleisradiotoimintaa. On myös mahdollista, että spetsnazit terrorisoisivat välillisesti tai suoraan siviiliväestöä. Tämä pakottaisi evakuoimaan valtiojohdon pois pääkaupungista, koska valtiojohdon kaappaus olisi valtaajan tavoite. Paniikki ajaisi myös siviiliväestöä pyrkimään pois pääkaupungista, mikä ruuhkauttaisi ulosmenotiet.

Mutta toisaalta: Seuraava puolustusvoimien pääsotaharjoitus järjestetään kahden vuoden kuluttua, ja siihen kutsutaan myös ulkomaisia joukkoja niistä rauhankumppanuusmaista, joiden kanssa Suomella on kriisinhallintaharjoituksia.
IL 27.11.2019

Lisää:
* Mainilan laukaukset eivät olleet ainoa talvisotaa edeltänyt provokaatio
Talvisodasta kieltäytymällä olisi saatu näin uhkea Suursuomineito (rohkea kuva)!
Terijoen teatteri – Josif Stalin uskoi Suomen kansan jakautuvan…
UM:n raportti paljastaa: tällainen riemu repesi Moskovassa alle kaksi kuukautta talvisodan päättymisen jälkeen
Stalinin ja OW Kuusisen tarjoama Puna-suur-Suomi
Wikipedian historiavalheet, osa N: Suomen läänit 1917–1997

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu