Korona ja kaksoiskansalaisten maasta- ja maahanmatkustaminen

Ulkomailta Suomeen matkustajan mukana saatujen tartuntatapausten määrä on taas viime aikoina noussut, kertoi THL tedotustilaisuudessaan. –KU 19.11.

Maahanmuuttajataustaisella väestöllä on tautia enemmän kuin heidän väestöosuutensa on. Se selviää, kun lasketaan vieraskielisten osuus kaikista Husin alueella tartunnan saaneiden määrästä, eli jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi… Maahanmuuttajataustaisella väestöllä on myös jonkin verran enemmän kontakteja ulkomaille esimerkiksi sukulointimatkojen yhteydessä.” – HS 19.11.

Husin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan matalampi tulotaso ja vieraskielisten suuri osuus väestöstä on liitetty Suomen lisäksi myös muualla koronatartuntojen suurempaan määrään, ja vieraskielisten suuremmissa perheissä tartunnat leviävät helpommin ja johtavat moneen jatkotartuntaan. – IS 21.11.

Kysymys: Miten kaksoiskansalaisten maasta- ja maahanmatkustamista on pyritty vähentämään syksyn korona-aikana verrattuna toisaalta normaalioloihin ja toisaalta kevään ja syksyn aaltojen aikana keskenään? Onko Skopjen – Turun reittilentoihin liittynyt taannoinen piikki korvautunut syksyllä kaakkoisrajan Pietarin-tuomisilla, ja mitä muita maahantuloreittejä on noussut esiin? Millä perusteilla maasta- ja maahanmatkustukseen yleensä puututaan vai puututaanko lainkaan?

Kaksoiskotimaiden väliseen pendelöintiin olisi arvatenkin helpompaa ja lyhyellä aikavälillä myös tehokkaampaa vaikuttaa kuin matalaan tulotasoon ja duunariduunien etätyömahdollisuuksiin, tai uussuomalaisten perhekokoihin ja kulttuurisiin sukulaisverkostorakenteisiin. Pakollisetkaan koronatestaukset ja karanteenisuositukset eivät ole näköjään pystyneet estämään ei-toivottujen matkatuliaisten maahantuontia eivätkä näin muodoin Suomen sisäistä eli ’kotoperäistä’ edelleenleviämistä.

Mikäli oikein muistan, keväällä kerrottiin, että Suomen kansalaisella on normaalioloissa aina oikeus palata kotimaahansa (vaikka vankileiriltä). Näin esimerkiksi ruotsinsuomalaiset, joilla on molempien maiden kansalaisuus, saattavat tulla ja mennä melko vapaasti molempien kotimaittensa väliä.

Jos  kaikki Suomen kansalaiset saavat periaattessa aina palata kotimaahansa muualta maailmalta, silloin kai kaksoiskansalaiset voivat periaatteessa aina palata paitsi Suomeen muualta maailmalta, todennäköisesti myös takaisin toiseen kotimaahansa. Eli kaksoiskotimaapendelöijiä eivät käytännössä koskisi yhtä tiukat matkustusrajoitukset kuin ’yksöiskansalaisia’?

Kaksoiskansalaisten määrä ei ole suuri eikä ainakaan aktiivisesti matkustelevien, mutta pienikin lisäaltistajamäärä on merkitsevä lisäriski.  Meillä on kaksoiskansalaisia Suomen ja muidenkin naapurimaidemme kuin Ruotsin kanssa. Siis niitä, joiden äidinkieli tai isoäidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi. Osan heistä toisessa kotimaassa koronatilanne ei ole juuri Ruotsia lohdullisempi, kuten Venäjällä. Lisäksi meillä asuu myös Suomen ja kaukomaiden kuten esimerkiksi monen Välimeren ympärysmaan sekä Afrikankin maan kansalaisia.

Kaakkois-Suomessa on jo raportoitu Venäjän rajan ylittävän liikenteen riskiluonteen realisoitumisista. Ns. kotiseutumatkailijat harvoin ovat kaksoiskansalaisia ja he käyvät lähinnä entisen Viipurin läänin alueella, mutta kaksoiskansalaiset usein Pietarissa, missä virallisetkin koronaluvut hehkuvat punaisina. Kotiseutumatkalta Irakista tai Kosovosta tai Somaliasta koti-Suomeen palattaessa voi matkareitti kai kulkea esimerkiksi Turkin ja Kreikan tai Pohjois-Makedonian Skopjen kautta, jolloin altistumis- ja tartuntariski myös matkan kestäessa kokemusten mukaan lisääntynee.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu